Kuinka kauan kirkko kestää jäsenkatoa? "Vuoden 2025 jälkeen alkaa todella tuntua"

Kirkollisveroa maksavien määrä putoaa jäsenkadon myötä. Evankelis-luterilaisen kirkon laskelman mukaan tämä ja seuraava vuosi tulevat olemaan seurakunnille taloudellisesti vaikeita.

evankelis-luterilainen kirkko
Kajaanin kirkon torni.
Kirkollisverotulojen tippuminen näkyy esimerkiksi Kajaanissa. Seurakunta kävi keväällä läpi yt-neuvottelut.Kimmo Hiltunen / Yle

KajaaniKirkosta on erottu tällä vuosituhannella hurjalla tahdilla. Taustalla vaikuttaa esimerkiksi yhteiskunnan maallistuminen.

Seurakunnille ihmisten eroaminen kirkosta tarkoittaa pienempiä verotuloja. Eroaminen ei vielä näy valtakunnallisissa kirkollisverotulotilastoissa esimerkiksi siksi, että iso osa eronneista on nuoria, jotka eivät ole ehtineet veronmaksajiksi.

Kirkkohallitus on tänä keväänä teettänyt kustannuspainelaskelman kaikkien seurakuntien tilasta. Perlacon Oy:n toteuttamassa laskelmassa tutkittiin, mitä tapahtuu, jos nykyiset trendit jatkuvat.

Grafiikka kirkollisverotulojen kehityksestä.
Valtakunnallisella tasolla kirkollisverotulot ovat pysyneet samalla tasolla koko 2010-luvun: noin 900 miljoonassa eurossa.Laura Tolonen / Yle

Laskelma ei ole julkisessa jakelussa. Kirkolliskokouksen talousvaliokunnan puheenjohtaja Tapio Tähtinen kertoo, että laskelman mukaan kirkollisverotulot pysyvät nykyisellä tasolla vuoteen 2025 asti. Nyt tulot ovat noin 900 miljoonassa eurossa.

Tämä johtuu siitä, että laskelmassa ennustetaan ansiotulojen kasvua vuodesta 2019 alkaen. Tämä kompensoi eronneiden aiheuttamaa kirkollisverotulojen tippumista.

– Jos kehitys jatkuu, niin vuoden 2025 jälkeen alkaa todella tuntua, Tähtinen painottaa.

Pappi eikä kanttorikaan joutanut tulemaan muistotilaisuuteen.

Marko Miettinen

Tähtinen täsmentää, että sopeuttamistoimille on tarvetta. Laskelman mukaan vielä vuodet 2017–2018 ovat seurakunnille taloudellisesti vaikeita (siirryt toiseen palveluun) (Kauppalehti).

Kirkosta eroaa keskimäärin noin 50 000 ihmistä vuosittain (siirryt toiseen palveluun) (Kirkon tutkimuskeskus), mutta tilastoissa on myös korkeita piikkejä. Myös liittyneiden määrä on kasvanut, mutta ei samassa suhteessa. Viime vuonna kirkkoon liittyi 17 000 ihmistä. Samalla myös kastettujen lasten määrä on pienentynyt viime vuosina. Kirkon talous on kuitenkin yllättävänkin hyvä tilanteeseen nähden.

Kirkon teettämän laskelman mukaan 2030-luvun puolivälin jälkeen vain puolet suomalaisista on evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä, mikäli kehitys jatkuu.

Kiinteistöistä karsitaan

Kirkkohallitus on esimerkiksi viime syksynä neuvonut tarvittaessa seurakuntia karsimaan (siirryt toiseen palveluun) (Sakasti) kiinteistöjen määrästä sekä käyttökustannuksista ja vasta viimeisenä vaihtoehtona henkilöstökuluista.

Kaikista Suomen seurakuntatalouksista kirkollisverot laskivat viime vuonna 228:lla, eli noin 80 prosentilla (siirryt toiseen palveluun)(Sakasti) seurakuntatalouksista. Kirkollisverotulot kasvoivat 57 seurakuntataloudella.

