Koe uusi yle.fi

Satoja palkattomia työkokeilijoita käyttävä yritys: "Emme anna vääriä mielikuvia, että olisi automaattisesti työpaikka tarjolla"

Pääasiassa työkokeilijoita käyttävät yritykset kertovat, että heillä saa arvokasta työkokemusta. EK:n mukaan urasuunnittelu on huonosti tehty, jos työtön kiertää työkokeilusta toiseen.

Työkokeilut (Kuntoutus)
Päivi Vartiainen
Päivi Vartiainen työskentelee myymäläpäällikkönä Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen Suomenojan toimipisteessä. Ronnie Holmberg / Yle

Yle kertoi aikaisemmin naisesta, joka oli joutunut pahaan työkokeilukierteeseen. Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksissa palkaton työkokeilija on tuttu näky.

Yrityksessä työskentelee vuosittain 1 000 henkilöä. Näistä 200–300 on työkokeilijoita. Tämän lisäksi heillä on töissä paljon palkkatuella työskenteleviä työttömiä.

– Haastatteluja meillä on päivittäin. Nyt kesällä on ollut todella hyviä työkokeilijoita, kierrätyskeskuksen Suomenojan myymäläpäällikkö Päivi Vartiainen kertoo.

Vartiainen työskentelee yhdessä Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen kuudesta toimipisteestä. Suomenojan toimipisteessä on töissä yhteensä 34 ihmistä. Näistä 12 on työkokeilijoita ja 14 palkkatuettuja. Lisäksi heillä on töissä kaksi vakituista, yksi opiskelijaharjoittelija ja kolme tuntityöntekijää.

Kierrätyskeskukseen työkokeilijat tulevat TE-toimiston kautta. Palkattomat työkokeilut ovat kestoltaan 3–6 kuukautta.

Vaihtuvuus on suurta. Moni saa mahdollisuuden työelämään ja voi hakea sitten vuoden kestäviä palkkatukipaikkoja

Kierrätyskeskus Suomenojan myymäläpäällikkö Päivi Vartiainen

– Pitää olla vuoden verran taukoa (edellisestä työkokeilusta yrityksessä), ennen kuin samaan yritykseen pääsee työkokeiluun.

Työkokeilijan tehtävän pitää kuitenkin vaihtua, jos tulee kierrätyskeskukseen uudestaan työkokeiluun, Vartiainen kertoo.

Vartiainen myöntää, että työllistyminen palkalliseksi heidän yrityksessään on hankalaa. Sen sijaan heillä tyypillistä on se, että työskentelee ensin työkokeilussa ja sen jälkeen jatkaa samassa paikassa palkkatuettuna.

– Voi olla niin, että palkkatukipaikkaa ei heti löydy, vaan siihen menee viikkoja, pari kuukautta tai jokin muu aika. Palkkatukityöhön voi joka tapauksessa tulla heti työkokeilun jälkeen.

Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki.

– Vaihtuvuus on suurta. Siellä aina vapautuu paikkoja, niin moni saa mahdollisuuden työelämään ja voi hakea sitten vuoden kestäviä palkkatukipaikkoja.

Kerrotaan realistisesti mahdollisuudet

Päivi Vartiainen uskoo, että työkokeilusta voi tulla kierre Suomessa, mutta näin ei Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksessa ole.

– Työkokeilukierre on tosi huonoa tuuria. Monella kielitaidon puute voi olla este sille, että ei pääse normaaliin työelämään. Kyllä tällaisiakin on.

Vartiainen sanoo, että työkokeilijoille ei anneta väärää kuvaa firman tarjoamista mahdollisuuksista. Siksi se, että työpaikkaa ei välttämättä tule, ei pitäisi tulla yllätyksenä.

– Haastatteluvaiheessa kerrotaan tavoitteet työkokeilulle. Mitä pitäisi oppia ja pystyä tekemään. Emme anna vääriä mielikuvia, että olisi automaattisesti työpaikka tarjolla, Vartiainen muistuttaa.

Elinkeinoelämän keskusliitto: "Säädäntö on kunnossa"

Elinkeinoelämän keskusliitto pitää työkokeiluja tärkeänä ja hyödyllisenä toimena. Viimeisimmän työvoima- ja yrityspalvelulain mukaan työkokeilujen tarkoitus on ensisijaisesti auttaa työttömän työnhakijan ammatinvalinta- ja urasuunnittelussa. Työkokeilu onkin suunnattu kouluttamattomille tai alanvaihtajille.

EK:n asiantuntija Mikko Räsänen sanoo, että yksittäisten kielteisten työkokeilutarinoiden kuuleminen antaa harhaanjohtavan kuvan.

– Yksittäisten tarinoiden kuuleminen antaa harhaanjohtavan kuvan. Väärinkäytösten ehkäisemiseksi säädäntö on kunnossa ja toimeenpanon tarkkuus on hyvä, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asiantuntija Mikko Räsänen.

Jos yksi henkilö kiertää työkokeiluista toiseen eri aloilla, pitäisi herätä huomaamaan se, että urasuunnittelu on huonosti tehty

EK:n asiantuntija Mikko Räsänen

Hän kuitenkin sanoo, että väärinkäytökset täytyy kitkeä pois.

