Kaikki talviolympialaisista!

Professori uusista tutkimustuloksista torjunta-aineiden haitoista pölyttäjille: "Lisää paineita täyskieltoon"

Suomessa neonikotinoideja käytetään poikkeusluvalla.

viljelymenetelmät
Mehiläinen omanapuun kukassa
Tommi Parkkinen / Yle

Mehiläisistä ja pölyttäjistä on oltu huolestuneita jo vuosia. Maailmalla on raportoitu mehiläisten joukkokuolemista, ja niiden katoaminen olisi luonnonkatastrofi. Ihmiskunnan ravinnosta yli kolmannes on riippuvaista pölyttäjistä, joihin mehiläinenkin kuuluu.

Pölyttäjien hyvinvointiin liittyen tapetille nousivat viljelykasvien torjunta-aineissa käytetyt neonikotinoidit muutama vuosi sitten. Euroopan komissio kielsi väliaikaisesti 2013 neonikotinoideihin kuuluvien valmisteiden ja niillä käsiteltyjen siementen käytön mehiläisiä houkuttelevilla kasveilla, koska tehoaineiden epäiltiin aiheuttavan mehiläiskuolemia. Suomessa tällaisia kasveja ovat mm. rypsi ja rapsi. Neonikotinoideilla on peitattu, eli kuorrutettu siemeniä, jotta voitaisiin ehkäistä kirppojen aiheuttamia tuhoja.

Viime viikolla saatiin lisää tietoa, kun Science-lehdessä julkaistiin (siirryt toiseen palveluun) kaksi kansainvälistä tutkimusta neonikotinoideista. Euroopassa ja Kanadassa tehdyissä tutkimuksissa (siirryt toiseen palveluun) ilmeni, että ne ovat haitallisia pölyttäjille.

Maatalouseläintieteen professori Heikki Hokkanen sanoi Ylen Ajantasa-ohjelmassa, että aineiden haitallisuus pölyttäjille ei tullut hänelle lainkaan yllätyksenä.

– Toki nämä uudet tutkimustulokset edelleen vahvistavat sitä tietoa, joka periaatteessa on ollut olemassa jo useita vuosia, hän sanoi.

Pari vuotta sitten julkaistiin ruotsalaistutkimus, jonka mukaan neonikotinoidit tappavat hyödyllisiä pölyttäjiä kuten kimalaisia ja mehiläisiä.

Euroopan komission odotetaan tarkastelevan neonikotinoidien tilannetta uudelleen tämän vuoden aikana. Professori uskoo viime viikon tutkimustulosten vaikuttavan.

– Se lisää paineita [neonikotinoidien] täyskieltoon.

Luonnonvarakeskus Luke ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tutkivat asiaa muutama vuosi sitten, ja ne eivät havainneet peittauksen aiheuttavan haittaa pölyttäjille (siirryt toiseen palveluun). Suomessa neonikotinoideja sisältäviä aineita käytetään kuitenkin Tukesin antamalla poikkeusluvalla (siirryt toiseen palveluun).

Mehiläinen ja auringonkukka.
Henning Kaiser / EPA

Tutkimusten tulokset vaihtelevat

Suomalaisessa tutkimuksessa peittauksen jäämätasojen sanottiin olevan niin alhaisia, ettei akuuttia haittaa mehiläisille näyttänyt olevan. Hokkasen mukaan eri maiden väliset erot tuloksissa voivat johtua siitä, että tutkimukset tehdään eri tavoin.

– Suomen tutkimukset tehtiin aika pikaisesti, ja ei millään kovin isolla panostuksella. Minusta niistä ei voi kauhean vahvoja johtopäätöksiä vetää oikein mihinkään suuntaan.

Hän myös arvostelee johtopäätösten tekoa tarhamehiläisten pohjalta, joka eroaa joiltan kohdin paljonkin muista pölyttäjistä.

"Koko systeemi vialla"

Kirpat ovat todellinen ongelma viljelyssä, ja niiden torjuntaan ei ole käytettävissä toimivia varteenotettavia vaihtoehtoisia keinoja

– Minusta tässä koko systeemissä on jotain tavallaan vialla. Viljelyjärjestelmää on kehitetty ihan väärään suuntaan. Painotuksena on aina ”mikä aine korvaisi tämän aineen, joka ei ollut hyvä, joka korvaisi taas seuraavan aineen.” Pitäisi kokonaisvaltaisemmin lähestyä tätä ongelmaa. En usko, että vaikka toinen aine löytyykin, niin sekään ei ratkaisisi tilannetta, Hokkanen sanoo.

Professorin mukaan kirppojen torjunnassa ei pitäisi keskittyä toisen aineen etsintään.

– Tätä pitäisi lähteä purkamaan vähän eri suunnasta. Luomuviljelijäthän pärjäävät niiden [kirppojen] kanssa oikeastaan aika hyvin, ja öljykasvien sadot lähenevät jo tavallisten öljykasvien satoa. Että jotain he osaavat sitten tehdä eri tavalla kuin tavanomaiset viljelijät.