Kasvutunneleista mansikan pelastus? Kylmä kesä kismittää viljelijää, tulevaisuuden uhkina taudit ja tuholaiset

Ilmaston lämpeneminen tuo haasteita mansikoiden viljelyyn. Yksi tulevaisuuden ratkaisu on siirtyminen avomaaviljelystä tunnelikasvatukseen.

mansikka
Raaka mansikka
Mansikkasato myöhästyy. Tulevaisuudessa kesäherkku saattaa olla pöydässä vasta syksyllä.Kimmo Hiltunen / Yle

Ritva Rusanen seisoo tyytyväisenä torilla tuoreiden mansikoiden kanssa. Myöhästynyt sato oli tuonut mansikoita jo vuosikausia viljelleille Rusasille päänvaivaa, mutta nyt tilanne näyttää paremmalta. Muutama aurinkoinen päivä teki tehtävänsä ja ensimmäinen erä mansikoita pystyttiin toimittamaan myyntiin.

– Raakileet olivat isoja, niin ei se paljoa vaatinut, Rusanen toteaa hymyillen.

Mansikoita myynnissä Sotkamon torilla
Suomalaisille mansikka on leimaantunut kesäherkuksi, vaikka muualla sitä myydään ympäri vuoden.Kimmo Hiltunen / Yle

Lämpimästi tervehtivä aurinko ja kesäiset ihmiset vierailevat Sotkamon torilla eri kojuilla. Muutama innostuu hakemaan omat mansikkansa, sillä tätä herkkua on saatu hetki odottaa.

– Nyt ollaan myöhässä, mutta kyllä asiakkaat sen ymmärtävät, Rusanen kertoo.

Tulevaisuudessa odotus voi jatkua vielä pidempäänkin, sillä ilmaston lämpenemisen myötä mansikanviljelijän arkeen on tullut uusia ongelmia aikaisempien lisäksi.

Vaihtoehdoksi tunnelikasvatus

Kainuussa on tänä vuonna testattu myös mansikoiden tunnelikasvatusta. Tunneliin investoiminen on kallista, mutta Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Saila Karhun mukaan, sen tarjoama suojaus voi olla erittäin tärkeä vakuutus tulevaisuuden mansikanviljelyyn.

– Kun kasvilla on aikaa syksyllä kehittää kukkiaan lämpimissä oloissa, sato on seuraavana vuonna parempi, Karhu kertoo.

Tunnelin ansiosta mansikoiden satokautta voidaan jatkaa pidemmälle.

– Pääsemme vähän aikaisemmin liikkeelle marjantuotannossa ja pystymme jatkamaan satokautta sekä mansikan tuottamista kuluttajille syksyyn asti, Karhu toteaa.

Esimerkiksi Englannissa vähittäistavarakaupat eivät enää osta mitään muuta mansikkaa kuin sellaista mitä on tuotettu tunnelissa, tai tällaisissa kasvihuoneissa

Saila Karhu

Tämä herättääkin haasteita mansikan markkinointiin.

– Samaan ongelmaan voidaan törmätä tänäkin vuonna, löytävätkö kuluttajat mansikat vielä elokuussa ja syyskuussa. Muualla Euroopassa on yleistä, että mansikkaa ostetaan ympäri vuoden. Suomalaiset ovat leimanneet sen perinteiseksi lomaherkuksi, Karhu toteaa.

Karhu kertoo, että tunnelikasvatuksen hyödyt ovat tehneet ulkomailla isoja muutoksia kauppojen marjavalikoimaan.

– Esimerkiksi Englannissa vähittäistavarakaupat eivät enää osta mitään muuta, kuin tunnelissa tuotettua tai kasvihuoneissa kasvatettua mansikkaa, Karhu kertoo.

– Marjojen säilyminen on paljon parempaa sellaisissa kasveissa, jotka on tuotettu kasvihuoneissa, hän jatkaa.

Ritva ja Kalevi Rusanen mansikkatilalla Sotkamossa.
Ritva ja Kalevi Rusanen ovat viljelleet mansikkaa miltei neljäkymmentä vuotta.Kimmo Hiltunen / Yle

Uhkaavasta tulevaisuudesta huolimatta Rusasten mansikkatilalla suhtaudutaan varovaisen uteliaasti tunneliviljelyyn.

– Täytyisi perehtyä viljelytekniikkaan ja siihen, miten se poikkeaa avomaaviljelystä, Ritva Rusanen kertoo.

Sen hyödyt ovat kuitenkin jo tiedossa. Viileänä kesänä tunnelista olisi ollut hyötyä.

