Makkarankuoria ja paitoja samasta puusta – Kotimaisesta metsästä pelastus saastuttavalle viskoosituotannolle?

Viskoosi on monelle tuttu materiaali, mutta sitä ei valmisteta Suomessa lainkaan. Paltamossa kehitellään ympäristöystävällistä raaka-ainetta, jota voidaan jatkojalostaa esimerkiksi vaateteollisuuteen.

teollisuus
Oksa metsässä.
Suomen metsissä piilee raaka-ainetta esimerkiksi tekstiiliteollisuuden käyttöön. Ympäristökysymykset nousevat esiin, kun mietitään, miten kuitua saataisiin mahdollisimman saasteettomasti. Kimmo Hiltunen / Yle

PaltamoBambuviskoosiset kerrastot voivat olla monille tuttuja. Niihin törmää etsiessä vaatteita, jotka esimerkiksi imevät kosteutta. Mutta tiesitkö, että viskoosia voidaan tehdä myös eukalyptuksesta (siirryt toiseen palveluun) (Stora Enso), puhumattakaan monesta kotimaisesta puulajista?

Suomi on täynnä puuta, mutta ainoa viskoosia tehnyt tehtaamme jätti konkurssihakemuksen neljä vuotta sitten, vuonna 2013. Suomessa ei siis enää tehdä viskoosia, vaikka raaka-ainetta olisikin.

Mutta mitä viskoosi oikeastaan on?

Viskoosi viittaa paitsi kuidun valmistustapaan, myös itse puusta valmistettuun kuituun, josta voidaan tehdä vaatteita (siirryt toiseen palveluun) (Aalto-yliopisto).

– Ihmiset pitävät luonnonkuiduista, kuten puuvillasta, pellavasta ja villasta. Monista viskoosi kuulostaa kovin keinotekoiselta, mutta sen raaka-aine on puukuitua. Se on ihmisen insinöörityönä muokkaamaa kuitua, toteaa Sirpa Välimaa, Stora Enso Oyj:n liukosellun tekninen asiakaspalvelupäällikkö.

Hyväkuntoista poistotekstiiliä kasassa.
Suomessa ei tehdä viskoosia tekstiilikäyttöön.Petra Ristola / Yle

Välimaa kertoo, että puukuitua voidaan työstää eri tavoin, ja viskoosiprosessi on eräs kuidunvalmistustapa. Kuidut voidaan jakaa karkeasti eri luokkiin: on luonnonkuituja, keinokuituja ja niin sanottuja ihmisen tekemiä selluloosakuituja. Viimeisimmän kategorian alle menee paitsi viskoosi, myös sellaiset kuidut kuin modaali, tencel ja cupro, jotka ovat kaikki puusta valmistettuja.

Edellä mainittujen kuitujen valmistukseen tarvitaan rikkihiiltä, joka on hyvin myrkyllinen kemikaali. Kuidun kehruuolosuhteet ja työstämistavat erottavat lopputuloksen toisistaan.

– Jokainen prosessi tuottaa erilaisen kuidun. Ne sopivat hieman erilaisiin käyttötarkoituksiin. Viskoosi on siitä hyvä, että se on monipuolinen, lähes sata vuotta vanha kuitu.

Ammuksia ja silmälasinsankoja

Viskoosin raaka-ainetta eli liukosellua voidaan tehdä melkein mistä tahansa puusta. Kuusi, mänty, koivu, vaahtera ja bambukin kelpaavat.

Liukosellua voidaan valmistaa todella moneen tarkoitukseen. Välimaa kertoo, että sitä voidaan käyttää muun muassa silmälasinsangoissa, pesuaineissa tai lääkkeiden valmistuksessa. Mikroselluloosaa, liukosellun korkeinta puhtausastetta, voidaan hyödyntää maaleissa, kynsilakoissa ja ammuksissa.

Pohjois-Karjalassa sijaitseva Stora Enson Enocellin tehdas valmistaa tekstiililaatuista liukosellua, joka käy tekstiiliteollisuuden raaka-aineeksi. Sen ohella Enocell tekee asiakasyhteistyötä myös makkarankuorien, sellofaanin ja pesusienien valmistuksessa.

Makkaraa grillissä.
Sellua voi löytyä esimerkiksi makkarasta.Seppo Sarkkinen / Yle

Tekstiiliteollisyys Oy:n toimitusjohtaja Niina Kaakkurivaaran mukaan valmista viskoosia käytetään esimerkiksi langoissa sekoitettuna muihin kuituihin.

– Sitä käytetään hengittävyyden vuoksi. Kesäsukkalangoissa se antaa villalangoille keveyttä, Kaakkurivaara sanoo.

Sillä saadaan langalle myös silkkimäinen kiilto. Erityisenä trendinä Kaakkurivaara nostaa esille bambuviskoosista tehdyt tiskiliinat, jotka ovat sangen imukykyisiä, mutta myös kuivuvat nopeasti.

Vaatteen ulkonäkö tai edes pesumerkki eivät kuitenkaan välttämättä kerro, onko kyse esimerkiksi eukalyptuksesta vai vaikkapa kuusesta tehty viskoosi.

