Mikä puu pärjää kaupungissa, kun ilmasto muuttuu? Hopeapihlaja voi olla yksi sitkeimmistä

Katupuilla on Helsingissä omia ainutlaatuisia "koekatuja". Yle tutustui niistä neljään.

kaupunkiluonto
Katupuuarboretum Helsingin Vartioharjussa.
Tämä katupuiden koekatu tuottaa tietoa ilmaston muuttumisesta.Kari Ahotupa / Yle

Lehmuksia, koivuja, vaahteroita. Niitä ovat Helsingin kadut pullollaan.

Mutta eivät ole ehkä enää yhtä näkyvästi tulevina vuosikymmeninä.

Ilmasto muuttuu, ja siihen Helsingissä nyt varaudutaan.

Yle esittelee tässä jutussa neljä ainutlaatuista "koekatua", joilla katupuita on pääkaupungissa tutkittu.

Ensimmäinen tuottaa tietoa ilmaston muuttumisesta, toinen ja kolmas siitä, millaisen kasvualustan katupuu tarvitsee. Neljäs puolestaan on esimerkki siitä, mitä voi käydä, kun kaikki ei mene putkeen.

Kadut ja niiden "koekatupuut" ovat avoimesti kenen tahansa ihasteltavissa.

1. Uudet hittipuut kasvavat idässä

Paikka: Vartioharjuntie Itä-Helsingissä.

Mitä: Lähes 50 puuta, kymmenkunta eri lajia. Tutkitaan ilmaston muuttumista ja sitä, mitkä uudet katupuulajit Helsingissä tulevina vuosikymmeninä menestyvät. Istutettu 2012.

Katupuuarboretum Helsingin Vartioharjussa.
Helsingin uusia suosikkipuita saattavat olla valkopyökki, turkinpähkinä ja hopeapihlaja.Kari Ahotupa / Yle

Tämä katu – Itä-Helsingin Vartioharjuntie – edustaa tulevaisuuden Helsinkiä. Täällä kasvaa useita katupuulajeja, ja tarkoitus on, että tällä paikalla seurataan, mitkä uusista tulokkaista alkavat viihtyä etelärannikon ilmastossa.

Kaiken takana on ilmastonmuutos:

– Me näemme, että ilmasto on muuttumassa ja se tulee vaikuttamaan meidän kasvillisuuteemme. Katupuut eivät ole millään tavalla poikkeus, selittää puuasiantuntija Juha Raisio Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.

– Meidän katupuulajistomme on varsin yksipuolinen. Meillä on kolmea pääpuulajia: lehmuksia, koivuja ja vaahteroita. Jos joku niistä ei viihdy muuttuvassa ilmastossa, sitten olemme ongelmissa.

Katupuuarboretum Helsingin Vartioharjussa.
Vartioharjuntien katupuuarboretum.Kari Ahotupa / Yle

Kuten muillakin koekatualueilla, myös Vartioharjuntiellä tutkimushankkeesta vastaavat yhdessä Helsingin kaupunki ja Helsingin yliopisto.

Uusia tulokkaita on havainnoitu nyt noin viiden vuoden ajan. Tulevatko Helsingin uudet suosikkipuut juuri täältä? Mahdollisesti, vastaa Raisio.

– Täällä on hyviä ehdokkaita, muun muassa valkopyökki ja turkinpähkinä. Myös hopeapihlaja näyttää loistavalta, hienolta uudelta katupuulta, mutta senkään menestymisestä meillä ei näin lyhyen ajan perusteella ole mitään takeita.

2. Mitä katupuun pitää kestää?

Paikka: Viikin Norkkokuja ja Pasteurinkatu.

Mitä: Norkkokujalla parikymmentä pilaritervaleppää, Pasteurinkadulla 15 lehmusta. Selvitetty, miten kadut pitäisi rakentaa, jotta ne kestävät tiivistymättä liikenteen tuoman painon ja puut viihtyisivät. Istutettu 2002.

Norkkokuja Helsingin Viikissä.
Viikin Norkkokujalla kasvaa pilaritervaleppiä.Kari Ahotupa / Yle

Viikin kaksi koekatua eli Norkkokuja ja Pasteurinkatu olivat ensimmäisiä, joissa katupuita alettiin Helsingissä tutkia. Kaupunki alkoi 1990-luvun lopulla etsiä uusia ratkaisuja siihen, miten istuttaa katupuu kokonaan päällystetylle alueelle.