– Jatkossa tilannetta tulee vahvasti heikentämään nuorten ja nuorten aikuisten eroaminen kirkosta, arvioi Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander.

Yle tiedusteli asiaa suuntaa antavasti 11 isolta seurakunnalta ja seurakuntayhtymältä kautta maan. Viisi seurakuntaa tai seurakuntayhtymää kertovat, että niiden kirkollisverotulot ovat laskeneet.

Jos kehitys jatkuu, niin vuoden 2025 jälkeen alkaa todella tuntua.

Tapio Tähtinen

Esimerkiksi Kajaanin seurakunta kävi keväällä yt-neuvottelut kirkollisverotulojen tippumisen takia. Leikkauksia tehdään kiinteistöistä ja jättämällä vapautuvia virkoja täyttämättä.

– Kirkosta eronneet ovat olleet nuoria aikuisia, jotka eivät olleet vielä ehtineet ikään, jossa he ansaitsevat paljon. Nyt on tullut todeksi se, jonka olemme tienneet tapahtuvan jossain vaiheessa, sanoo Kajaanin seurakunnan kirkkoherra Marko Miettinen.

Seurakuntayhtymiä oli Suomessa viime vuonna 32, ja seurakuntia, joilla on oma talous, oli puolestaan 253. Muutokset seurakuntien kirkollisverotuloissa johtuvat kirkosta eroamisen lisäksi myös esimerkiksi taloustilanteesta ja asukasluvun kehittymisestä.

Kolmannes tuloista lasten ja nuorten työhön

Käytännössä verotulojen tippuminen voi tarkoittaa jatkossa esimerkiksi leikkauksia myös kirkon diakonisesta työstä sekä lasten ja nuorten palveluista. Nyt seurakunnat ovat tinkineet esimerkiksi kiinteistöistä.

Kirkon budjetista noin 32 prosenttia menee lasten- ja nuorten työhön, 28 prosenttia seurakuntatyöhön ja 14 prosenttia palveluihin, kuten diakoniseen työhön (siirryt toiseen palveluun) (Sakasti).

Grafiikka kirkon työalakatteista.
Evankelis-luterilaisen kirkon työalakatteet vuonna 2015 näyttivät tältä. Laura Tolonen / Yle

– Oletan ja toivon, että strategiaksi otetaan se, että esimerkiksi diakoniatyön resurssit säilytetään ja tingitään muualta. Toinen vaihtoehto on, että vähennetään joka puolelta, ja tällöin esimerkiksi diakoniatyökin saa osansa resurssien vähenemisestä, sanoo Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander.

Vuonna 2015 seurakunnista 58:n talous oli vaikeuksissa monella tunnusluvulla mitattuna (siirryt toiseen palveluun) (Sakasti).Yleisellä tasolla seurakuntien talous oli säästöjen ansiosta vahvistunut. Seurakunnat ovat säästäneet yhteiskunnassa tapahtuvan murroksen lisäksi esimerkiksi yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi.

Sanoisin, että seurakunnat ovat varsin tehokkaita toimijoita jo siitä näkökulmasta, että Suomen jokaisessa kunnassa on seurakunta.

Pasi Perander

Kirkolliskokouksen talousvaliokunnan puheenjohtaja Tapio Tähtinen muistuttaa, että jatkossa myös muuttoliike kaupunkeihin hankaloittaa monien pienten paikkakuntien seurakuntien taloudellista tilannetta.

– Kun kunnan kielteinen väestönmuutos ja kirkosta eroamisen muutos yhdistyvät, niin vaikutus on joissakin seurakunnissa todella iso, Tähtinen sanoo.

Myös yhteisöveron korvautuminen valtionrahoituksella vaikuttaa seurakuntiin eri tavalla. Suurimmalle osalle tämä tarkoittaa tulojen kasvua, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tulot vähenevät.

