Brexit uhkaa leikata Suomen maataloustuista jopa 100 miljoonaa euroa – Ministeri: "Hallitus etsii keinoja välttää brexitin maksattaminen viljelijöillä"

Maataloustukien maksaminen saattaa siirtyä entistä vahvemmin jäsenmaiden kontolle Britannian EU-eron myötä.

talous
Peltomaisema kuvattuna ilmasta.
Mikko Stig / Lehtikuva

Britannian eroaminen Euroopan unionista voi iskeä ison loven suomalaisten viljelijöiden EU:lta saamiin maataloustukiin. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) arvioi, että vuotuiset tuet voivat vähentyä jopa sata miljoonaa euroa.

Leppä painottaa, että kyseessä on vasta alustava arvio. Britannian eroneuvottelut ovat juuri alkaneet, ja lopullinen hintalappu selviää vasta neuvottelutuloksen myötä. Britannia jättää unionin näillä näkymin maaliskuussa 2019.

– Puhutaan erittäin merkittävistä summista. Britannian EU-eroa ei saa maksattaa suomalaisella viljelijällä, Leppä sanoo Ylen haastattelussa.

Toteutuessaan sadan miljoonan pudotus maataloustuissa olisi dramaattinen käänne.

Maaseutuviraston mukaan (siirryt toiseen palveluun) viime vuonna EU-tukia maksettiin Suomessa 890 miljoonaa euroa. Kansallisia tukia Suomi pulitti 1 145 miljoonaa.

– Jokainen leikattava euro vaikuttaa suoraan myös suomalaisen viljelijän toimeentuloon ja (maatalouden) kannattavuuteen, joka on jo nyt heikko, Leppä sanoo.

Jäsenvaltioiden vastuu maataloustuista kasvaa?

Maataloustukien taso nousi esille viime viikolla, kun Euroopan komissio esitteli näkemyksiään brexitin vaikutuksesta EU:n budjettiin.

Budjettikomissaari Günther Oettingerin mukaan brexitin aiheuttama vuotuinen vajaus on 10–11 miljardia euroa. EU:n budjetin loppusumma oli viime vuonna noin 150 miljardia euroa.

Britannian lähdön myötä maataloustukiin on suorastaan pakko puuttua: Maatalouden siivu EU:n budjetista on noin 40 prosenttia.

Komission mielestä yksi mahdollisuus paikata budjettiaukkoa olisi siirtää nykyistä isompi osa EU:n maksamista maataloustuista jäsenmaiden kontolle.

Maa- ja metsätaloustuottajien etujärjestö MTK pitää komission ajatusta vasta koepallona, mutta suuntaa huolestuttavana.

– Ei se olisi meille kauhean mielekäs ratkaisu. Olemme pitäneet hyvänä sitä, että meillä on vahva yhteinen maatalouspolitiikka ja siihen kuuluu, että rahoitus tulee EU:n budjetin kautta, MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg sanoo.

Maanviljelijät olivat aikanaan Suomen EU-jäsenyyden kiivaimpia vastustajia. Nyt MTK:ssa kuitenkin uskotaan, että maataloustukien taso säilyy EU-budjetin kautta ennustettavampana kuin Suomen valtion budjetin kautta.

Suomessa valtiontalouden kukkaronnyörit ovat vuosien talouskurjuuden jäljiltä tiukoilla, ja budjettirahoille on iso liuta muitakin ottajia kuin maataloustuet.

EU:ssa tilanne on sama. Unionilla on tulevina vuosina edessään uusia merkittäviä menoeriä, kuten terrorismin torjunta, maahanmuutto ja yhteisen puolustuspolitiikan rakentaminen.

Seuraava budjettikausi alkaa vuonna 2021. Neuvottelujen on määrä käynnistyä jo ensi talvena.

Ministeri: Liian aikaista kommentoida

Jos kansallisia maataloustukia pitäisi lisätä, mistä rahat sitten otettaisiin? Maatalousministeri Leppä ei suostu vielä spekuloimaan asialla.

Lepän mukaan ensin täytyy saada tieto brexitin todellisista vaikutuksista ja laatia neuvotteluissa hahmotelma maatalouden rahoituksesta. Suomi kuitenkin selvittää suunnitelmaa EU-rahojen putoamisen varalle.

Jari Leppä
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pitää Britannian EU-eroa uhkana Suomen maataloudelle.Jyrki Ojala / Yle

– Eri vaihtoehtoja käydään lävitse, mutta mitään päätöksiä ei ole olemassa, Leppä sanoo.

MTK:n mukaan maataloustukien rahoittamista EU-budjetista puoltaa myös se, että Suomi on saanut sitä kautta maksamiaan jäsenmaksuja takaisin.

– Maataloustuet ja maaseudun kehittäminen ovat olleet ne väylät, mitä kautta jäsenmaksueuroja on saatu eniten takaisin. On vaikea nähdä, millä muulla keinoin palautuksia voisi saada. Jäsenmaksut tuskin pienenevät, Åberg sanoo.

Suomi kuuluu jo valmiiksi EU:n nettomaksajiin, jotka maksavat unionille enemmän jäsenmaksua kuin saavat tukia. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tammikuussa Ylelle, ettei Suomen nettomaksuosuus saa kasvaa brexitin takia.