Ministeri Berner: Saamelaiskäräjien kanssa neuvotellaan Jäämeren radasta viimeistään hankkeen myöhemmissä vaiheissa

Saamelaiskäräjät toivoisi pääsevänsä selvittelyhankkeeseen jo nyt mukaan, sillä Jäämeren ratahanke koskettaa saamelaisten kotiseutualuetta.

Sápmi
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 6. huhtikuuta 2017.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti tiistaina pyytäneensä Liikennevirastolta selvitystä mahdollisen Jäämeren radan toteuttamisesta ja taloudellisesta kannattavuudesta.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ei osaa vielä sanoa, otetaanko saamelaiskäräjiä mukaan tähän selvittelyhankkeeseen.

Saamelaiskäräjälain neuvotteluvelvoitteen mukaan saamelaiskäräjien kanssa tulee neuvotella kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella.

– Lainsäädännön velvoitteita noudatetaan ja virkamiestasolla on todettu nimenomaan neuvotteluvelvoite. Tässä vaiheessa ei ole vielä tarkasteltu, koskeeko kyseinen neuvotteluvelvoite tätä selvitystyötä, Berner sanoo.

– Kyseessä on alkuvaiheen selvitystyö ja neuvotteluja käydään viimeistään prosessin myöhimmissä vaiheissa, mikäli hanke etenee, Berner jatkaa.

Liikennevirastolta tilatun selvityksen tarkoituksena on selvittää ratahankkeen mahdollisia ratalinjauksia ja kartoittaa käyttäjien tarpeita sekä mahdollista liiketoimintamallia ja kysyntäpotentiaalia.

Ministeri Berner kertoo, että pohjoisen rataosuuksilla paikallisesta maankäytöstä ainakin poronhoito on selvittelyissä mukana.

– Liikenneviraston mukaan poronhoito otetaan mukaan tarkasteluun, Berner vastaa.

"Jäämeren rata tulisi nähdä osana isoa liikenneverkkoa"

Selvitys tehdään yhteistyössä Norjan rautatieviranomaisten kanssa. Se valmistuu aikataulun mukaan viimeistään 28. helmikuuta vuonna 2018.

Ministeri Berner näkee Jäämeren radan osana suurempaa liikennekokonaisuutta.

– Infrastruktuurin rakentamisessa keskeisessä osassa ovat sekä Euroopan ja Aasian kasvukeskukset yhdistävä Koillisväylän tietoliikennekaapelihanke että Jäämeren rata.

– Näissä molemmissa hankkeissa yhteistyö muiden maiden kanssa on tarpeen. Jäämeren rata tulisi nähdä osana isoa liikenneverkkoa ja laajassa mittakaavassa Jäämeren rata liittyy muihin suuriin hankkeisiin, kuten Rail Balticaan sekä Helsingin ja Tallinnan väliseen tunneliin. Rata voisi olla osa isoa liikenneverkkoa, Berner sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeri muistuttaa, ettei Jäämeren radasta ole tehty kansallista rakentamispäätöstä.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja: Saamelaiskäräjien oltava mukana alusta asti

Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio näkee, että saamelaisten kotiseutualueen maankäyttöön kohdistuvassa hankkeessa saamelaiskäräjien tulisi olla mukana neuvotteluissa alusta asti.

Kartta. Soklista Sodankylään ja Rovaniemelle rakennettava rata olisi ensimmäinen vaihe Jäämeren radan rakentamisessa ja se palvelisi myös Yaraa, joka voisi myöhemmin kuljettaa Soklin fosforia Jäämeren kautta isommilla laivoilla maailmalle ja Koillisväylälle.
Kuvassa ehdotettuja Jäämerenradan reittivalintoja vuodelta 2014. Yle Uutisgrafiikka

– Se on niin suuri prosessi, että saamelaiskäräjien tulee olla aivan alusta asti prosessissa mukana ja päästä osallistumaan sen edistämiseen sillä tavoin, että meidän näkemyksemme tulee näkyville ja se otetaan huomioon, Sanila-Aikio sanoo.

Tiina Sanila-Aikio aikoo olla yhteydessä ministeriöön, jotta saamelaiskäräjiä kuultaisiin asiassa.

Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtajat ovat tällä hetkellä vierailulla Singaporessa. Käräjien puheenjohtajat ovat keskustelleet asiasta ja aikovat ilmaista yhteisen kantansa asiaan.

– Tietysti ensiksi meidän täytyy vaatia taloudellisten-, sosiaalisten- ja kulttuuristen vaikutusten arviointia, Sanila-Aikio sanoo.

Tiina Sanila-Aikio
Tiina Sanila-AikioVesa Toppari / Yle