EU ei löydä sopua turvapaikkapolitiikasta – neuvottelut jumissa jo kuukausia

EU:n komissio on yli vuoden ajan yrittänyt uudistaa turvapaikkapolitiikkaansa, laihoin tuloksin. Samaan aikaan paine kasvaa Italiassa, johon on taas alkanut saapua ihmisiä Välimeren yli.

Kotimaa
Viktor Orbán
Maahanmuuttoa ja turvapaikanhakijoiden jakokiintiöitä tiukasti vastustava Unkarin pääministeri Viktor Orbán puhui Euroopan parlamentissa keskiviikkona 26. huhtikuuta.Oliver Hoslet / EPA

1,2 miljoonaa ihmistä haki turvapaikkaa Euroopan unionista vuonna 2015. Hakijamäärän moninkertaistuminen osoitti EU:n turvapaikkapolitiikassa valuvikoja, mikä muun muassa poiki poliittisen kriisin unionin jäsenmaiden välille.

Vuonna 2015 esiinnousseita ongelmia oli esimerkiksi se, että turvapaikanhakijat saapuivat Eurooppaan pääasiassa Italian ja Kreikan kautta, joiden vastaanottokeskukset täyttyivät heti. Ulkorajoilta ihmiset jatkoivat Euroopan halki maihin, jotka nähtiin houkuttelevimmiksi, kuten Saksaan, Ruotsiin ja Ranskaan.

Reaktiona EU-maat tiukensivat kilvan turvapaikkalinjaansa, lisäsivät rajatarkastuksia ja pystyttivät aitoja tulijoiden liikkumisen estämiseksi. Vuosi sitten Euroopan komissio ehdotti (siirryt toiseen palveluun) EU:n turvapaikkapolitiikan laajamittaista uudistamista. Uudistuksen tavoitteena on hillitä turvapaikanhakijoiden siirtymistä EU-maasta toiseen välillä, sekä tasata turvapaikanhakijoita maittain.

Nain_Dublinasetusta_halutaan_uudistaa.

Yli vuosi on kulunut, mutta uudistusten toteutuminen ei ole näköpiirissä. EU-maat ovat edelleen eri linjoilla uudistuksen ydinkysymyksistä, kuten Dublin-asetuksen uudistamisesta. Asetuksen uudistamiseen sisältyy ajatus automaattisesta jakomekanismista, joka tasaisi puntteja silloin kun paine jossakin EU-maassa ylittää ennalta määrätyn kipupisteen.

On useita jäsenmaita, jotka sanovat, etteivät halua edes kriisitilanteissa ottaa yhtään vastuuta.

Ruotsin oikeus- ja maahanmuuttoministeri Morgan Johansson

Jakomekanismin osalta neuvottelut ovat kuitenkin käytännössä pysähtyneet. Toisella laidalla ovat erityisesti apua huutavat Italia ja Kreikka, sekä Ruotsin ja Saksan kaltaiset avoimemman maahanmuuttopolitiikan airuet. Toisella puolella Unkarin, Puolan ja Tshekin kaltaiset tiukemman maahanmuuttolinjan edustajat eivät ole hyväksyneet turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja, automaattisen jakomekanismin käyttöönotosta puhumattakaan.

– On useita jäsenmaita, jotka sanovat, etteivät halua edes kriisitilanteissa ottaa yhtään vastuuta. Apua tarjotaan esimerkiksi lähettämällä virka-apua tai veneitä Välimerelle, muttei ottamalla vastaan pakolaisia. Sitoutumisen on oltava paljon syvempää, kuvaili Ruotsin oikeus- ja maahanmuuttoministeri Morgan Johansson torstaina Tallinnassa.

EU-maiden vaihtelevia kantoja turvapaikanhakijapolitiikkaan.

Suomi tasapainoilee jyrkempien vaatimusten välillä. Toisaalta Suomi on hoitanut kuuliaisesti osuutensa turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista, joista EU-maat sopivat syksyllä 2015. Toisaalta Suomi on koko ajan vastustanut jakomekanismia, joka perustuu pakollisuuteen.

– Lähtökohta on tietysti vapaaehtoisuus, kuten varmasti monella muullakin maalla. Mutta kyllä me ollaan se nähty, että muita pitää auttaa, muotoilee sisäministeri Risikko.

Suomi siis toivoo, että EU-maat löytävät jostakin kadonneen yhteishenkensä, jottei pakottavia järjestelmiä tarvitsisi luoda.

– Suomi lähtee siitä, että kaikkia pitää solidaarisesti auttaa, mikä on ehkä vähän kaunis ajatus, sanoo sisäministeriön maahanmuutto-osaston ylijohtaja Jorma Vuorio.

Paine kasvaa Italiassa – tuleeko Suomeen taas kohta turvapaikanhakijoita?

Samalla kun uudistukset odottavat tapahtumistaan, siirtolaisten liikenne Välimeren yli Eurooppaan osoittaa taas kasvun merkkejä. Euroopan satamakaupunkeihin on vuoden kuluessa tullut noin 100 000 ihmistä, joista lähes kaikki Italiaan. Tulijoista suuri osa on toistaiseksi kuitenkin työn, eikä turvapaikan perässä olevia Länsi-Afrikan maiden kansalaisia.

Jos Italiaan ja Kreikkaan alkaa kuitenkin rantautua jälleen suuri määrä kansainvälistä suojelua hakevia, alkavatko Suomenkin vastaanottokeskukset jälleen viiveellä täyttyä?

Tuskin, sanoo sisäministeriön ylijohtaja Vuorio.

– Se (tilanne) tarkoittaisi, että kaikki jäsenmaat laittaisivat sisärajatarkastukset voimaan, jolloin liikkuminen pysähtyisi. Silloin vapaan liikkuvuuden periaate menetettäisiin.

Kun esimerkiksi Ruotsi aloitti henkilötarkastukset Tanskan rajallaan tammikuussa 2016, se käytännössä tyrehdytti turvapaikanhakijoiden saapumisen Ruotsin kautta Suomeen. Paine pakkautuisi siis edelleen Euroopan porteille, kuten Italiaan ja Kreikkaan.

– Tilanne on vaikea sekä viranomaisten kannalta, sekä ihmisten osalta jotka sinne tulevat. He (Italia ja Kreikka) ovat koko ajan toistaneet, että Euroopan pitäisi kantaa vastuuta.

EU-parlamentin kansalaisoikeuksien valiokunnan on määrä äänestää komission ehdotuksesta syksyllä. Sen jälkeen ehdotus etenee neuvoston ja parlamentin välisiin neuvotteluihin.