– Jos sillä ei palvella työnhakijoiden ammatinvalinta- ja urasuunnitelmia, vaan syrjäytetään oikeaa työntekoa, sellaista ei pidä sallia, Räsänen sanoo.

Jos työtön joutuu työkokeilukierteeseen, kehottaa Räsänen myös työkokeilijaa itseään miettimään omaa alanvalintaansa.

– Jos yksi henkilö kiertää työkokeiluista toiseen eri aloilla, pitäisi herätä huomaamaan se, että urasuunnittelu on huonosti tehty. Jos yhdessä paikassa kierrätetään työntekijöitä uudestaan ja uudestaan, on TE-toimiston puututtava näihin.

Työkokeilijoilla kirjavia urataustoja

Osa Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen työkokeilijoista on nuoria, joilla ei ole aikaisempaa työkokemusta. Osa on pitkäaikaistyöttömiä, joille työllistyminen on hankalaa ja jotka haluavat päästä kokeilemaan uutta alaa. Kierrätyskeskus työllistää myös maahanmuuttajia, joiden suomen kielen taito on heikko.

– Meidän tarkoitus on auttaa löytämään jatkopolkuja. Jotkut ovat arkoja, eivätkä halua olla ihmisten kanssa. Meillä rohkaistuu, myymäläpäällikkö Päivi Vartiainen sanoo.

Vartiaisen mukaan on hienoa nähdä työkokeilijoissa tapahtuva positiivinen muutos. Suurin osa on Vartiaisen mukaan myönteisiä kokemuksia.

– Jotkut ovat olleet yli 20 vuotta poissa työelämästä ja saavat työkokeilussa elämänsä haltuun. Myös kielitaito paranee, kun tekee töitä suomenkielisten asiakkaiden kanssa. En muista yhtään tapausta, joka olisi mennyt pieleen.

Tämä on kevyt nousu työelämään. Meillä ei ole ihan niin tiukat säännöt kuin työntekijätasolla täytyy olla

Suomenojan kaupan myymäläpäällikkö Päivi Vartiainen

Työtehtävät pitävät sisällään kassakoulutuksen ja erilaisia tehtäviä myymälässä. Työpäivien pituus on 6,5 tuntia.

– Tämä on kevyt nousu työelämään. Meillä ei ole ihan niin tiukat säännöt kuin työntekijätasolla täytyy olla.

Vartiainen muistuttaa, että kierrätyskeskus on voittoa tavoittelematon yritys, josta Helsingin kaupunki omistaa puolet.

– Olemme kaupungille tärkeä työllistävä yritys. Meidän kautta saadaan työkokemusta ja apua työelämään siirtymiseen.

Viime vuonna noin puolet on löytänyt jatkopolkuja eli työllistynyt tai päässyt opiskelemaan.

– Tähän kuuluvat myös ne, jotka ovat meille työllistyneet, Vartiainen sanoo.

Valmennustaloilla 200 työkokeilijaa vuodessa

Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden Valmennustaloilla tarjotaan remontointiin, kädentaitoihin, puutöihin ja kalustekunnostukseen, keittiöalalle sekä logistiikkaan, puhtauspalveluihin ja tietotekniikkaan liittyviä työkokeilupaikkoja.

Valmennustaloissa on vuoden aikana noin parisataa työkokeilijaa. Työpäivät ovat pituudeltaan noin 6-7 tuntia ja sopimuksen kesto on 2-3 kuukautta.

– Jatkoa voi saada toisen kolme kuukautta, jos henkilölle ei vielä ole löytynyt polkua eteenpäin ja jos yksikössä on tilaa, kertoo Vantaan kaupungin Valmennustalo Koutsin palveluesimies Pirjo Hyvärinen.

Työkokeilija saa yksilöllistä ura- ja työnhakuvalmennusta, tukea työ- ja koulutuspaikan etsimiseen, ATK-koulutusta sekä korttikoulutuksia.

Valmennustaloilla työkokeilut ovat korkeintaan kuusi kuukautta, joten täällä ei voi muodostua kierrettä työkokeilusta toiseen

Vantaan kaupungin Valmennustalo Koutsin palveluesimies Pirjo Hyvärinen

– Työkokeilu sopii työttömälle, joka haluaa palata työelämään, pohtia uusia ammattialoja kokeilun keinoin ja valmistautua opintoihin tutustumalla alan töihin. Maahanmuuttajat kohottavat suomen kielen taitoaan työkokeilussa, Hyvärinen sanoo.

Hyvärisen mukaan Valmennustalossa ei voi muodostua työkokeilusta kierrettä.

– Valmennustaloilla työkokeilut ovat korkeintaan kuusi kuukautta, joten täällä ei voi muodostua kierrettä työkokeilusta toiseen.

Valmennustalojen työkokeilupaikat eivät siis toisin sanoen työllistä palkalliseksi ketään, vaan niistä saa työkokemusta.

Reilu puolet työkokeilijoista on päässyt tämän vuoden aikana eteenpäin, koulutukseen tai palkkatuella töihin Valmennustalojen kautta. Lisäksi on niitä, jotka ovat menneet vielä myöhemminkin toiseen paikkaan työkokeiluun.

– Meillä saa arvokasta työkokemusta.