Unelma timanttikaivoksesta heräsi taas Kaavilla: uusi yhtiö sai luvan koelouhintaan

Alueella on tehty jo aiemmin useita mittavia koelouhintoja.

timantti
Kaavin timanttikaivos
Lahtojoen alueen timanttilöydöksiä on tutkittu jo vuosikymmeniä.Yle

Kaaville puuhataan jälleen timanttikaivosta.

Irlantilainen Karelian Diamond Resources on tehnyt Lahtojoen alueelle kaivospiirihakemuksen. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on hyväksynyt hakemuksen ja kaivospiirin toimituskokous pidetään syyskuussa.

– Se on maanmittaustoimitus. Siinä merkitään kaivospiiri maastoon ja määritetään maanomistajien mahdolliset kompensaatiot. Hakijalle Tukes myöntää kaivoskirjan, joka tietyillä ehdoilla oikeuttaa viemään projektia eteenpäin, kuvaa timanttikaivoshankkeen etenemistä erikoistutkija Jukka Marmo Geologian tutkimuskeskuksesta.

– Tässä vaiheessa kyse on vielä koetoiminnasta, Marmo painottaa.

Siihen paikkaan on käytetty jo miljoonia, mutta vielä ei ole saatu selville, onko timantteja niin paljon, että kannattaa ryhtyä hyödyntämään.

Jukka Marmo

Kaavin Lahtojoelta löydettiin ensimmäiset timantit jo 1980-luvulla. Aiemmat mittavat koelouhinnat eivät kuitenkaan ole vielä johtaneet timanttikaivoksen perustamiseen. Edellinen ympäristövaikutusten arviointimenettely alueesta jäi kesken vuonna 2011, sanoo ympäristönsuojelun erityisasiantuntija Jorma Lappalainen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.

Tuolloin timantteja Kaavilta etsi Mantle Diamonds Finland yhteistyössä Karhu Mining Companyn kanssa. Ne suunnittelivat Lahtojoen alueelle kimberliitin louhintaa ja rikastamista. YVA-hankealueen koko oli 130 hehtaaria, se käsitti neljän hehtaarin suuruisen avolouhoksen, rikastamon sekä jätekivialueet. Suunnitelmissa oli louhia malmia kohteesta noin 600 000 tonnia vuodessa. Hanke kuivui kuitenkin kokoon, koska rahat loppuivat.

"Siihen on mahdotonta vastata"

Viime syksynä Tukes hyväksyi valtausoikeuden siirron. Siinä aikaisempi haltija Karhu Mining Company luopui valtauksesta Karelian Diamondsin Suomen sivuliikkeen hyväksi.

– Siihen paikkaan on käytetty jo miljoonia, mutta vielä ei ole saatu selville sitä, onko siinä esiintymässä niin paljon timantteja, että sitä kannattaa ryhtyä hyödyntämään, erikoistutkija Marmo sanoo.

– Usein, kun kyseessä ovat tämäntapaiset rajaesiintymät, joista ei selvästi pysty sanomaan mitä ne ovat, joudutaan tekemään useampia tutkimuskierroksia ja hankkimaan niihin aina uusi rahoitus.

Marmo arvioi, että rahaa uuteen koelouhintaan tarvitaan tällä kertaa 3–5 miljoonaa. Uuden koenäytteen koko on Marmon mukaan vähintään 1 000–5 000 tonnia.

– Vielä on mahdotonta vastata siihen, tuleeko Kaaville timanttikaivos. Esiintymästä täytyy suorittaa isompi koenäytteen otto ja rikastaa siitä kaikki timantit ja siitä pyrkiä selvittämään, onko Lahtojoella mahdollisuuksia Suomen ensimmäisen timanttikaivoksen sijaintipaikaksi, Marmo sanoo.

Vanhat malminetsintäluvat Lahtojoen osalta on jo käytetty loppuun, Jukka Marmo sanoo.

– Tilanne pitää nollata karenssien kautta ennen kuin päästään uudestaan alkuun. Voimassa olevassa kaivospiirissä täytyy tehdä selvitykset, jotka ovat jääneet tekemättä aikaisemmilta toimijoilta.

Lisäksi koelouhinta vaatii ympäristöluvan ja mahdollisesti uuden ympäristövaikutusten arviointimenettelyn, jossa yhteysviranomaisena on Pohjois-Savon ELY-keskus. Varsinaisen ympäristöluvan myöntää Itä-Suomen aluehallintovirasto.

Karelian Diamonds on tehnyt myös kokonaan uuden varausilmoituksen Lahtojoen eteläosiin alueelle, joka rajoittuu idässä Kiukoonniemeen ja lännessä Peuranmäkeen. Yhtiö suunnittelee jättävänä alueelle myös malminetsintälupahakemuksen 19–24 kuukauden sisällä näytteiden keräämisen aloittamisajasta lukien. Tämän varausalueen koko on vajaa 9 neliökilometriä.