"Verotulot laskevat voimakkaasti"

Kirkkohallituksen ohjeet näkyvät myös Ylen saamissa vastauksissa. Säästöjä on toteutettu kiinteistöjen kauppaamisella ja hallinnon keventämisellä. Henkilökuntaa on kuitenkin myös vähennetty.

– Tähän mennessä säästöjä on toteutettu lähinnä kiinteistöjä vähentämällä ja avoimiksi tulleiden virka- ja työsuhteiden tarpeen arvioinnilla, sanoo Kuopion seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Reijo Leino.

– Leikkauksia ei ole kohdistettu diakonian avustustoiminnan resursseihin. Lapsityön alueella perinteinen päiväkerhotoiminta on kunnallisen päivähoidon muutosten seurauksena jossain määrin vähentynyt, ja sen rinnalle tullut lasten ja aikuisten yhteistä perhekerhotoimintaa, sanoo puolestaan Jyväskylän seurakunnan talouspäällikkö Markku Laitinen.

Papin liperit.
Kirkollisverotulojen tippuminen ei vielä näy kaikissa seurakunnissa.Mauri Ratilainen / AOP

Isolta kirkollisveron tippumiselta on vielä vältytty esimerkiksi Helsingin seurakuntayhtymässä. Yksi syy on, että asukasluku on kasvanut.

– Kuitenkin pidemmän aikavälin talousennusteet ja niiden näkymä näyttää julmalta, sanoo Helsingin seurakuntayhtymän hallintojohtaja Jussi Muhonen.

Vuoteen 2025 ulottuvan talousennusteen mukaan Helsingin seurakuntayhtymässä jäsenmäärä tipahtaa 15,2 prosenttia, vaikka kaupungin asukasluku kasvaa yli 10 prosenttia. Nyt säästöpäätöksiä on tehty 15 miljoonan euron arvosta, mutta tarvetta on vielä 10 miljoonalle eurolle.

– Jos jäsenmäärä laskee niin kuin ennusteissa ennakoidaan, verotulot laskevat voimakkaasti, Muhonen kertoo.

Karsimiseen on myös tarvetta

Rovaniemen seurakunta puolestaan on toteuttanut säästöohjelman, jolla on saatu noin 200 000 euron vuotuiset säästöt. Taloustoimistosta vähennettiin kaksi ihmistä ja kirkkoherrainvirastosta yksi henkilö eläköitymisen takia.

– Seurakuntalaisten omavastuuosuutta esimerkiksi leirien ja retkien osalta on kasvatettu 30 prosentista 40 prosenttiin, ja muitakin hintoja on korotettu, kertoo Rovaniemen seurakunnan hallintojohtaja Antti Jääskeläinen.

Jos kehitys jatkuu, niin vuoden 2025 jälkeen alkaa todella tuntua.

Tapio Tähtinen

Helsingin seurakuntayhtymän hallintojohtaja Jussi Muhonen arvioi, että säästämällä esimerkiksi rakenteista ja vajaakäytöllä olevista kiinteistöistä voidaan vapauttaa merkittävästi enemmän resursseja.

– Oikeilla päätöksillä ja valinnoilla olisi kohdennettavissa jopa nykyistä enemmän resursseja muun muassa auttamiseen, diakoniaan ja vähäosaisten palveluihin laskevista tuotoista huolimatta, Muhonen sanoo.

Kajaanin seurakunnan kirkkoherra Marko Miettinen kertoo, että vapautuvien tehtävien täyttämättä jättäminen tarkoittaa lisätyötä henkilökunnalle.

– Työntekijät joutuvat liikkumaan enemmän. He eivät ole enää yhdellä alueella, vaan koko kaupungin alueella. Sillä tavalla muutos ei välttämättä näy niin paljon seurakuntalaisille kuin työntekijöille, Miettinen sanoo.

