Vaikutusarvio: Päästövähennyksiin liittyy suuria epävarmuuksia

Hallitus julkisti vaalikauden tärkeimmät ilmasto- ja energialinjaukset viime vuonna ja näitä linjauksia on nyt hienosäädetty.

ilmastonsuojelu
Liikenneruuhka.
Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Vaikutusarvioiden perusteella suurin kasvihuonekaasujen vähennyspotentiaali on liikenteessä mutta siihen liittyy suuria epävarmuustekijöitä.

Hallitus julkisti vaalikauden tärkeimmät ilmasto- ja energialinjaukset viime marraskuussa ja laittoi tavoitteet uusiksi. Näitä linjauksia on nyt hienosäädetty.

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (siirryt toiseen palveluun) ulottuu vuoteen 2030 ja sen vaikutusarvio täsmentää sekä täydentää marraskuussa julkaistua strategiaa.

Valtioneuvoston julkaisemassa vaikutusarvioissa (siirryt toiseen palveluun) on keskitytty taakanjakosektoriin eli päästökaupan ulkopuoliseen sektoriin. Merkittäviä muutoksia ei ole ilmaantunut, vaan pikemminkin nyt on tehty hienosäätöä ja laadullista analyysiä.

Liikenteessä on suurin mahdollisuus kasvihuonekaasujen vähentämiseen.

– Liikenteeseen on kohdistettu erilaisia toimia. Suurin päästövähennys tulee kehittyneiden biojalosteiden kautta. Lisäksi on liikennejärjestelmän tehostamista ja muita käyttövoimia kuten sähkö- ja kaasuautojen määrien kasvut vuoteen 2030 mennessä, tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen VTT:stä sanoo.

Biojalosteilla iso rooli

Toisaalta liikenteen päästöjen vähentämiseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin liittyy myös merkittäviä epävarmuuksia.

– On laskettu, että suurin osa päästövähennyksistä tulee kehittyneistä biojalosteista. Laskelmissa oleteaan, että suurin osa biojalosteista on kotimaista, josta puolet metsäpohjaista puolet muista bioraaka-aineista valmistettua, toisen sukupolven biopolttonesteitä. Jos vähennys näin toteutuisi, tänne pitäisi tulla huomattavat investoinnit, että saisimme biojalostamoja Suomeen.

Käytännössä kysmys on siitä, saadaanko kotimaiset investoinnit toteutettua riittävän ajoissa ja riittävän suuressa mittakaavassa.

– Liikennejärjestelmän energiatehokkuudessa pyritään lisäämään joukkoliikennettä sekä kävelyä ja pyöräilyä ja tehostamaan tavaraliikennettä. Lisäksi pyritään lisäämään ajoneuvojen energiatehokkuutta. Tavoitteena on saada 200 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa Suomeen vuoteen 2030 mennessä. Joidenkin mukaan tavoite on alhainen, joidenkin mukaan hyvinkin kunnianhimoinen, Koljonen sanoo.

Miten liikenne kehittyy?

Koljosen mukaan kysymysmerkki on henkilöautoliikenteen kehittyminen.

– Liikennesuoritteet ovat kasvaneet ihan jatkuvasti. Strategiassa on oletettu, että kasvu taittuu. Tähän liittyy epävarmuuksia.

Vaikutusarvion mukaan lisäpäästövähennyksiä on mahdollista saavuttaa erityisesti vähentämällä öljyn käyttöä rakennusten erillislämmityksessä ja työkoneiden polttoaineena. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa ja sen vaikutusarviossa on lähdetty siitä, että 10 prosenttia lämmitysöjystä korvataan biopohjaisella polttoaineella.

– Jäljellejäävään lämmitysöljyyn liittyy potentiaalia, että siitä päästään eroon ja se olisi vielä kustannustehokasta. Epävarmuudet liittyvät muun muassa kuntien omistamiin rakennuksiin, kuinka sillä sektorilla saataisiin viimeisetkin öljylämmitteiset rakennukset muutettua.

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman vaikutusarvioiden taustalla on selvitys energia- ja ilmastostrategian vaikutuksista. Laskelmia on tarkennettu ja eri ministeriöt ovat tehneet hienosäätöä. Myös kustannuksia on katsottu aiempaa enemmän.