Kainuu pyrkii maailman johtavan viskoosivalmistajan raaka-aineaitaksi – Kiinassa kysyntä jo olemassa

Suomessa kehitetyllä teknologialla voidaan ohittaa perinteisen viskoosiprosessin terveys- ja ympäristöongelmia aiheuttava tuotantovaihe.

biotalous
Puun runko mäntymetsässä.
Paltamon biojalostamo käyttäisi kainuulaista havukuitupuuta ja haketta 2,5 miljoonaa kuutiota vuodessa.Kimmo Hiltunen / Yle

PaltamoMäntymetsä kylpee auringonpaisteessa Kajaanintien varrella Paltamon Kyläpuron teollisuusalueella. Yhtään puuta ei ole vielä kaadettu alueelle suunnitellun biojalostamon tieltä.

KaiCell Fibers Oy (siirryt toiseen palveluun) on ottanut merkittävän askeleen kohti investoinnin toteutumista, sillä kehitysyhtiö solmi esisopimuksen Kiinan valtiollisen tekstiiliteollisuusyhtymä CHTC:n kanssa.

– Paltamossa on tarkoitus jalostaa kainuulaisesta puusta pidemmälle kuin markkinaselluksi meneviä tuotteita. Päällimmäisenä meillä ovat tässä vaiheessa tekstiilisovellukset, kertoo toimitusjohtaja Jukka Kantola KaiCell Fibers Oy:stä.

Kainuu tulee elämään myös jatkossa metsästä ja tuotteiden tuotekehityksestä.

Eero Suutari

Kantolan mukaan koko maailman tekstiilimarkkinat ovat tällä hetkellä kokoluokaltaan noin 90 miljoonaa tonnia, ja kysyntä on kasvava. Raaka-aineena käytetään pääasiassa fossiilisia, ei-uusiutuvia synteettisiä kuituja kuten polyesteria. Tunnetuimman tekstiilikuidun, puuvillan, osuutta ei voida lisätä, koska pelloilla on tarve kasvattaa ruokaa.

– Näiden väliin jäävät niin sanotut muuntokuidut, joista tunnetuin on viskoosi. Tähän markkinaan Paltamon on tarkoitus tulla mukaan, Kantola sanoo.

Kello tikittää myös Kiinassa

Viskoosin valmistuksessa käytetään vaarallisia kemikaaleja, joista halutaan päästä maailmalla eroon. Kantolan mukaan esimerkiksi Euroopassa perinteisille viskoositehtaille ei saisi enää edes lupia. Kiinassa tehtaita vielä on, mutta myös siellä kello tikittää, joten tekstiiliteollisuuden tarpeisiin haetaan ympäristöystävällisiä tapoja tuottaa muuntokuituja.

On sanomatta selvää, että kun markkina on suuri, se nopeuttaa tätä kehitystä.

Jukka Kantola

KaiCellin tavoitteena on valmistaa biotuotetta viskoositeollisuuden raaka-aineeksi. Suomessa kehitetyllä teknologialla voidaan ohittaa perinteisen viskoosiprosessin terveys- ja ympäristöongelmia aiheuttava tuotantovaihe.

– Olemassa oleville viskoositehtaille se tarkoittaa, että he voivat korvata tämän vaiheen meiltä tulevalla raaka-aineella ja silti hyödyntää viskoositehtaassa käytettäviä kehruulaitteita. Kaikki hyötyvät, Kantola sanoo.

KaiCell Fibers Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kantola metsässä.
KaiCell Fibers Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kantola sanoo, että esisopimus kiinalaisten kanssa on merkittävä askel lähemmäksi investointia.Kimmo Hiltunen / Yle

Kiina on maailman johtava viskoosinvalmistaja. Markkinat kainuulaiselle biotuotteelle ovat siis jo olemassa.

– Tässä on nyt mukana keskeinen tekstiiliteollisuuden toimija, jolla on osaamista siitä, miten tuotetta kehitetään ja miten se ajetaan markkinoille. On sanomatta selvää, että kun markkina on suuri, se nopeuttaa tätä kehitystä, Kantola toteaa.

Lähisellu nostaisi puun arvoa

Paltamon biojalostamo käyttäisi havukuitupuuta ja haketta 2,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Raaka-aine hankittaisiin 100–150 kilometrin säteeltä.