Risti Kajaanin kirkon alttarilla.
Muutokset seurakuntien kirkollisverotuloissa johtuvat kirkosta eroamisen lisäksi myös esimerkiksi taloustilanteesta ja asukasluvun kehittymisestä.Kimmo Hiltunen / Yle

Lisäksi iltapäiväkerhoja yhdistetään, mikä tarkoittaa välimatkojen kasvamista joillakin perheillä. Miettinen sanoo, että vahtimestarikaan ei välttämättä aina enää ehdi heti joka paikkaan.

Miettinen itse törmäsi resurssien vähentymiseen äitinsä hautajaisissa Helsingissä.

– Ei pappi eikä kanttorikaan joutanut tulemaan muistotilaisuuteen. Kun on vähemmän työntekijöitä, niin ei ehdi kaikkialle, Miettinen sanoo.

Auttamistyö unohdetaan?

Kirkosta on voinut erota jo vuodesta 1923. Yksi merkittävimpiä syitä erota kirkosta on, ettei usko Jumalaan. Kirkon suvaitsemattomuus seksuaalivähemmistöjä kohtaan on vaikuttanut eroamispäätökseen 28 prosentilla eronneista (siirryt toiseen palveluun) (evl.fi).

Monilla kirkon avustustyö on tärkeä syy kuulua kirkkoon. Yli 85 prosenttia kirjon jäsenistä näkee vammaisten ja vanhusten auttamisen tärkeänä tai melko tärkeänä syynä kuulua kirkkoon. Lapsille ja nuorille tarjottavan toiminnan näkee tärkeänä 80 prosenttia.

Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander arvioi, että eroamisaallot johtuvat muista asioista kuin seurakuntien työstä.

Osallistumisen vähentyminen ei ole juurikaan vähentänyt kuluja koska tapahtuma sitoo saman verran henkilökuntaa, on tilaisuudessa sitten 10 tai 50 ihmistä.

Antti Jääskeläinen

– Näyttää siltä, että unohdetaan paikallisen seurakunnan työ, ja esimerkiksi nuoriso- ja diakoniatyö. Eroamisen myötä resurssit vähenevät ja auttaminen tulee vaikeammaksi, Perander sanoo.

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen arvioi, että esimerkiksi diakoniatyössä asiakkaita ei voida enää tavata tulevaisuudessa yhtä paljon.

– Jos työntekijöiden määrä vähenee, on vähemmän mahdollisuuksia kohdata paikan päällä tai vastaanotolla, ja kohtaaminen siirtyy enemmän puhelimeen ja sähköpostiin, Salminen arvioi.

Toisaalta esimerkiksi Eroa kirkosta -sivustolla tuodaan ilmi, että tehokkaampi tapa auttaa on lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyysjärjestöille. Yli puoli miljoonaa henkilöä on eronnut kirkosta sivuston kautta.

Tuomiokirkko.
Kirkon teettämän laskelman mukaan 2030-luvun puolivälin jälkeen vain puolet suomalaisista on evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä, mikäli kehitys jatkuu.Henrietta Hassinen / Yle

Puhdas hyväntekeväisyysjärjestö käyttää rahat hyväntekeväisyyteen. Kirkolla on paljon muutakin toimintaa, perustelee sivuston tiedottaja Kaj Torkulla.

Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander sanoo, että seurakuntien tarjoama apu kattaa kaikki kunnat.

– Tehokuutta on vaikea arvioida. Sanoisin, että seurakunnat ovat varsin tehokkaita toimijoita jo siitä näkökulmasta, että Suomen jokaisessa kunnassa on seurakunta, Perander sanoo.

Osallistuminen vähenee

Myös ihmisten osallistuminen seurakunnan toimintaan on vähentynyt. Vuonna 1999 kirkollisiin toimituksiin osallistui kirkon tilastojen mukaan 4,3 miljoonaa ihmistä, kun vuonna 2016 luku oli 3,3 miljoonaa ihmistä.

