Muslimitytön tapaus nosti esiin ongelman Kajaanissa: Mihin uskonnottomat ja muslimit haudataan?

Kun ihmisen matka on viimeisiä askeleita vaille valmis, aletaan valmistella hautajaisia. Mutta entä jos vainaja ei kuulukaan kirkkoon tai kuuluu toiseen uskontokuntaan?

uskonto
Kainuun vapaa-ajattelijoiden hautausmaan hautoja
Niko Mannonen / Yle

KajaaniPieni muslimityttö kuoli Kajaanissa vuonna 2010. Hänet haudattiin kaikessa hiljaisuudessa maahanmuuttajapalvelujen osoittamaan paikkaan – mutta minne? Perhe sai tietää paikan, mutta siitä ei annettu tarkkaa tietoa paikalliselle islamilaiselle yhdyskunnalle. He saivat kuulla paikasta vasta hautajaisten jälkeen. Kyseessä oli ensimmäinen islamilainen hautaus Kajaanissa.

Vähäisen informaation lisäksi hautausmaassa on yksi suuri ongelma: sen sijainti.

Kajaanissa muslimien hautausmaa-alue sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Kajaanin keskustasta. Heille on merkattu oma alueensa evankelis-luterilaisen hautausmaan nurkasta.

– Pitkä matka hautausmaalle vaatii kulkuneuvon, eikä suurimmalla osalla maahanmuuttajista ole omaa henkilöautoa. Meidän kulttuurissamme on tärkeää, että vainajan kanssa lähtee mahdollisimman paljon muslimeja hautausmaalle mukaan muistotilaisuutta ja rukousta varten, kertoo Kainuun islamilaisen yhdyskunnan Abderrahim Fahimin.

Tietyllä tavalla hyvin hoidettu hautausmaa on näkökulma kyseessä olevaan pitäjään ja kertoo, miten kirkollinen taho tai pitäjän ihmiset muistelevat mennyttä aikaa.

Erkki Marin

Ison ihmisryhmän kuljettaminen pitkän matkan päähän on vaikeaa. Myös muslimien tapa haudata vainaja nopeasti luo käytännön ongelmia.

– Hautaan laskemisen pitäisi tapahtua jo samana päivänä, tai viimeistään seuraavana siitä, kun vainaja on kuollut, Fahim sanoo.

Aikaa menee jo pelkästään sairaalassa, kun vainajan tiedot merkitään, ja papereiden on oltava kunnossa ennen kuin hänet voidaan viedä viimeiselle leposijalle. Tällöin kauemmaksi lähtemiseen ei ole hyviä mahdollisuuksia.

Kainuun islamilaisen yhdyskunnan mukaan oman hautausmaa-alueen sijainnin lähemmäksi saamista yritettiin politiikan ja kaupungin kautta, mutta heidät ohjattiin hautausmaita ylläpitävän Kajaanin seurakunnan puheille.

Seurakuntakin uuden edessä

Hautaukseen liittyvät epäkohdat ovat nousseet esille vasta viime vuosina, kun Kainuuseen viime vuosikymmenten aikana tullut muslimiväestö alkaa ikääntyä.

Kajaanin evankelis-luterilaisessa seurakunnassa ollaan uuden edessä. Kirkkoherra Marko Miettinen kertoo, että pyyntö oman alueen saamiseen on tänä vuonna noussut kunnolla pintaan ja tiedostettu.

– Kyse ei ole vain kajaanilaisista, vaan koko Kainuun alueen muslimeista. Kun tullaan vähän kauempaa, pitää joka tapauksessa tehdä pitkä matka, Miettinen toteaa.

