Koe uusi yle.fi

Yksi kuva kertoo paljon: vaatekerääjät hukkuvat rikkinäisiin lumppuihin, koska ihmiset eivät tiedä, minne ne oikeasti kuuluvat

Toisin kuin monet luulevat, rikkinäiset vaatteet voi edelleen laittaa sekajätteeseen. Ekologisinta olisi kuitenkin löytää tapa hyödyntää ne materiaalina.

kierrätys
Lukuisia muovipusseja täynnä lahjoitusvaatteita.
Näistä puolet ovat väärässä paikassa, sanovat SPR:n työntekijät. Myyntikelvottomat vaatteet kuormittavat hyväntekeväisyyttä ja päätyvät kuitenkin lopulta sekajätteeseen.Sakari Partanen / Yle

Tuttu näky SPR:n vaatekeräyksessä: reikäisiä ja likaisia vaatteita metrien korkuisena jätesäkkivuorena. Niitä on jopa suurin osa lahjoitukseen tulevista vaatteista, sanoo Kuopion Kontti-tavaratalon myymälänhoitaja Arja Tanskanen. Kierrätykseen kelpaavat vain ehjät ja puhtaat vaatteet (siirryt toiseen palveluun).

– Ilmeisesti ihmiset eivät tiedä tai eivät ymmärrä sitä, hän päivittelee.

Paikallisella jätehuoltoyhtiöllä Jätekukolla on tarjolla yksi selitys kiusalliselle ilmiölle: osa kiikuttaa risaiset lumppunsa vaatekeräykseen, koska luulee, ettei niitä saa enää viedä sekajätteeseen.

Vuoden 2016 alussa tuli lakimuutos, jonka jälkeen orgaanista jätettä, kuten biojätettä, puuta ja tekstiiliä, ei ole saanut enää viedä kaatopaikalle. Monet käsittivät uuden lain niin, että tekstiilejä ei saisi laittaa sekajätteeseen. Sekajäte ei kuitenkaan päädy kaatopaikalle, vaan poltettavaksi.

– Tällainen väärinkäsitys levisi hyvin voimakkaasti. Meille tuli siitä todella paljon soittoja. En tiedä, mistä se mylläkkä lähti, palvelupäällikkö Piia Moilanen puuskahtaa.

Toisaalta ihmiset saattavat tuoda rikkinäisiä vaatteita hyväntekeväisyyteen siinä uskossa, että ne päätyisivät sitä kautta jotenkin parempaan käyttöön kuin sekajätteessä. Tämäkin on harhaluulo.

– Vaatekeräyksessä rikkinäiset ja likaiset vaatteet joudutaan lajittelemaan pois ja se vie aikaa ja rahaa itse hyväntekeväisyydeltä. Sen lisäksi tekstiilit joudutaan kuitenkin viemään sekajätteeseen, kiertotalousasiantuntija Sini Ilmonen Lounais-Suomen Jätehuollosta sanoo.

"Ihmiset ovat valmiita kierrättämään"

Vaikka rikkinäiset ja likaiset tekstiilit saakin siis viedä sekajätteeseen, se ei ole pidemmän päälle järkevin ratkaisu. Parasta olisi, jos materiaali erilliskerättäisiin ja hyödynnettäisiin kotimaassa.

Tekstiilin keräys on kuitenkin Suomessa vähäistä. Esimerkiksi vuonna 2012 sekajätteeseen meni melkein 40 kiloa tekstiiliä yhtä kierrätettävää kiloa kohden.

Useimpiin vaatekeräyksiin otetaan vastaan vain ehjiä ja puhtaita vaatteita. Joissakin kaupoissa otetaan vastaan rikkinäisiäkin tekstiilejä (siirryt toiseen palveluun) ja niiden tuoja voidaan palkita alennuskupongilla. Niistä poistotekstiili päätyy kuitenkin ulkomaille käsiteltäväksi ja käyttökelpoiset vaatteet myydään kolmansiin maihin.