Viskoosi pakeni Suomesta, vaihtoehtoja tiedossa?

Jos kuluttaja pyrkii ratkaisemaan ostoaikeensa ympäristön perusteella, on erilaisten kuitujen ja materiaalien vertailu hieman hankalaakin. Puuvilla kuluttaa valtavasti vettä, torjunta-aineita ja kemikaaleja. Toisaalta esimerkiksi rikkihiili, jota viskoosin tuotannossa tarvitaan, on hyvin myrkyllinen kemikaali. Lisäksi viskoosi tarvitsee happokylvyn, kun raaka-ainetta tehdään kuiduksi asti.

Suomessa kehitellään parhaillaan useita ratkaisuja tekstiiliteollisuuden tarpeisiin hyödyntämällä puukuitua. KaiCellin toimitusjohtaja Jukka Kantola ei näe viskoosilla tulevaisuutta Suomessa, eikä juuri muuallakaan maailmassa.

– Viskoosissa käytetään erittäin haitallisia kemikaaleja, joista kaikki haluavat päästä eroon, Kantola toteaa.

Viskoosi on siitä hyvä, että se on monipuolinen, lähes sata vuotta vanha kuitu.

Sirpa Välimaa

Samalla hän valottaa hieman Paltamossa vireillä olevaa hanketta:

– Tuomme ratkaisuja viskoosin valmistajille. He voivat muuttaa omaa tuotantoprosessia siten, ettei tarvitse käyttää enää haitallisia kemikaaleja. Esivalmiste siihen tehdään täällä Paltamossa, ja viskoositehtaalla tuote kehrätään langaksi tekstiiliteollisuuden tarpeisiin.

Esivalmiste tässä tapauksessa on Arbron™ (siirryt toiseen palveluun)-niminen (KaiCell Fibers) biotuote, joka KaiCellin mukaan tuottaa uudenlaisia kuituja tekstiiliteollisuuteen.

Stora Enson liukosellun tekninen asiakaspalvelupäällikkö Sirpa Välimaa on itse ollut mukana hankkeessa, jossa kehitetään Ioncell-F -nimistä kuitua, jonka kerrotaan olevan ympäristöystävällinen (siirryt toiseen palveluun) (Aalto-yliopisto). Kyseessä on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja VTT:n vetämä hanke. Ioncellistä on jo valmistettu prototyyppituotteitakin (siirryt toiseen palveluun) (Aalto-yliopisto).

Sillä välin viskoosi on kuitenkin yhä suuri tekijä maailmalla. Stora Enso Oyj:n Enocellin tehdas on tuottanut toisella linjallaan liukosellua, viskoosin raaka-ainetta, vuodesta 2012 lähtien. Välimaa kertoo, että suurimmat asiakkaat ovat Kiinassa.

– Viskoosi on sanana ehkä herättänyt viime aikoina huonoja kaikuja. Itse koen, että kaikujen juuret ovat 1970-luvulla, jolloin Euroopassa uusittiin rankalla kädellä ympäristölainsäädäntöä.

Viskoosikuitua Avilonin tehtaalla Valkeakoskella
Viskoosikuitua Avilonin konkurssiin menneellä tehtaalla Valkeakoskella.YLE / Antti Eintola

Se oli perimmäinen syy sille, miksi viskoositeollisuus pakeni Kiinaan. Välimaan mukaan laitosten ajanmukaistaminen päästöjen suitsimiseksi olisi ollut suunnattoman kallis urakka, ja samaan aikaan muodin kustannuksetkin kohosivat.

Päästörajoituksien takia Kiinaan lähti myös Valkeakoskella toiminut Avilon.

– Koen, että osittain me länsimaiset olemme ulkoistaneet saastuttavan teollisuuden Kiinaan. Oma peilikuvamme ei ole ihan puhdas, sanoo Välimaa.

Välimaa ei kuitenkaan koe, että viskoosi yksinään ansaitsee tahraantunutta mainetta siksi, että Kiina on hakenut talouskasvua ympäristön kustannuksella, sillä muukin teollisuus on vastuussa päästöistä. Välimaan mukaan Kiinassa on vuonna 2015 otettu käyttöön uusi ympäristölaki. Sen suhteen ollaan tällä kertaa tiukkoja.

Mitä taas tulee Suomen asemaan tekstiiliteollisuudessa, on KaiCellin toimitusjohtaja Jukka Kantola myönteinen. Hän uskoo, että esimerkiksi kainuulaista puuta voitaisiin käyttää uuden teknologian myötä vaatteiden tekemiseen tulevaisuudessa.

– Sitähän se tarkoittaa. Ja siihen pyrimme.

Lue lisää:

Kainuu pyrkii maailman johtavan viskoosivalmistajan raaka-aineaitaksi – Kiinassa kysyntä jo olemassa

Kiinalaiset ostavat Suomessa keitetyn liukosellun kankaisiin – raaka-ainetta kokeillaan jopa makkarankuoriin

Avilonin konkurssi: "Suomalaiset ampuvat konepistoolilla omaan jalkaansa energia-asioissa"

Kuningaskuluttaja: Bambun ekologisuus on markkinapuhetta