"Puu on kuin elävä olento" – Tutkija kertoo, miksi kaupunkipuiden kaataminen herättää niin vahvoja tunteita

Filosofian tohtori Julia Donnerin mukaan huomaamme asioiden läsnäolon vasta kun ne ovat poissa. Puiden sureminen osoittaa kaupunkilaisten voimakasta tunnesidettä ympäristöönsä.

puut
Esplanadin puisto.
Esplanadin puiston vanhat puut kaadetaan vuosikymmenen kuluessa.Kari Ahotupa / Yle

Kaupunkiympäristössä puut tuovat palan luontoa betonin keskelle. Kun tuttu puu kaadetaan, voi muuttunut näkymä tuntua oudolta ja herättää vahvojakin tuntemuksia.

Esimerkiksi alkuvuodesta jyrätylle Mechelininkadun lehmuskujalle tuotiin hyvästeiksi jopa hautakynttilöitä (siirryt toiseen palveluun). (Helsingin Sanomat). Vahvaa reaktiota voinee myös odottaa, kun Esplanadin puut kaadetaan niiden huonon kunnon takia, tosin vasta vuosikymmenen sisällä.

Kaupunkivihreällä on suuri merkitys

Aalto-yliopiston tutkija Julia Donnerin mukaan huomaamme usein asioiden läsnäolon vasta kun ne ovat poissa. Puut ovat erittäin hyvä esimerkki siitä. Puiden katoamisen jälkeen tajuaa, millä tavalla ne luovat tilaa.

– Puut suovat varjoa, mutta samalla korostavat myös valoa. Puu toimii hämmästyttävällä tavalla suhteessa ympäristöönsä. Se on kuin elävä olento, jossa näkyvät vuodenajat, Donner kertoo.

Donnerin mukaan kaupungissa luonnon merkitys korostuu ja näyttelee suurta osaa kaupunkitilan viihtyisyyden luomisessa. Jollekin päivittäin ikkunasta näkyvä puu voi muodostua todella tärkeäksi. Suomalaisuudessa korostetaan usein luonnon merkitystä huvittavuuteen asti, mutta kuitenkin kaupunkipuiden sureminen todistaa tätä liikuttavalla tavalla.

– Kaupunkivihreä, eli puistot ja puut muodostavat todella merkittävän osan elinympäristöä monelle kaupunkilaiselle. Esimerkiksi nyt puista parturoitua Mechelininkatua katsoessa ymmärtää, mikä niiden rooli katukuvassa oli. Radikaalit muutokset osoittavat hyvällä tavalla, että kaupunkilaisilla on voimakas tunne ympäristöönsä, ja se on erittäin arvokas asia.

Aikakapseli vastaistutetulle Esplanadille

Esplanadin kohdalla mahdollinen voimakas reaktio puiden kaatamiseen ei tuntuisi Donnerin mukaan lainkaan ihmeelliseltä. Esplanadin puisto on merkittävä osa maan kulttuurihistoriaa, ja sen puut ovat kuuluneet monen suomalaisen maisemaan vuosikymmenten ajan.

– Pitää kuitenkin hyväksyä se, mikä liittyy puihin: ne kasvavat, varttuvat, ja vanhenevat. Tunteiden ulkopuolella pitää ymmärtää, että puut eivät kestä ikuisesti, Donner sanoo.

Donnerin mukaan esimerkiksi Esplanadin tapauksessa tullaan nyt välttämättömään taitekohtaan, johon kannattaa jo alkaa valmistautua henkisesti. Ajatus erinäköisestä Esplanadista voi tuntua helpommalta, jos asiaa käsittelee ikään kuin aikakapselina 1800-luvulle.

– Joskus Espakin on ollut nuori, joskus sielläkin on ollut vastaistutetut puut. Elämme hetkessä, jossa voimme palata satoja vuosia taaksepäin, olettaen että uusien puiden istutus tehdään viisaasti ja hyvin. Säilytetään muisto nykyisestä puistosta ja toivon mukaan jälkipolvemme näkevät sen taas mahtavana.

Esplanadin puisto 1890-luvulla.
Esplanadin puisto 1890-luvulla.Ståhlberg K E / Helsingin kaupunginmuseo

Voisiko Espan puut kaataa porrastaen?

Espan puiden kaatoa käsitelleen uutisen keräämässä lukijapalautteessa on ehdotettu muun muassa Espan puiden kaatamista ja uusien istutusta porrastaen, jotta "muutos tapahtuisi niin, että silmä ehtii tottua". Eräs kommentoija vastustaa "jyrkästi tämän keitaan hävittämistä".

Suomen Puunhoidon Yhdistyksen SPY:n puheenjohtaja Tuomas Heleniuksen mukaan uusien puiden istutus joka toisen vanhan puun väliin ennen vanhojen kaatamista ei olisi Esplanadin puiston kaltaisella rajatulla alueella välttämättä niin helppoa.

– Alta tuleva puu kärsisi varjossa vieressä olevasta isosta puusta. Uudesta puusta ei tulisi niin näyttävä tai sen kasvua pitäisi korjata myöhemmin, Helenius sanoo.

Jos uusia puita istutettaisiin lähelle vanhoja, kaivuutyöt voisivat taas pilata vanhempien puiden juuristot. Huomioon pitäisi ottaa myös paljon maan alla olevaa aina vesi- ja lämpöputkistoista sekä sähkölinjoista lähtien.

– On varmempaa poistaa vanha puu ja laittaa uusi tilalle. Nykyään saadaan isompia puuntaimia istutettua, niin ettei tarvitse lähteä ihan pienestä raipasta liikkeelle. Näkymä on tietysti hetken aikaa karumpi.

Esplanadin puiston puiden uudistaminen on otettu pitkän ajan suunnittelulistalle ja tavoitteeksi on asetettu, että työt alkavat noin kymmenen vuoden kuluessa. Remontille ei ole vielä tarkkaa suunnitelmaa.

13.7.2017 klo 15:00 – Päivitetty Donnerin titteliä.