Hautakivi hautausmaalla.
Kajaanin evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkkoherran mukaan uusien hautausmaiden suunnittelussa tullaan Kajaanissa ottamaan myös muslimien toiveet paremmin huomioon.Yle

Huhtikuussa muslimiyhdyskunta lähestyi Kajaanin seurakuntaneuvostoa ja toivoi, että seurakunta osoittaisi heille hyvän tahdon eleenä oman hautausmaa-alueensa nykyistä sijaintia lähempänä. Yhdyskunnan ja Kajaanin seurakunnan mukaan asiasta keskusteltiin hyvässä hengessä.

Yhdyskunta nostaa esille hautaustoimilain määräyksen, jonka mukaan tunnukseton hautausmaa ei saa sijaita kohtuuttoman kaukana seurakunnan alueesta.

Syy siihen, miksi muslimien hautapaikkoja ei löydy esimerkiksi Paltaniemeltä, on Miettisen mukaan hautauskulttuurien eroissa.

– Meillä on tietty tekninen järjestys siitä, miten hautapaikkoja tehdään, eikä se istu muslimien ajattelumaailmaan ja perinteeseen, Miettinen arvioi.

Muslimien kristityistä eroavat hautaustavat ovat tuottaneet Miettisen mukaan vaikeuksia, sillä vainajat tulee asetella Mekkaan päin.

– Esimerkiksi Paltaniemen hautausmaan ruutukaavaan ei istu tällainen erilainen kaavoitus. Se vaatisi jo suunnitteluvaiheessa sitä, että asia otettaisiin huomioon, Miettinen toteaa.

Uusien hautausmaiden suunnittelussa tullaan tulevaisuudessa Miettisen mukaan ottamaan myös muslimien toiveet paremmin huomioon.

Uusia hautausmaita syntyy harvoin

Suomessa hautausmaita ylläpitävät evankelis-luterilainen kirkko, kaupunki, kunta tai valtio.

Rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta, muu rekisteröity säätiö tai yhteisö voi hakea aluehallintovirastolta lupaa omalle hautausmaalle. Luvan myöntämistä varten on todistettava, että yhdistyksillä on edellytykset ylläpitää omaa hautausmaata, pitää omaa hautarekisteriä ja ylläpitää hautausmaan toimintaa ilman taloudellista hyötyä. Itä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Johanna Rantalan mukaan uusia hakemuksia hautausmaille tulee harvakseltaan.

– Olen ollut tehtävässäni vuodesta 2013 ja sen aikana hakemuksia on tullut alle viisi, Rantala kertoo.

Tuoneviitan hautausmaa Kajaanin Paltanimellä.
Kainuun vapaa-ajattelijoiden hautausmaa sijaitsee Paltaniemellä.Niko Mannonen / Yle

Hautaustoimilain (siirryt toiseen palveluun) (Finlex) mukaan evankelis-luterilaisella kirkolla on velvollisuus ylläpitää yleisiä hautausmaita ja osoittaa pyynnöstä hautasija tunnuksettomalta hauta-alueelta, joka ei saa sijaita kohtuuttoman kaukana seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueesta.

Kainuun alueella kaikilta seurakunnilta löytyy tällainen alue.

Ylitarkastaja Rantalan mukaan tällä hetkellä hautausmaahakemuksia on vireillä kaksi kappaletta, joista molemmat liittyvät vanhojen hauta-alueiden laajentamiseen.

Vapaa-ajattelijat omilla maillaan

Kymmenen kilometrin matkan päässä Kajaanin keskustasta löytyy Kajaanin seurakunnan kaksi hautausmaata, joista toinen on vanhempi ja toinen uudempi hauta-alue. Näiden kahden hautausmaan vieressä on korkeiden puiden ja luonnon valtaama alue, josta pystyy jo kauempaakin erottamaan muutaman hautakiven.

Kyseessä on Kainuun vapaa-ajattelijoiden hautausmaa Tuonenviita. Vuonna 1964 aluehallintovirastolta myöntävän luvan omaan hautausmaahan saanut yhdistys sai odottaa pitkään ensimmäisiä hautajaisiaan.

