1. yle.fi
  2. Uutiset

Äkäiset lokit syöksyilevät nyt ihmisiä kohti

Asiantuntija: Pesintäaikana lokit suojelevat jälkikasvuaan. Hyökkäyksiltä välttyy, jos väistää maassa taapertavia poikasia.

lokit
Lokki seisoo torikojun katolla kauppatorilla Helsingissä.
Jarno Kuusinen / AOP

Lokkien pesintäaika on parhaillaan käynnissä. Tällöin ne voivat jopa hyökätä ihmisen kimppuun. Birdlifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi kertoo, että pesinnässä on ollut tänä vuonna paljon vaihtelua säiden takia.

– Harmaa- ja merilokeilla on tällä hetkellä jo hyvin lentäviä aikuisten kokoisia poikasia. Kalalokin poikaset ovat sen sijaan vielä keskenkasvuisia, Lehtiniemi kertoo.

Pesinnän takia juuri alkukesästä lokit ovat erityisen aggressiivisia, sillä ne suojelevat silloin poikasiaan. Nyt pesintä alkaa olemaan niin lopuillaan, että lintuasiantuntija lupailee lokkien vihaisen käytöksen pian rauhoittuvan.

Erityisesti pieniä lapsia lokkien kamikaze-lennot saattavat pelottaa. Birdlifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi kertoo, että yleensä lokki kuitenkin vain uhkailee ihmistä lentäessään läheltä.

– Harvoin ne ihmisten kimppuun käyvät, niin että osumia tulisi. Saattavat lentää kohti, mutta väistävät lopulta, Lehtiniemi kertoo.

Kaikki lokit rauhoitettuja pesinnän ajan

Harmaalokki ja merilokki ovat rauhoitettuja keväästä heinäkuun loppuun asti. Rauhoituksen alkuaika vaihtelee maaliskuusta toukokuuhun maakunnasta riippuen. Muut lokit ovat rauhoitettuja koko vuoden.

Pesinnän aikaan lokkien häiritseminen on kielletty lailla. Suomen riistakeskus voi tosin antaa poikkeusluvan rauhoitettujen lintujen pyydystämiseen ja tappamiseen, mikäli häiriintyneitä ja poikkevia yksilöitä havaitaan.

Ihmisen kimppuun hyökkäilevä lokki on Birdlifen Lehtiniemen mukaan harvinaisuus. Poliisilla on valtuudet toimia näissä tapauksissa.

Birdlifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi kertoo, että lokit tulevat luonnosta kaupunkeihin yhdestä ainoasta syystä: ruoan perässä.

– Lokkien aiheuttamat ongelmat vähenisivät kaupungeissa, mikäli siellä ei olisi ruokaa. Mikäli kukaan ei ruokkisi lokkeja, eivät ne tulisi myöskään niin lähelle ihmistä.

Lehtiniemi kertoo, että jotkut lokit ovat kehittyneet saalistamaan ihmisen tarjoamia ruokia. Valtaosa lokeista hakee ruoan maasta, mutta yksittäiset asiansa osaavat yksilöt saattavat saalistaa jäätelön jopa suoraan ihmisen kädestä.

Lokin poikanen vilvoittelee suihkulähteellä Tampereen keskustorilla.
Lokin poikanen vilvoittelee suihkulähteellä Tampereen keskustorilla.Ville Hakonen / Yle

Kauppatorilla aggressiivia lokkeja

Helsingin Kauppatorilla lokit aiheuttavat erityisen paljon häiriöitä. Torimyyjät valittivat maanantaina Ylen haastattelussa Kauppatorin lokkiongelmasta.

Lokkien hätistelyyn on kokeiltu verkkoja ja karkotusääniä, jäätelökioskin päällä jopa sähköshokkejakin. Mitkään lailliset ratkaisuyritykset eivät tunnu tehoavan ongelmaan, tai ne purevat vain hetken, sillä lokki on oppivainen otus.

Osa kauppatorin myyjistä pitää hyväksyttävänä jopa sitä, että joku tappaisi häiritsevät lokit.

