Maalaislapsen iho on erilainen kuin kaupunkilaisserkun – voi vaikuttaa allergioihin

Helsingin yliopiston tutkimuksessa verrattiin helsinkiläisten ja pohjoiskarjalaisten lasten ihon mikrobiomia eli iholla elävää bakteeristoa.

allergia
Lapsi syöttää ponia maatalon pihalla.
Mika Kanerva

Helsingin yliopistossa tutkitaan parhaillaan yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa laajasti sitä, miten elinympäristö vaikuttaa tulehdusperäisten sairauksien, kuten allergioiden syntymiseen. Tarkoituksena on selvittää syitä siihen, miksi allergioita esiintyy kaupungeissa enemmän kuin maalla.

Tutkimusryppään viimeisin tulos kertoo, että maalla asuvien lasten ihon mikrobiomi eli iholla elävä monimuotoinen bakteeristo on erilainen kuin kaupungissa asuvien lasten.

– Jopa ihan pienten sylivauvojen ihon mikrobisto oli maalla erilainen kuin kaupungissa, vaikka he eivät liiku ja tutustu samalla tavalla ympäristöön kuin taaperot ja alakoululaiset. Todennäköisesti vauvat saavat vanhemmiltaan joko maalais- tai kaupunkityyppisen mikrobiston iholleen, arvioi tutkija ja tohtorikoulutettava Jenni Lehtimäki Helsingin yliopistosta.

Maalais- ja kaupunkilaisteinien välillä eroja ei sen sijaan juuri ollut. Tutkijat arvelevat tämän johtuvan siitä, että yläasteiässä ulkoleikit ja luonnossa liikkuminen ylipäätään vähenevät. Puberteetin myötä ihossa tapahtuu myös muutoksia, jotka voivat vaikuttaa siihen, miten ympäristöstä tulevat mikrobit iholla elävät.

Iholla on ihmisen terveydelle tärkeä merkitys

Suoliston mikrobiomin merkitystä länsimaissa yleistyneiden tulehdusperäisten sairauksien syntymisessä on tutkittu paljon. Sen sijaan ihon mikrobien merkityksestä on vähemmän tietoa. Tutkijoiden kiinnostus ihoa kohtaan on kuitenkin viime aikoina kasvanut ja tietoa sen merkityksestä on alkanut kertyä.

– Iho on ihmisen suurin ja aktiivinen elin meidän ja ympäröivän maailman välillä. Ihon eri kerroksissa on hyvin paljon immuunijärjestelmän soluja, jotka kommunikoivat ulkomaailman ja omien solujemme kanssa. Vaikuttaa siltä, että iholla onkin luultua kokonaisvaltaisempi merkitys siihen, miten ihmisen immuunijärjestelmä toimii, Lehtimäki kertoo.

On tutkimuksia, jotka osoittavat, että jopa ihmisen ensimmäiset 100 päivää ovat allergioiden kannalta tärkeitä.

tutkija, tohtorikoulutettava Jenni Lehtimäki

Tutkijoiden oletus siis on, että maalaislasten ihon mikrobisto ehkäisee esimerkiksi allergioiden syntymistä myöhemmällä iällä. Lehtimäen mukaan tämä yhteys vaatii vielä lisätutkimusta. Nyt jo kuitenkin tiedetään, että erityisesti varhaislapsuuden mikrobialtistuksella on vaikutusta siihen, kehittyykö ihmiselle myöhemmin allergisia sairauksia.

– On tutkimuksia, jotka osoittavat, että jopa ihmisen ensimmäiset 100 päivää ovat allergioiden kannalta tärkeitä. Siksikin oli hyvin kiinnostavaa, että meidän tutkimuksessamme näiden ihan pienten vauvojenkin välillä oli eroja.

Yhteys luontoon tekee hyvää

Kesällä moni kaupunkilainenkin suuntaa maalle ja viettää siellä jopa viikkokausia. Moni kokee mielen virkistyvän maaseutuympäristössä, mutta onko väliaikaisesta maalaiselämästä hyötyä terveydelle muutenkin?

Miten voisimme tehdä urbaanista elämästä ja ympäristöstä ihmisen terveyttä paremmin tukevaa?

tutkija, tohtorikoulutettava Jenni Lehtimäki

Lehtimäellä ei ole vastausta siihen, miten kesäinen oleskelu maaseudulla voisi vaikuttaa ihmisen mikrobeihin ja sitä kautta immuunijärjestelmään.

– Mutta saattaa olla niin, että lyhytaikainen altistus ei riitä. Meillä on sellaista, vielä julkaisematonta näyttöä, että “enemmän on enemmän” eli meidän on syytä miettiä kunnolla myös kaupunkiympäristojä. Miten voisimme tehdä urbaanista elämästä ja ympäristöstä ihmisen terveyttä paremmin tukevaa? Lehtimäki pohtii.