Jäähai elää jopa 400-vuotiaaksi – ratkeaako sen avulla pitkän iän salaisuus?

Tutkijat ovat avanneet jäähain mitokondrioperimän ja ovat selvittämässä enemmänkin merten metusalemin DNA:sta.

geenitutkimus
Jäähai - Somniosus microcephalus (lat.).
Jää- eli grönlanninhain arvioidaan voivan kasvaa 7,3 metrin mittaiseksi. NOAA Okeanos Explorer Program

Pohjois-Atlantin syvissä vesissä elävän jäähain geeneissä saattaa piillä vastaus pitkän iän salaisuuteen, uskovat norjalaiset tutkijat. Geenit saattaisivat selittää, miksi kaikkien selkärankaisten – myös ihmisen – elinikä on rajallinen ja miksi se on eri lajeilla erilainen.

Maailman pitkäikäisin selkärankainen voi elää enimmillään 392 vuotta, arvioi viime kesänä julkaistu tanskalainen tutkimus. Norjan arktisessa yliopistossa Tromsøssa on nyt avattu jäähaiden emoiltaan saama mitokondrioperimä.

Geenit kertovat, että kun elää vanhaksi, ehtii kauaksi, kertoo tutkimusta johtava professori Kim Præbel. Useimmat yksilöt olivat perimältään samanlaisia kuin tuhansien kilometrien päässä pyydystetyt sukulaisensa.

Tutkimus laajenee useisiin maihin

Näytteet otettiin lähes sadan pyydyksiin jääneen jäähain evistä leikatuista pienistä palasista. Hait merkittiin ja vapautettiin. Vanhimmat osoittautuivat 1750-luvulla syntyneiksi.

Præbel on esitellyt tutkimuksen tuloksia tutkijakokouksessa brittiläisessä Exeterin yliopistossa (siirryt toiseen palveluun). Norjalaiset ja heidän yhteistyökumppaninsa Grönlannissa, Tanskassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa selvittävät parhaillaan koko perimää.

Projektille on annettu nimeksi Old and Cold, "vanhaa ja kylmää".

Vaarantumisen partaalla

Pitkä ikä voi olla haille myös haitaksi, sillä ne varttuvat hyvin hitaasti ja sukukypsyyden saavuttaminen vie aikaa, vaikka tarkalleen ei tiedetäkään, kuinka kauan.

Hitaasti sukukypsiksi tulevilla lajeilla pyynti syö kantaa muita enemmän. Sata vuotta sitten pelkästään Grönlannin vesillä pyydettiin jopa 32 000 jäähaita vuodessa.

Lajien uhanalaisuutta määrittelevällä kansainvälisellä punaisella listalla (siirryt toiseen palveluun) jäähain arvioidaan olevan vaarantumisen partaalla. Se on nimenomaan arvio, koska määrää ei tunneta, mutta pyynnin pelätään verottaneen sitä olennaisesti.

Ikä riittää pitkiin muuttomatkoihin

Præbel kutsuu jäähaita eläviksi aikakapseleiksi, joilla voi olla paljon kerrottavaa myös siitä, miten ihmisten toiminta näkyy valtameressä.

Geenien lisäksi luiden ja muiden kudosten perusteella pystytään ehkä mittaamaan, miten ilmastonmuutos ja merten saastuminen ovat vaikuttaneet lajiin.

Jäähaiden elämästä sinänsä tiedetään vielä hyvin vähän. Esimerkiksi lisääntymisrituaaleista ja -paikoista on vain tähän uuteen tutkimukseen perustuva olettamus. Sen mukaan todennäköisimmät parittelupaikat ovat syvällä syrjäisissä vuonoissa, Præbel kertoo.