– Nykyisin sellutehtaat ovat olleet kasvussa eli puhutaan jo miljoonan tonnin sellutehtaista. Hankinta-alueet ovat kuitenkin laajoja Suomen olosuhteissa ja muualla Euroopassa, mikä ei ole järkevää. Logistiikkakustannukset täytyy saada niin pieneksi, että me saamme Kainuussa puun arvon samanlaiseksi kuin muualla, sanoo KaiCell Fibers Oy:n hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja (kok.) Eero Suutari.

Kuitua pitäisi pystyä käyttämään jossakin lähempänä kuin mihin sitä tällä hetkellä viedään.

Eero Suutari

Kainuussa kasvaa noin seitsemän miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa. Kasvusta vain puolet hakataan, ja ainoastaan tukkiosa jalostetaan sahatavaraksi. Tulevaisuudessa sahanpurusta tehdään liikennepolttoainetta, mutta kuituosa jää edelleen jalostamatta, Suutari harmittelee.

– Se on suuri ongelma meille, koska kuidun hinta täältä haettuna on niin pieni, ettei sitä moni tällä hetkellä myy. Meidän pitäisi saada myös muiden kuin Metsähallituksen omistamat metsät korjattua ja jalostettua puunkasvua Kainuussa. Se tarkoittaa sitä, että kuitua pitäisi pystyä käyttämään jossakin lähempänä kuin mihin sitä tällä hetkellä viedään.

Kartta teollisuusalueesta.
KaiCell Fibers Oy:lle suunniteltu teollisuusalue on 178 hehtaaria. Oulun satamaan on Paltamosta matkaa 145, Kajaanin lentoasemalle 40 ja Venäjälle 110 kilometriä.KaiCell Fibers Oy

Paltamon kunta sijaitsee keskellä raaka-ainevarantoa – metsää. Siksi biojalostamon paikka on paras mahdollinen.

– Täältä on helppo mennä sekä itään että länteen ja myös etelään, missä meidän kuitua tullaan hyödyntämään. Meillä on käytössä kaikki mahdollisuudet eli sekä rautatie-, maantie- että vesikuljetukset, Suutari kertoo.

Kainuu elää metsästä – myös tulevaisuudessa

Kehitysyhtiö KaiCell Fibersin tavoitteena on, että investointipäätös biojalostamon rakentamisesta tehdään ensi vuoden loppuun mennessä. Tuotanto Paltamossa alkaisi vuonna 2021. Neuvottelut investoijien kanssa jatkuvat koko ajan, toimitusjohtaja Jukka Kantola kertoo.

– Kysymys on todella suuresta hankkeesta, kun katsotaan, mitkä ovat edellytykset investointipäätökselle. Tiettyjä teknisiä tarkasteluja pitää vielä tarkentaa, ja YVA-prosessi, luvat sekä kehityshankkeet pitää olla ajettuna maaliin. Olemme kuitenkin aikataulussa.

– Nyt olemme voineet tuoda esille kiinalaisen kumppanimme. Tässä tehdään myös muita tuotteita ja ennen kuin niitä voidaan julkaista, haluamme, että meillä on kumppani mukana, Kantola jatkaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Eero Suutari metsässä.
Kainuu tulee elämään jatkossa metsästä ja niiden tuotteitten tuotekehityksestä, sanoo KaiCell Fibers Oy:n hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja (kok.) Eero Suutari.Kimmo Hiltunen / Yle

Toteutuessaan biojalostamo tietäisi sitä, että maakunnan omasta puunkasvusta jäisi Kainuuseen nykyistä enemmän rahaa. Lisäksi työllisyysvaikutukset ovat suuret. Biojalostamon on arvioitu työllistävän suoraan 200–250 henkilöä ja epäsuorasti yli 1 000 henkilöä.

– Se ei pysähdy siihen, vaan teemme uutta tuotekehitystä, jossa osaamisella on suuri merkitys. Se tarkoittaa koulutuksen ja maailman huippuluokan osaamisen kehittämistä. Kainuu tulee elämään jatkossa metsästä ja niiden tuotteiden tuotekehityksestä, KaiCell Fibers Oy:n hallituksen puheenjohtaja Eero Suutari vakuuttaa.

Lue lisää:

Uhanalainen kasvi siirsi suunniteltua biotuotetehdasta – "Sen tarpeet on otettu huomioon"

Paltamoon miljardi-investointi? Biotuotetehdas työllistäisi jopa tuhat ihmistä

Vihreälle kullalle oma tehdas Kainuuseen? Puuta riittää, mutta lopputuotteita ei vielä tiedetä