On ilmeistä, että eroamisessa ja osallistumisen tippumisessa on kyseessä sama trendi. Kirkko ei ole yhteiskunnassa enää yhtä tärkeä ihmisille kuin ennen.

Seurakunnan tehtävä on osoittaa, että varat käytetään oikein, hyvin ja hyvään tarkoitukseen.

Marko Miettinen

Esimerkiksi Kajaanin seurakunnan kirkkoherra Marko Miettinen kuitenkin kertoo, että Kajaanissa rippikoulun suosio on ylhäällä, vaikka esimerkiksi vihkimisiä ja kasteita suoritetaan vähemmän.

Voisiko osallistumisen vähentymisen suhteuttaa kirkon menoihin? Ylen kyselyyn vastanneiden mukaan tämä on haastavaa.

Näkymä Kajaanin kirkon aulasta.
Myös esimerkiksi kasteiden määrä on laskenut.Kimmo Hiltunen / Yle

– Osallistumisen vähentyminen ei ole juurikaan vähentänyt kuluja, koska tapahtuma sitoo saman verran henkilökuntaa, on tilaisuudessa sitten 10 tai 50 ihmistä, kertoo hallintojohtaja Antti Jääskeläinen Rovaniemen seurakunnasta.

– Kun kirkon kokoavan toiminnan luvut, kuten erilaisiin tilaisuuksiin osallistuvien määrät, ovat laskeneet, on työtä alettu tehdä enemmän verkostoitumalla, yhteistyössä muiden kanssa ja jalkautumalla sinne, missä ihmiset ovat, kertoo Joensuun seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön johtaja Tiina Reinikainen.

Enemmän vapaaehtoisia?

Miten sitten kirkon tulisi yhteiskunnallisen asemansa muutokseen suhtautua? Asiaan on kiinnitetty huomiota esimerkiksi asettamalla Kirkon tulevaisuuskomitea pohtimaan ratkaisuja.

Komitean mietintö valmistui viime syksynä. Siinä arvioidaan, että kirkko tarvitsee merkittäviä uudistuksia (siirryt toiseen palveluun) (evl.fi).

Mietinnössä pohditaan esimerkiksi, että kirkossa on kasvettu ehkä liialliseen työntekijäriippuvuuteen. Yksi vaihtoehto olisi käyttää enemmän vapaaehtoisia ja vähemmän työntekijöitä.

Oikeilla päätöksillä ja valinnoilla olisi kohdennettavissa muun muassa auttamiseen, diakoniaan ja vähäosaisten palveluihin jopa nykyistä enemmän.

Jussi Muhonen

Mietinnössä sanotaan, että kansainvälisesti tarkasteltuna kirkon työntekijämäärä ja -jakauma ovat jopa ainutlaatuisia. Kirkolla oli henkilöstöä vuonna 1975 noin 11 000. Nyt henkilöstöä on noin 19 800 (siirryt toiseen palveluun) (Sakasti).

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen huomauttaa, että kaikkia toimintoja ei kuitenkaan voi korvata vapaaehtoisilla. Monet tehtävät vaativat vankkaa ammattitaitoa.

Nyt on tullut todeksi se, jonka olemme tienneet tapahtuvan jossain vaiheessa.

Marko Miettinen

Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander huomauttaa, että kokonaisuutena kirkon tilanne ei ole missään nimessä romahtanut, vaikka suunta onkin alaspäin. Kirkon rooli on hänen arvionsa mukaan tulevaisuudessa samanlainen kuin nyt.

Kajaanin seurakunnan kirkkoherra Marko Miettinen arvioi, että seurakuntien täytyy osoittaa olevansa ihmisten luottamuksen arvoinen.

– Seurakunnan tehtävä on osoittaa, että varat käytetään oikein, hyvin ja hyvään tarkoitukseen. Sillä tavalla voimme hidastaa kirkosta eroamista, Miettinen sanoo.

Lisäys 6.7. klo 8:53. Lisätty tieto yhteisöverosta.