Edes toreille viritetyt langat eivät auta pitkään torimyyjiä, sillä osa lokeista oppii näkemään ne, eivätkä laskeudu niiden välistä.

– Lokki tarkastelee tilannetta torilla ja huomaa, kun ihminen ei tarkkaile ruokaansa ja iskee sen jälkeen. Suorituksena se on valtavan hieno, Lehtiniemi hehkuttaa.

Mitä kannattaa tehdä, jos lokki hyökkää yllättäen kohti? Voiko jäätelönsä suojata jotenkin?

– Eipä siinä tilanteessa ehdi yleensä tekemään mitään. Kaikki käy niin äkkiä, Lehtiniemi sanoo.

Turistit ruokkivat lokkeja ja tilanne pahenee

Mitä sitten lokkinongelmalle voisi tehdä ja kuinka isosta haitasta on oikein kyse? Lehtiniemen mukaan tärkeintä olisi huolehtia siitä, että roskia ei päädy maahan.

Lokkeja syöttävät varsinkin turistit. Näin tehdessään he tekevät karhunpalveluksen muille ihmisille. Tähän kaivattaisi lintuasiantuntijan mukaan lisää valistusta.

– Sen lisäksi panostaminen kaupunkien siisteyteen ja jätteiden hallintaan auttaisi. Se on kaikkien meidän vastuulla, Lehtiniemi sanoo.

Lehtiniemen mukaan jo pienillä henkilöresursseilla voisi saada jo merkittävää tulosta, mikäli lokkeja haluttaisiin esimerkiksi Kauppatorilta häätää. Helsingin vuosibudjetista sitä ei edes huomaisi.

– Yhteiskunta satsaa lokkien estämiseen juuri sen verran, kuinka merkittävänä asia koetaan, Lehtiniemi sanoo.

Voi siis ajatella, että lokkiongelmaa ei ole nähdä erityisen merkittävä epäkohtana tai ensimmäisenä korjauslistalla olevana asiana.

Kaatopaikkojen vähennys tuonut lokkeja kaupunkeihin

Harmaalokit ja naurulokit ovat Lehtiniemen mukaan niitä, jotka aiheuttavat ongelmia sinkoilemalla kaupunkien toreilla. Kalalokit ja selkälokit ovat harvinaisempia kaupungeissa, ne viihtyvät enemmän luonnon helmassa.

Lokkikannoissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Joitakin lokkeja on hieman enemmän kuin aiemmin, toisia vähemmän. Heilahtelua on eri lajien välillä.

Vaikka lokkikannat eivät ole juurikaan Suomessa kasvaneet, niitä nähdään kaupungeissa enemmän kuin aiemmin. Lehtiniemi arvelee syyksi sitä, että kaatopaikkojen määrää on vähennetty Suomessa. Kaatopaikkojen keskityksen myötä niiden määrä vähentynyt aiemmasta.

Lokit ovat tulleet kaatopaikoilta kaupunkeihin.

Lokit tuottavat myös iloa

Lehtiniemi huomauttaa, että varsinainen lokkiongelma rajoittuu ajallisesti lyhyelle välille. Aggressiivisesti riehuvista lokeista tulee ilmoituksia Birdlifeen lähinnä alkukesästä, kun pesintä on kuumimmillaan.

– Ihmiset ovat ehkä tottuneet paremmin lokkeihin. Kärkäs keskustelu aiheen ympärillä on vähentynyt viime aikoina, Lehtiniemi pohtii.

Lintututkija huomauttaa, että lokit kuten muutkin linnut tuottavat monelle myös iloa. Kaikki eivät näe niitä painajaisina. Jotkut ärsyyntyvät lokeista, mutta toiset pitävät niistä.

– Tässäkin asiassa se on luultavasti pieni ryhmä, joka protestoi. Osa ihmisistä ajattelee, että linnut eivät kuulu kaupunkiin, Lehtiniemi arvelee.

Katso myös:

Lokit piinaavat taas Helsingin Kauppatorin asiakkaita – Katso videolta, kauanko kestää, kun lokki nappaa lihiksen

Lue seuraavaksi