Eila Ikäheimo tarkastaa vaatteiden kuntoa.
Muun muassa SPR ja UFF ottavat vastaan ehjiä, puhtaita vaatteita. Kuvassa Eila Ikäheimonen Kuopion SPR Kontti-tavaratalosta.Sakari Partanen / Yle

Valtakunnallisessa Telaketju-verkostossa etsitään ratkaisuja siihen, miten poistotekstiili voitaisiin kerätä, lajitella ja jalostaa kotimaassa. Lounais-Suomessa, Raumalla ja Itä-Uudellamaalla ihmiset ovat voineet jättää keräykseen (siirryt toiseen palveluun) käyttökelvottomiakin kuivia vaatteita ja tekstiilejä.

Kiertotalousasiantuntija Sini Ilmonen uskoo ihmisten kyllä olevan valmiita kierrättämään. Heidän tulisi kuitenkin olla valmiita myös ostamaan kierrätetyistä materiaaleista tehtyjä tuotteita.

– Eniten hankkeen onnistuminen on kiinni siitä, että tekstiilimateriaalit saadaan tunnistettua ja lajiteltua ja että yritykset löytävät keinoja käyttää kierrätettyjä materiaaleja valmistusprosesseissaan.

Yksi haaste kierrätyksessä on se, että nykytekstiilit ovat huonolaatuisempia kuin vaikkapa 1950–1970-luvuilla valmistetut vaatteet. Ilmosen mukaan nykytekstiilien kuidut eivät kestä montaakaan kierrätyskertaa ja siksi olisi tärkeää suosia laadukkaita vaatteita ja tekstiilejä.

Telaketju-verkostossa kokeillaan myös sitä, voisiko vaatteiden lajittelun robotisoida. Tällä hetkellä poistotekstiilin lajittelu on manuaalista työtä ja asiantuntijan mukaan esilajitteluun tullaan aina tarvitsemaan ihmisiä.

– Kone ei tule hetkeen bändipaitoja tai vintage-kankaita tunnistamaan. Materiaalintunnistukseen ja siinä tehtävään lajitteluun robotiikka toisi paljon hyötyjä.

Eroon vaatejätteestä – neljä pointtia

1. Ehkäisy. Osta ja käytä vaatteita siten, että niitä ei päädy suotta kierrätykseen.

2. Uudelleenkäyttö. Myy itse tai lahjoita vaatteet. SPR:n lisäksi muun muassa UFF (siirryt toiseen palveluun) ja Recci ottavat vastaan (siirryt toiseen palveluun) puhtaita ja ehjiä vaatteita ja muita tekstiilejä.

3. Hyödyntäminen materiaalina. Vie rikkinäiset vaatteet ja tekstiilit poistotekstiilien keräykseen, jos mahdollista.

4. Hyödyntäminen energiana. Jos muuta vaihtoehtoa ei ole, tekstiilijätteen voi polttaa sekajätteen mukana.

Lue myös: Marttojen vinkit tekstiilijätteen kierrätykseen (siirryt toiseen palveluun)

Lue myös: Katso tekstiilinkeräilypisteet kartalla kierrätys.infon nettisivuilta (siirryt toiseen palveluun)

Lisäys 11.7.: Lisätty maininta ja linkki Reccin tekstiilikeräyksestä.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Politiikka

Analyysi: Vastaehdokkaat haastoivat Niinistöä Ylen tentissä – samalla he pelasivat kärkiehdokkaan pussiin

NHL

Filppula jälleen vireessä, nosti kiekon hienosti yläkulmaan

Brexit

Theresa Mayn brexit-puheet saivat EU-johtajilta aplodit

Alkoholilainsäädäntö

Tuleeko nelosolut ruokakauppoihin? Eduskunnassa luvassa jännitysnäytelmä, kun edustajat äänestävät alkoholin prosenttirajasta