– Hautausmaan perustajat olivat vähän liian nuoria, joten Tuonenviitaan haudattiin ensimmäinen ihminen vasta 1971, kertoo Kainuun vapaa-ajattelijoiden puheenjohtaja Aki Räisänen.

Kainuun vapaa-ajattelijoiden puheenjohtaja Aki Räisänen
Kainuun vapaa-ajattelijoiden puheenjohtaja Aki Räisänen kertoo Tuonenviidan ylläpitämisen tapahtuvan talkootyönä.Niko Mannonen / Yle

Tuonenviitaa ylläpidetään talkootyönä, sillä vapaa-ajattelijoilla ei ole palkattua työvoimaa. Hautausmaan luonnonmukainen ulkoasu tuo käytännöllisyyttä. Sen lisäksi taustalla on myös ajatus luontoon palaamisesta.

– Meidän ajattelutapamme on, että ihmiset palaavat luonnon kiertokulkuun, Räisänen kertoo.

Tuonenviitaan on haudattu hieman alle sata vainajaa, eikä tilan kanssa ole vielä ongelmia.

Aluehallintoviraston vaatimukset ovat Kainuun vapaa-ajattelijoilla hallussa.

– Hautarekisteri löytyy minulta hautausmaakarttana, jossa on erittäin tarkat tiedot kaikista haudoista. Kunnossapito tapahtuu talkootyönä, vaikkakin näin kesäaikaan esimerkiksi minä itse käyn miltei joka viikko täällä ylläpitämässä aluetta, Räisänen toteaa.

Kainuun vapaa-ajattelijoiden puheenjohtajan Aki Räisäsen mukaan Tuonenviidasta ei haeta taloudellista hyötyä.

– Meillä on sellainen jäsenetu, että yhdistyksemme jäseniltä ei peritä hautapaikkamaksuja ollenkaan. Tänne voidaan haudata muitakin kuin yhdistyksen jäseniä, jolloin arkkupaikka maksaa 200 euroa ja uurnatuhkauspaikka 100 euroa. Meillä ei ole mitään pysyviä vuosittaisia maksuja, ainoastaan kertamaksu, Räisänen selvittää.

Erilaiset hautauskäytännöt kompastuskivenä

Kainuun islamilaisella yhdyskunnalla ei ole taloudellista mahdollisuutta omaan hautausmaahan.

– Rahat menevät moskeijan vuokrakuluihin, eikä mitään muita avustuksia tule mistään, Kainuun islamilaisesta yhdyskunnasta kommentoidaan.

Nykyinen tila on minimi siitä, mitä yhdyskunta toivoi, mutta asia on hyväksytty yhteisön keskuudessa.

– Lohduttavaa oli se, että se oli kooltaan hyvä. Meillä on yksi muslimi töissä tällä hautausmaalla, joka on valmis auttamaan haudan kaivamisessa ja muissa uskontomme asioissa. Yhteistyötä tehdään, mutta konkreettista suunnitelmaa ei seurakunnan kanssa ole.

Nykyisessä tilassa on yksi ongelma.

– Turvallisuuden ylläpitämiseksi olemme toivoneet, että alue aidattaisiin. Tällä hetkellä hautojen vieressä on suora kulku metsään, joten aita estäisi petojen ja ihmisten kulkemisen haudoilla, yhdyskunnasta toivotaan.

Hautausmaat kuntien alaisuuteen?

Jyväskylässä tapahtuvaa muslimien hautausmaan laajennusta pidetään kainuulaistenmuslimien mielestä hyvänä merkkinä tulevaisuutta ajatellen.

– Kuulostaa hyvältä, että muualla Suomessa on otettu tällainen askel. On jokaisen ihmisen oikeus tulla haudatuksi omalla kotipaikkakunnallaan kunnioitetusti, yhdyskunnasta kommentoidaan.

Meidän ajattelutapamme on, että ihmiset palaavat luonnon kiertokulkuun.

