Lämmin poutajakso voi vielä pelastaa Pohjois-Savon hunajasadon kohtuulliseksi: "Hunajavarannot on käytännössä loppu"

Takana on hunajan kannalta kaksi huonoa kesää, joten sato-odotukset ovat tapissaan.

hunaja
Mehiläistarhaajat tarkastelevat hunajakakkua.
Kaija Kervinen / Yle

Lähiviikkojen sää ratkaisee tämän kesän hunajasadon kohtalon Pohjois-Savossa. Mehiläistarhaajien odotukset ovat nyt tapissaan, sillä hunajantuotannossa on ollut kaksi huonoa, sateista kesää peräkkäin.

Esimerkiksi viime kesä oli Savon Mehiläishoitajien puheenjohtajan, nilsiäläisen Korpiahon Hunaja Oy:n yrittäjän Markku Puumalaisen mukaan "lähes katastrofi". Tuolloin yrityksen pyörittämän Hunajaringin yhden pesän keskimääräinen tuotto oli alle kymmenen kilogrammaa, kun kohtuusadossa tuotto 35–40 kilogrammaa ja huippuvuosina 60–70 kilogrammaa.

– Hunajavarannot on käytännössä loppu. Nyt on kovat odotukset, että sitä satoakin täytyy saada.

Puumalaisen mukaan kevään ja kesän kylmä jakso on ollut "järkyttävän pitkä", eikä huhtikuusta eteenpäin ole ollut montaa hyvää päivää. Korpiahon Hunajan mehiläispesien kehitys on tänä kesänä pari viikkoa tavanomaisesta jäljessä.

Toisaalta selvästi jäljessä on myös vadelman kukinta, josta hunajan pääsatokausi tyypillisesti alkaa. Silloin pesiin alkaa kertymään enemmän hunajaa, kuin mitä mehiläiset kuluttavat. Vuosi sitten vadelma alkoi kukkia Kuopion korkeuksilla jo kesäkuun alkupuolella, nyt vasta heinäkuussa.

– Pesissä on kyllä keruuvoimaa, mutta nyt ollaan täysin säiden armoilla. Jos sateet jatkuvat, sato ei tule olemaan kovin kummoinen. Jos saadaan viikko-kaksi parinkymmenen asteen lämpöjä eikä juuri satele, mahdollisuudet on vielä "kohtuuhyvään" satoon.