Suomi vetäytyy lopullisesti Hondurasin kiistellystä vesivoimalahankkeesta

Agua Zarca -hanke herätti kohun, kun sen vastustaja Berta Cáceres murhattiin. Suomalaisrahoittaja Finnfund lupaa tulevaisuudessa kuunnella tarkemmin alkuperäiskansojen edustajia.

kehitysyhteistyö
Agua Zarcan pato.
Agua Zarcan vesivoimalan rakennustyöt ovat olleet seisahduksissa. Finnfund

Suomalaisen kehitysrahaston Finnfundin irtautuminen kiistellystä vesivoimalahankkeesta keskiamerikkalaisessa Hondurasissa on lopullisesti varmistunut. Myös toinen hankkeen lainoittajista, hollantilainen kehitysrahoituspankki FMO, luopuu projektista.

Irtautumisella pyritään lieventämään kansainvälisiä ja paikallisia jännitteitä alueella, kertoo Finnfund tiedotteessaan.

Lainoittajat toivovat vuoropuhelua paikallisten, erimielisten yhteisöjen välillä. Niiden toivotaan voivan yhdessä päättää, miten haluavat aluettaan kehittää ja onko vesivoimala vaihtoehto vai ei.

Lenca-intiaanit vastustavat voimalahanketta

Rahoittajien päätökseen luopua hankkeesta vaikutti keskeisesti paikallisten lenca-intiaanien vastustus. Tilanne kärjistyi, kun alkuperäiskansan oikeuksia puolustavan COPINH-järjestön johtaja Berta Cáceres murhattiin vuoden 2016 maaliskuussa.

Finnfund oli päättänyt rahoittaa Länsi-Hondurasiin Gualcarque-joelle rakennettavaa Agua Zarca -vesivoimalaa viidellä miljoonalla eurolla. Kaksi miljoonaa euroa ehdittiin jo käyttää. Hollantilaisten rahoitusosuus on kolminkertainen.

Lenca-intiaanien mukaan vesivoimalahankkeeseen myytyjen maiden omistusoikeutta ei ole selvitetty kunnolla.

Ihmisoikeusaktivistit katsovat, että vesivoimalahanke on aiheuttanut alueella väkivaltaisen tilanteen. Sekä hankkeen vastustajia että puolustajia on painostettu ja peloteltu.

Finnfund: Ei todisteita voimalayhtiön rikoksista

Finnfundin mielestä voimala-aluetta ei olla rakentamassa alkuperäiskansojen maille. Vastustuksen vuoksi Finnfund kuitenkin aloitti irtautumisen hankkeesta jo kuukausia sitten. Nyt selvitystyö on saatu valmiiksi.

Finnfundin mukaan irtautuminen hankkeesta toteutuu yhteisymmärryksessä hankkeen omistajan, voimalayhtiö DESA:n kanssa. Finnfund ja hollantilainen lainoittaja FMO katsovat, että DESA:n osallisuudesta rikolliseen toimintaan ei ole todisteita. Hankkeesta irtautuminen katsottiin kuitenkin aiheelliseksi, jotta jännitteet alueella lievenisivät.

Finnfund ja FMO toivovat, että paikalle saataisiin kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö tarkkailemaan tilannetta. Sen pitäisi valvoa vuoropuhelua, jotta kiistan osapuolet voisivat ilmaista mielipiteensä ilman pelkoa kostotoimista.

"Alkuperäiskansojen oikeuksia kunnioitetaan"

Hollantilaisen ja suomalaisen lainoittajan irtautuminen hankkeesta kesti näin kauan siksi, että se haluttiin toteuttaa vastuullisesti ja hätiköimättä, sanoo Finnfund. Lainoittajat kuulivat riippumattomia asiantuntijoita ennen päätöstä.

FMO ja Finnfund irtautuvat vesivoimalahankkeesta täysin ja lopullisesti. Finnfund ilmoittaa pyrkivänsä tulevaisuudessa paremmin varmistamaan, että alkuperäiskansojen oikeuksia ja muita paikallisia yhteisöjä kunnioitetaan.

Lue lisää uutisoinnistamme patokiistasta.

_Juttua korjattu 10.7. klo 13.40. Lainoittajat toivovat vuoropuhelua paikallisten, erimielisten yhteisöjen välillä, ei vuoropuhelua hankkeen toteuttajan ja paikallisyhteisöjen välillä. Lisäksi on poistettu virke "Patohankkeen vastustajat väittävät, että laajoja alkuperäiskansojen alueita uhkaa jäädä padon takia veden alle." Virkkeen sisältöä voi pitää nykytilanteessa kiistanalaisena. _