Helsinki-Vantaan lentoasemasta tuli Suomelle pikku-Nokia – ja eteläsiipi on uusin ässä hihassa

Uusi eteläsiipi vahvistaa Helsinki-Vantaan lentokentän asemaa pohjoisten lentoreittien solmukohtana.

lentoliikenne
Uutisvideot: Helsinki-Vantaan uusi eteläsiipi esittelyssä
Uutisvideot: Helsinki-Vantaan uusi eteläsiipi esittelyssä

Uutta Nokiaa etsitään Suomessa kyllästymiseen asti, mutta joskus vertailu on paikallaan.

Nokian osuus maan bruttokansantuotteesta seilasi 2000-luvun alun kultaisina vuosina kolmen ja neljän prosentin välillä. Nyt Suomen lentoliikenteen ja siihen suoraan liittyvien alojen osuus bruttokansantuotteesta on kivunnut jo yli kolmeen prosenttiin. Jos mukaan lasketaan vaikutukset matkailulle, luku on neljä prosenttia.

Eli kun lentoliikenteen vaikutus BKT:hen on Nokian luokkaa, kirkkaimpana tähtenä loistava Helsinki-Vantaan lentoasema on vähintään uusi pikku-Nokia.

Suomesta on tullut aito pohjoisten lentoreittien solmukohta, mitä olisi vielä 10–20 vuotta sitten vaikea uskoa. Helsinki-Vantaan matkustajamäärä on 2000-luvulla lähes kaksinkertaistunut 10 miljoonasta 17 miljoonaan. Vuodelle 2020 Finavia tavoittelee Helsinki-Vantaalle jo 20:tä miljoonaa matkustajaa.

– Aasia on ollut iso kasvun draiveri, mutta näemme myös Suomesta lähtevässä liikenteessä selkeää positiivista virettä. Talouskasvu on siinä varmasti tärkeä tekijä, lentoaseman johtaja Ville Haapasaari sanoo.

Tänään esiteltiin kentän uutta eteläsiipeä, joka otetaan käyttöön myöhemmin tässä kuussa. Vähän alle 200-metrinen eteläsiipi on pääterminaalin laajennuksen ensimmäinen vaihe. Eteläsiipi mahdollistaa kaukolentojen lisäämisen ja niiden taas odotetaan avaavan uusia yhteyksiä Eurooppaan.

Isompaa on vielä tulossa: nykyterminaalin ja eteläsiiven jatkeeksi valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä länsisiipi, yli 300-metrinen jatko-osa. Länsi- ja eteläsiiven väliin valmistuu vuonna 2019 uusi ostos- ja palvelualue Plaza.

Koko 900 miljoonan euron laajennusmyllerrys valmistuu vuonna 2021, jolloin pääterminaalin kasvojenkohotuksen on määrä valmistua. Tällöin matkustaja saapuu aivan eri näköiselle Helsinki-Vantaalle kuin nykyään.

Helsinki-Vantaan länsisiiven rakennustyömaa.
Ison länsisiiven rakennustyöt ovat jo käynnissä. Noin 300-metrisen jatkeen on määrä valmistua vuoden 2019 loppuun mennessä.Mikko Ahmajärvi / Yle

Professori: Helsinki-Vantaalla on vahva asema

Helsinki-Vantaan sijainti on ihanteellinen ja voimakas investoiminen siksi järkevää, sanoo liikenne- ja kuljetustekniikan professori Jorma Mäntynen, joka on nykyään suunnitteluyritys WSP:n Suomen-johtaja.

– Euroopan suurilta kentiltä eli Frankfurtista, Lontoosta, Pariisista tai Amsterdamista on runsaasti suoria yhteyksiä Aasiaan. Mutta ne kaupungit joista ei ole suoria yhteyksiä ovat joka tapauksessa yhden vaihdon takana, ja siinä kisassa Helsinki on erittäin hyvä vaihtokenttä, Mäntynen sanoo.

Helsinki-Vantaan sijainti on hyvä nimenomaan Pohjois-Euroopan ja Pohjois-Aasian eli Japanin, Etelä-Korean, Shanghain ja Pekingin yhdistäjänä. Euroopasta eteläiseen Aasiaan vievät lentoreitit suihkivat etelämpänä.

Suomen etu on paasikiviläisesti maantieteessä, eli suora lentoreitti Aasiaan Venäjän halki. Suurin uhka on Mäntysen mukaan se, että Venäjä päättäisi poliittisista syistä rajoittaa ulkomaisten lentoyhtiöiden kauttakulkua alueensa halki.

– Menestys lepää nimenomaan Venäjän ylilentojen varassa. Rajoitukset niihin olisivat erittäin suuri ongelma. Tällöin parhaat reitit siirtyisivät etelämmäs, eikä Keski-Euroopasta kannattaisi enää tulla tätä kautta.

Mäntynen ei näe asiassa akuuttia uhkaa. Hän muistuttaa, että Venäjä sahaisi rajoituksissa omaa oksaansa eli kauttakulusta saamiaan tuloja.

Finnairin matkustamohenkilökunta esittelee helsinki-Vantaan uutta eteläsiipeä.
Finnairin lentoemännät asettuivat torstaina retrohenkiseen kuva-asetelmaan uudessa eteläsiivessä.Mikko Ahmajärvi / Yle

Muista Pohjoismaista ei uhkaa, entä Berliinistä?

Helsinki-Vantaa on yhä Pohjoismaiden päälentokentistä pienin.

Kööpenhamina on globaalissa mittakaavassa Helsinkiäkin isompi erikoisuus, pieneen maahan syntynyt 30 miljoonan vuosimatkustajan solmukenttä joka on hyvin verkottunut muun muassa Pohjois-Amerikkaan.

Mutta paras ote kasvavaan Aasian-liikenteeseen on Helsinki-Vantaalla, joka on kasvanut viime vuosina jo samaa tahtia kuin 25 miljoonan matkustajan Tukholman Arlanda.

– Muut Pohjoismaat ovat Aasian-liikenteessä hyviä kirittäjiä, mutta Helsinki-Vantaan maantiede on parempi ja sitä muut eivät pysty saavuttamaan. Vaikka Kööpenhamina on ihan omaa luokkaansa, Helsinki on pystynyt hienosti kasvamaan, Mäntynen sanoo.

Yksi kysymysmerkki on Berliini ja Brandenburgin edelleen rakenteilla oleva uusi lentoasema. Jos Olkiluoto kolmoseen rakennusvaikeuksien vuoksi verrattu ongelmakenttä joskus saadaan käyttöön, se havittelee merkittävää siivua Aasian-markkinoista.

– Frankfurt ja myös München ovat toistaiseksi merkityksellisempiä, mutta Berliinin rooli kasvaa jos uusi kenttä saadaan käyttöön. Mutta pidän sen uhkaa Helsinki-Vantaalle vähäisempänä kuin Venäjän ylilentorajoitusten uhkaa, sillä siinä on kyse normaalista liiketoimintaympäristöstä, Mäntynen sanoo ja toistaa:

– Maantieteelle emme voi mitään, eikä tässä tapauksessa välttämättä tarvitsekaan.