Kaivoksen sulkeminen maksaa veronmaksajille pitkän pennin – lähijoki saadaan kuitenkin säästettyä

Pohjois-Pohjanmaalla Nivalassa sijaitsevaa Hituran kaivosta pyörittänyt kaivosyhtiö on konkurssin jäljiltä varaton. Nikkelikaivoksen turvallista sulkemista tullaankin siksi rahoittamaan miljoonin veroeuroin.

Hituran kaivos
Arkistokuva: Hituran kaivos Nivalassa
Arkistokuva: Hituran kaivos NivalassaBelvedere Mining Oy

Nivalassa 70-luvulta asti toiminut Hituran kaivos ehti tulla alueen asukkaille vuosien varrella varsin tutuksi.

Hituran kaivoksen naapurissa asuva maanviljelijä Markku Poikkimäki muistelee esimerkiksi kauhulla parin vuoden takaisia hiekkamyrskyjä, jotka sopivalla tuulella levisivät kaivoksen ympäristöön ja värjäsivät taivaan.

– Pahimmillaan se oli kuin Saharan myrskyt televisiossa. Hampaissa kirskui pöly, Poikkimäki kuvailee.

Kaivoksen rikastehiekkaa yritettiin estää pölyämästä ruiskuttamalla pintaan sammutetusta kalkista koostuvaa liuosta. Kallis ja toimimaton malli on korvattu kylvämällä alueelle nurmea. Sittemmin ongelmia kaivoksen kanssa ei juuri ole Poikkimäen mukaan ollut.

– Tänä päivänä voi sanoa, että kaivos on aivan haitaton ja näkymätön. Sieltä ei tule pölyä eikä mölyäkään meidän tontillemme.

Nikkelimalmia Hiturassa ei ole louhittu tai rikastettu enää vuosikausiin.

Kaivosta pyörittänyt Belvedere Resources Ltd teki konkurssin loppuvuodesta 2015, ja edessä on kaivoksen sulkeminen. Siihen tullaan tarvitsemaan kasapäin veronmaksajien euroja, sillä Belvederen sinänsä asianmukainen vakuustalletus kaivoksen sulkemisen kustannuksiin on osoittautunut täysin riittämättömäksi.

Käytännössä konkurssipesä on siis varaton.

"Kalajoki on pelastettu"

Hituran kaivoksen sulkemisesta on tehty suunnitelma, joka sisältää useita toimenpiteitä.

Sulkemissuunnitelman (siirryt toiseen palveluun) mukaan esimerkiksi kaivoksen rikastushiekka-altaat peitetään, luonnonvesiä ohjataan kenttien ohi ja suotovesistä poistetaan metallia. Toimenpiteillä suojellaan pohjavesiä ja Kalajokea.

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen ympäristönsuojelu-yksikön päällikkö Juhani Kaakinen kertoo, että juuri käynnistyneeseen ykkösvaiheeseen käytetään veroeuroja viisi miljoonaa euroa.

Kakkosvaiheelle ei ole vielä kustannusarviota.

– Kalajoki on pelastettu, kun sulkemistoimet päästään toteuttamaan. Kakkosvaihe on vuorossa joskus ensi vuoden jälkeen. Silloin hoidetaan vielä toinen puoli rikastushiekka-alueista ja maisemoidaan sivukivikasat, Kaakinen selventää.

Juhani Kaakisen mukaan Hituran tapauksesta voidaan päätellä, että konkurssi- ja ympäristölainsäädännössä velkojat näyttävät olevan veronmaksajia paremmassa asemassa.

– Tällä hetkellä mennään näin. Ehkä lainsäätäjän olisi tarpeen miettiä mitä tälle pitäisi tehdä, Juhani Kaakinen muotoilee.