Aki Räisänen

Kainuun vapaa-ajattelijoiden mukaan paras malli olisi kaikkien hautausmaiden kunnallistaminen.

– Se ei vaikuttaisi seurakuntiin, vaan hautausmaat siirtyisivät kuntien hoitoon verovaroilla. Silloin kohtelu voisi olla tasavertaista kaikille, Kainuun vapaa-ajattelijoiden puheenjohtaja Aki Räisänen toteaa.

Sotkamon kirkkoherran Erkki Marinin mukaan tähän malliin ei ole järkeä siirtyä.

– Kokemuksesta tiedän sen, että jos yleinen hautausvelvollisuus lähtee evankelis-luterilaiselta kirkolta pois, yhteiskunta ottaa erittäin suuren menoerän itselleen. Meillä on kaikki valmiudet toimia, ja jos yhteiskunta haluaa lähteä toteuttamaan hautaustoimea, voidaan kuvitella, kuinka kalliiksi se yhteiskunnalle tulee, Marin pohtii.

Tuonenviitan hautausmaan kyltti.
Tuonenviidan hautausmaa on luonnonmukainen. Niko Mannonen / Yle

Marin ja Räisänen eivät usko, että tähän ratkaisuun siirrytään lähitulevaisuudessa, vaikka kaupungin omistukseen olevia hautausmaita löytyy jo Kauniaisista ja Turusta. Kainuussa Vapaa-ajattelijat ovat tyytyväisiä omaan Tuonenviitaan.

– Kun meillä on tämä oma hautausmaa, pidämme siitä huolen niin kauan kuin jaksamme. Ja vielä me jaksamme, Räisänen naurahtaa.

Tunnukseton hautausmaa riittää Sotkamossa

Sotkamossa on kaksi hautausmaata. Toinen on kirkon lähiympäristössä oleva vanha hautausmaa, johon ei tänä päivänä enää haudata ketään, ja toinen taas uudempi hautausmaa, joka sijaitsee kylän keskustan lähettyvillä. Sotkamon kirkkoherran Erkki Marinin mukaan se on teknisesti hyvä hautausmaaksi.

Sotkamon hautausmaa.
Sotkamon hautausmaa.Ville Muikkula / Yle

Hautausmaalla on tällä hetkellä hyvin tilaa, mutta on myös mahdollisuus hauta-alueen laajentamiseen tarvittaessa. Marin arvioi, että nykyisellä alueella on vapaata noin tuhannelle uudelle hautapaikalle. Sotkamossa tunnuksettomille on osoitettu oma osasto.

– Tätä osastoa voidaan käyttää eri uskontojen edustajien tai kirkottomien hautaamiseen niin laajasti kun on mahdollisuuksia, Marin kertoo.

Marinin kokemusten mukaan ainakaan tällä hetkellä ei hänen alueellaan ole tarvetta eri uskontoryhmien omille hautausmaille.

– Arvelisin, että aika vähän tänne on tullut eri uskontojen edustajia Kainuun seurakuntien osalta, Marin arvioi.

Hän uskoo, että lakisääteiseksi tullut tunnustukseton hauta-alue riittää tarjoamaan tarpeet tällä hetkellä.

Sotkamon kirkkoherra Erkki Marin.
Sotkamon kirkkoherra Erkki Marin.Ville Muikkula / Yle

Menneisyydessä kirkottomien ja eri uskontojen edustajat pidettiin Sotkamossa omalla alueella.

– Oma näkemykseni on se, että ei ollut hyvä seuloa ihmisiä elämän sisältöön liittyvästä asiasta. Pidän hyvin tärkeänä, että kun on ihmisestä kysymys, viimeistä hautasijaa ei ole eristetty jonkin elämäntavan vuoksi. Näen itse hyvänä nykyisen käytännön, jossa ei ole eri tavalla haudattuja hautausmaa-alueita, vaan että kaikki tullaan hautamaan samaan maahan, Marin toteaa.