yle.fi-etusivu

Zaki pakkopalautettiin yöllä Afganistaniin, aamulla hän olisi saanut jäädä Suomeen – mokasiko poliisi?

Zaki Hussaini pistettiin Afganistanin koneeseen tiistaina aamuyöllä. Jo aamulla hallinto-oikeus kielsi maastapoiston. Rikkoiko poliisi kiirehtiessään lakia?

turvapaikanhaku
Zaki Hussain korjaamassa suomalaisen ystävänsä kattoa Loimaalla.
Zaki Hussain korjaamassa suomalaisen ystävänsä kattoa Loimaalla. Anne-Riitta Isohella

Zaki Hussaini saapui Suomeen alaikäisenä turvapaikanhakijana syksyllä 2015. Vajaan kahden vuoden mittainen odotus päättyi tiistaina erittäin ripeään pakkopalautukseen.

Hussaini sai ensimmäisen kielteisen turvapaikkapäätöksensä huhtikuussa 2016, toisen maaliskuussa 2017. Sunnuntaina Loimaan poliisi nouti hänet kotoaan Turun ulkomaalaispoliisin säilöön. Alkoi poliisin ja Hussainin avustajien kilpajuoksu miehen kohtalosta.

Hussainin suomalaiset läheiset anoivat pikaisesti täytäntöönpanokieltoa maastapoistoon. Jos sellainen annetaan, poliisi ei saa pakkopalauttaa henkilöä.

Turun hallinto-oikeus antoi maastapoistoon kiellon tiistaina aamulla. Hussaini oli kuitenkin jo ehditty kuljettaa edeltävänä yönä Afganistaniin. Tämän suhteen poliisin toimintaa voidaan pitää hätäisenä, muttei lainvastaisena.

Maastapoistoa ei kuitenkaan saisi panna toimeen niin kauan, kuin tuomioistuin ei ole tehnyt päätöstä täytäntöönpanokieltoa koskevaan asiaan. Hussainin käännytyksen kieltoa koskeva anomus jätettiin maanantaina, eli kun Hussaini istui jo säilössä.

Poliisi ei kommentoi yksittäistapausta

Ulkomaalaisvalvonnasta Lounais-Suomen poliisissa vastaava komisario Marko Heikkilä ei halua kommentoida yksittäistapausta.

– Poliisi toimi lain mukaan, Heikkilä tyytyy toteamaan.

Anomus oli kuitenkin ilmeisesti ehditty jättää hetkeä ennen käännytystä. Helsingin ulkomaalaispoliisin komisario Liisa Lintuluoto sanoo, ettei poliisi voi olla perillä anomuksista, jotka on jätetty "viime tingassa".

– Usein hakijat tekevät anomuksen liian myöhään.

Käännytykseen voi anoa täytäntöönpanokieltoa teoriassa loputtomasti. Hussainin käännytykseen olikin anottu aiemmin täytäntöönpanokieltoa, jota ei oltu myönnetty.

Lintuluotokaan ei ota kantaa yksittäistapaukseen. On kuitenkin mahdollista, että aiemmat kielteiset päätökset ovat ohjanneet poliisin toimintaa.

– Jos on tapauksia, joissa jo muutama hylkypäätös on tullut aiemmin, eli täytäntöönpanoa ei kielletä, niin poliisi ei käy odottamaan ja ennakoimaan, mikä se päätös on tällä kerralla, Lintuluoto sanoo.

Lakimies: Tiedonkulun puute on ongelma oikeusturvan kannalta

Hussaini ei saanut Suomesta kansainvälistä suojelua, eikä hän olisi sen vuoksi saanut jäädä Suomeen nytkään.

Hallinto-oikeus kielsi Hussainin maastapoiston lopulta siksi, että hän oli kesäkuussa saanut TE-toimistolta myönteisen päätöksen työperusteiseen oleskelulupahakemukseen. TE-toimiston päätös ei kuitenkaan tarkoita oleskelulupaa, jonka myöntää lopulta Maahanmuuttovirasto oman harkintansa jälkeen.