Yhteistyöhön ryhdyttiin Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa. Viikkiin ensimmäiset taimet istutettiin viisitoista vuotta sitten, vuonna 2002. Norkkokujalla ja Pasteurinkadulla on tutkittu monia asioita, mutta ennen kaikkea sitä, millaisessa kantavassa, kivirunkoisessa kasvualustassa katupuut menestyvät parhaiten, siitä huolimatta, että ympärillä on koko ajan liikennettä.

Nyt tutkimukset alkavat olla lopuillaan. Tulokset ovat kuitenkin olleet hyviä ja oppia on viety ympäri maan, kertoo tutkijatohtori Anu Riikonen Helsingin yliopiston metsätieteiden laitokselta.

– Näiden tutkimusten perusteella meillä on päivitetty monia viherrakentamisen, katurakentamisen ja ympäristörakentamisen ohjeistuksia. Niitä käytetään koko maassa.

Anu Riikonen
Tutkijatohtori Anu Riikonen.Kari Ahotupa / Yle

Katupuun istuttaminen ei ole yksinkertaista, ei ainakaan Helsingissä.

– Iso osa Helsinkiä on rakennettu täyttömaan päälle, eli kaupunki etenee koko ajan merelle päin, Riikonen sanoo.

– Täyttömaan päällä puilla on usein todella vaativat olosuhteet, se on vaikea paikka menestyä. Helsingin ranta-alueilta on todella helppo löytää huonovointisia katupuita.

3. Puut, joilla oli liian vähän kasvualustaa

Paikka: Pohjoisranta Kruununhaassa.

Mitä: Yhteensä yli sata lehmusta. Osalle huonokuntoisista puista lisätty noin kymmenen kuutiota uutta kasvualustaa. Nyt seurataan, miten puut reagoivat. Istutettu 1990-luvulla, mutta tutkimukset aloitettu 2010.

Lehmuksia Helsingin Pohjoisrannassa.
Helsingin Pohjoisranta ja sen lehmukset.Kari Ahotupa / Yle

Helsingin Pohjoisranta. Täällä lehmukset olivat vielä pari–kolme vuotta sitten erittäin huonossa kunnossa, Anu Riikonen ja Juha Raisio kertovat.

Eivät ole enää; tämä paikka on esimerkki siitä, miten tehtyjä virheitä voi korjata.

– Aiemmin luultiin, että puille ei tarvitse olla niin paljon kasvualustaa. Nämä puut oli istutettu metallilaatikkoon, ja niillä oli kasvualustaa vain noin neljä kuutiota per puu, Raisio sanoo ja toteaa, että se on "aivan riittämätön määrä" lehmuksen kokoiselle puulle.

Muutaman vuoden takaisessa remontissa osa lehmuksista sai kymmenkunta kuutiota lisää kasvualustaa.

– Vielä ensimmäisenä vuonna ei tapahtunut mitään eikä oikeastaan toisenakaan. Mutta nyt kolmantena kasvukautena alkaa näyttää jo hyvältä, Raisio kuittaa.

Juha Raisio
Puuasiantuntija Juha Raisio.Kari Ahotupa / Yle

Yleisesti ottaen Helsingin katupuut ovat hänen mukaansa vaihtelevassa kunnossa: on kujanteita, joissa puiden vointi on erinomainen, mutta on myös kujanteita, joiden kunto ei ole välttämättä edes tyydyttävä.

Sellainen on esimerkiksi Mannerheimintie, jonka kujannepuita on määrä uusia runsaasti lähivuosina.

Viikin tutkimuskohteista on otettu opiksi Pohjoisrannan ohella myös Helsingin Kaivopuistossa. Siellä uudet lehmukset eivät kukoistaisi näin hienosti ilman koekatuja, Raisio sanoo.

Lehmuksia Iso Puistotien varrella Helsingin Kaivopuistossa.
Kaivopuiston Isolla Puistotiellä on otettu oppia Viikin koekaduista.Kari Ahotupa / Yle

– Katutilaan kohdistuu nykyään niin paljon erilaisia käyttötarpeita. Sen tilan haalimisesta, minkä puu tarvitsee, on tullut yhä vaikeampaa.

Lue myös:

"Puu on kuin elävä olento" – Tutkija kertoo, miksi kaupunkipuiden kaataminen herättää niin vahvoja tunteita