– Oltaisiin päästy jo torille tekemään kauppaa, Rusanen sanoo vaisusti.

Luken Saila Karhu toteaa, että avomaaviljelijöiden kannattaa tutustua tarkkaan kasvutunnelin hyötyihin, ennen kuin ryhtyy täysin uuden viljelytekniikan hyödyntämiseen.

– Se on kallis investointi, joten viljelijän kannattaa laskea oma taloudellinen tilanteensa tarkkaan ennen kuin hankkii tunnelin. Avomaaviljelijän täytyy ottaa kasvutunnelia pitäessä vähän kasvihuoneviljelijän asenne: täytyy käydä katsomassa, että kastelulaitteet toimivat kunnolla ja lannoite on hyvää. Se on ihan oma lajinsa, Saila Karhu naurahtaa.

Kainuussa odotetaan jännityksellä ensimmäisen tunnelikasvatuksen tuloksia, joita ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa kommentoitu.

Pitkä kylmä kesä

Luonnonvarakeskuksen Saila Karhun mukaan kostea kesä on viivästyttänyt mansikkasadon kypsymistä. Erikoinen kesä ei kuitenkaan ole ongelmana tuntematon ilmiö.

– Ilmasto ja sääolot uhkaavat mansikoiden avomaaviljelyä vuosittain. Koskaan ei tiedetä etukäteen, mitä tuleman pitää, Karhu kommentoi.

Ennustuksen lahja olisi todellakin tarpeen.

– Talvi on ollut suhteellisen hyvä, eli aika vähän on ollut talvituhoja. Muuten vuosi on ollut sen verran kolea, että aikatauluttaminen on mennyt erikoiseksi, Karhu kertoo.

Raakaa mansikkaa Sotkamossa
Sateinen kesä viivästyttää mansikkasadon kypsymistä.Kimmo Hiltunen / Yle

Tänä kesänä ympäri Suomea myöhästynyt sato ei tehnyt poikkeusta Sotkamossakaan.

– Pari viikkoa ainakin ollaan myöhässä, lopetus menee elokuulle. Myöhäisiin kesiin on totuttu, mutta eivät nämä mitenkään kivoja ole, Ritva Rusanen toteaa.

Rusasten mansikkatilalla kasvatetaan kahta eri mansikkalajia, joista honeoye kypsyy ensin ja polka seuraa perässä. Polka on Suomen mansikkalajikkeista yleisin. Ilmaston lämpenemisen myötä, eri lajikkeiden määrä Suomessa saattaa kasvaa.

– Jos meille tulee pidempi lämmin kausi syksyyn, niin mansikat, jotka tekevät kukka-aiheet jo edellisenä syksynä, saattavat pystyä paremmin kehittämään marjaa. Tällä tavalla voidaan saada enemmän erilaisia lajikkeita markkinoille, Luken Saila Karhu kertoo.

Ilman riskejä ei kuitenkaan uusia lajikkeita Suomen mansikkamaille tuoda. Niiden mukana saattaa tulla myös uudenlaisia uhkakuvia, varsinkin avomaalla viljeleville.

– Kun ilmasto muuttuu, meille tulee enemmän tuholaisia. Taimia tuodaan enemmän etelästä ja niiden mukana voi tulla erilaisia tauteja mansikalle, Luken Saila Karhu kertoo.

Esimerkiksi Englannissa vähittäistavarakaupat eivät enää osta mitään muuta mansikkaa kuin sellaista mitä on tuotettu tunnelissa, tai tällaisissa kasvihuoneissa

Saila Karhu

Hänen mukaansa ulkomailta saapuvien kasvien mukana saapuvat taudit ja tuholaiset sopeutuvat Suomeen pelottavankin hyvin. Tämä saattaa tuoda uudenlaisia järjestelyjä myös mansikanviljelijöille.

– On pelko, että myös Suomessa joudutaan mansikan osalta siirtymään yksivuotiseen viljelyyn. Kasvustoja ei voida pitää enää montaa vuotta, koska niihin kertyy tauteja ja tuholaisia, Saila Karhu toteaa.

Rusasten avomaalla uusimmat kasvit ovat nyt ensimmäistä vuotta tuottamassa marjaa, vanhimmat kasvit pyörähtävät jo kuudennelle satokaudelleen. He seuraavat mielenkiinnolla uusien lajikkeiden saapumista.

– Täytyy seurata ammatti-ihmisten tutkimuksia. Olemme käyttäneet aina vain kotimaisia lajikkeita, ulkomaisiin ei olla koskettukaan, Ritva Rusanen kertoo.