Tilanne, jossa maastapoisto perutaan "viime tingassa" tai hetkeä liian myöhään, ei ole ainutlaatuinen, sanoo Pakolaisneuvonnan johtava lakimies Marjaana Laine.

– Meidän kokemus on, että näitä on enemmän kuin aiemmin.

Laineen mukaan vaihtelevat käytännöt ja puutteet tiedonkulussa poliisin, lakimiesten, turvapaikanhakijoiden, ja tuomioistuinten välillä aiheuttavat ongelman oikeusturvan kannalta.

– Olisi olennaista varmistaa, että kaikki relevantit seikat on arvioitu tuomioistuimessa ennen kuin henkilö poistetaan maasta. On kaikkien etu, myös poliisin ja koko yhteiskunnan, että maasta ei poisteta ihmistä, jolla on perusteet oleskelulupaan.

On myös järjetöntä käännyttää henkilö, joka tekee työtä, johon tarvitaan työvoimaa, Laine toteaa. Hän on erityisen huolissaan tapauksista, joissa maasta poistettujen hakijoiden kansainvälisen suojelun tarvetta ei ole tunnistettu.

– Jos käännytetään henkilö, jonka kansainvälisen suojelun tarvetta ei ole tunnistettu eli hakija joutuu esimerkiksi kidutetuksi, niin Suomi rikkoo yhtä keskeisimmistä ihmisoikeuksista. Väärän päätöksen seuraukset ovat tällöin korjaamattomat.

Hussainin "äiti": "Emme saaneet edes halata"

Ripeys, jolla Zaki Hussein poistettiin maasta, ihmetyttää loimaalaista Helvi Klemettiä, jonka asunnossa Hussaini asui. Klemetti ja Hussaini olivat viime viikon keskiviikkona jutelleet Hussainin tilanteesta Turun ulkomaalaispoliisin kanssa. Tuolloin poliisi ei puhunut kohta tapahtuvasta käännytyksestä mitään.

– Kysyivät ystävällisesti, että asuuko Zaki täällä, johon sanoin, että asuu. Poliisi pyysi Zakin kuulemaan palautuspäätöstä. Sovimme, että se sopii torstaiksi. Mikä ihmeen kiire tuli hakea hänet sunnuntaina, Klemetti kysyy.

Zaki Hussaini pakkopalautettiin Afganistaniin tiistaina.
Zaki Hussaini vietti viime hetkensä Suomessa säilössä Turussa ja Helsingissä. Pauli Salminen

Hussainin päätyminen pikavauhtia säilöön oli shokki Klemetille ja muille suomalaisille, jotka ovat avustaneet nuorta miestä jo yli vuoden ajan.

Viimeisen kerran Klemetti näki Hussainin Turun ulkomaalaispoliisin säilön pleksin läpi. Keskustelusta ei tullut mitään, sillä säilön puhelimet eivät toimineet. Halaamaan ei pystynyt.

Mitä luulet, miksi poliisilla oli asiassa niin kova kiire?

– Tämä on nyt sellainen äidin reaktio. Mutta sanon, että lentokoneen pääluku piti saada täytettyä hinnalla millä hyvänsä.

Klemetti on jo keskustellut Hussainin kanssa, joka miettii nyt mahdollisuuksiaan Afghanistanissa.

– Hän haluaisi päästä kotiin.

Korjaus 5.7.2017 klo 17:32: Alaotsikossa luki, että Zaki olisi pistetty koneeseen maanantaina. Hänet pistettiin koneeseen kuitenkin aamyöllä tiistaina.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Egyptin moskeijahyökkäys

Egyptin presidentti julisti suruajan: "Moskeijaisku kostetaan äärimmäisellä voimankäytöllä"

Egypti

Analyysi: Egyptin synkkä päivä

Orjuus

Libyan orjahuutokaupat: CNN:n kuvat paljastivat ongelman, josta kaikki tiesivät

Kaamos

Kaamos otti taas Suomen synkkään syleilyyn – Näillä vinkeillä jaksat pirteänä läpi pitkän pimeän