Retkeilyreiteille etsitään sopivaa rakennusmateriaalia – puu ei kestä eikä teräs miellytä silmää

Metsähallitus hankkiutuu eroon kalliista ja lyhytikäisistä pitkospuista missä vain on mahdollista.

kansallispuistot
Ravadasköngäs Lemmenjoen kansallispuistossa.
Ravadasköngäs Lemmenjoen kansallispuistossa.Juha Salminen

Lapin retkeilyreiteiltä huonokuntoisia pitkospuita on purettu kilometrien verran tällä vuosikymmenellä. Kehityspäällikkö Pertti Itkonen Lapin luontopalveluista sanoo, että painekyllästettyä puuta luontoon ei voi viedä ja puupitkosten viidentoista vuoden elinikä on kestämättömän lyhyt.

– Tavoite on, että useampi kymmen prosenttia pitkospuista korvataan muulla. Ensisijainen tavoite on vetää reitti uusiksi niin, että pitkoksia ei tarvita lainkaan.

Kivikkoisessa tai kosteassa maastossa kulkija tarvitsee jotain tukevaa jalkojensa alle, ja puun korvikkeeksi on asennettu viime vuosina teräspitkos esimerkiksi Rovaniemen Auttikönkäällä sekä Pyhätunturilla.

Patikkaväen palaute on kuitenkin hillinnyt harjateräksen vientiä maastoon, koska sitä on pidetty maisemaan sopimattomana ja myös koirien kannalta hankalana. Auttikönkäällä teräspitkoksen reunaan on laitettu muovimatto, jota pitkin koirat pääsevät tepsuttamaan tassujen lipeämättä.

– Teräsrakentamista rajoitetaan, Itkonen lupaa.

Nepalilaiset kivimiehet auttavat Pohjolan tuntureilla

Uutena rakennusmateriaalina aiotaan kokeilla paikan päällä olevaa luonnonkiveä Saana-tunturilla. Kivestä on tarkoitus tehdä ensi kesänä uudet portaat Saanan puuportaiden tilalle.

– Norjalaiset ovat kehittäneet rakennustekniikkaa nepalilaisten kivimiesten avustuksella. Se vaatii paljon käsityötä, mutta kyllä se onnistuu, Itkonen sanoo.

Lemmenjoen kansallispuistossa rappusia ja myös pitkoksia rakennetaan tänä kesänä vielä harjateräksestä. Lemmenjoen kulkijoilta ei ole tullut pitkään aikaan kitkerää palautetta, vaikka ensimmäiset teräsrakenteet puistoon vietiin jo pari vuotta sitten.

– Kultamailla maastosta saattaa löytyä kullankaivuuseen liittyviä rautarakenteita, kuten huuhdontarännejä ja muita. Sen takia Lemmenjoella ihmiset varmaan katsovat vähän eri silmin tätä asiaa, aprikoi kenttäpäällikkö Alexander Kopf.

Kansallispuistojen patikkapolkuja myös levennetään ja sorastetaan huonojalkaistenkin kuljettavaksi. Metsähallituksella on koko Suomessa ylläpidettävänä 7000 kilometrin edestä patikkapolkuja.