Vastaanottokeskusten johtajat pestattiin Keski-Suomessa ilman taustojen selvittämistä – yksi hyllytettiin, toinen sai potkut

SPR:n Länsi-Suomen piirin vastaanottokeskusten käytäntöjä on viime viikkojen aikana tutkittu sisäisissä tarkastuksissa.

vastaanottokeskukset
Keuruun kasarmin käytävä.
Keuruun entisissä kasarmeissa toimi kesäkuun loppuun asti turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus.Matti Myller / Yle

Länsi-Suomen piirin alueella SPR:n kahdessa vastaanottokeskuksessa Kauhavalla ja Jyväskylässä majoittuu nykyisellään runsaat 600 turvapaikanhakijaa. Piirin vastaanottokeskusten käytäntöjä on alkukesän ajan käyty läpi sisäisessä tarkastuksessa.

Taustalla ovat kevään aikana Keski-Suomessa esiin tulleet epäkohdat muun muassa vastaanottokeskusten johtamisessa.

Käytännössä toimintaa ehdittiin tarkastella kesäkuun lopussa lakkautetussa Keuruun vastaanottokeskuksessa, sekä yhä toimivissa Kauhavan ja Jyväskylän Salmirannan vastaanottokeskuksissa, joissa tarkastukset olivat viime viikolla vielä osittain kesken.

Piirin toiminnanjohtaja Pekka Annala on tuloksista niukkasanainen.

– Keskuksissa on käyty läpi sitä, miten siellä toimitaan, miten tehdään päätöksiä ja miten ne pannaan täytäntöön. Pyrkimys on yhdenmukaistaa käytännöt, jotta toimittaisiin samalla tavalla, Annala toteaa.

Pieni turvapaikanhakijatyttö vastaanottokeskuksessa tyhjän pöydän ääressä.
SPR:n Länsi-Suomen piirissä on vielä vastaanottokeskukset Kauhavalla ja Jyväskylässä. Arkistokuva.Yle

Käytäntöjen tarkastamiseen havahduttiin piirissä verkkaisesti. Jo vuosi sitten heinäkuussa Kauhavan vastaanottokeskuksen johtaja irtisanoutui tehtävästään vedoten Sana-lehden haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) muun muassa turvapaikanhakijoiden ala-arvoiseen kohteluun.

Viime vuoden elokuussa julkisuuteen tuotiin jyväskyläläisen Kangasvuoren vastaanottokeskuksen väitetyt epäkohdat, joista tehtiin kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Johtajaruletti pyöri Keski-Suomessa vinhaan

Sanomalehti Keskisuomalaisen mukaan (siirryt toiseen palveluun) sisäisen tarkastuksen prosessi lähti liikkeelle väitteistä, joiden mukaan Keuruun vastaanottokeskuksessa olisi suosittu yhtä etnistä väestöryhmää. Vastaanottokeskuksen toiminta päättyi kesäkuun lopussa.

Pekka Annalan mukaan syrjiviä käytäntöjä ei sisäisessä tarkastuksessa todettu. Perusteita johtajan hyllyttämiselle kuitenkin löytyi ja SPR teki vastaanottokeskuksen johtajasta tutkintapyynnön poliisille.

Viimeksi kesäkuussa SPR irtisanoi Jyväskylässä Salmirannan vastaanottokeskuksen johtajana toimineen miehen, joka hoisi tuolloin sijaisena myös Keuruulta hyllytetyn johtajan tehtävää. Annalan mukaan irtisanominen on työnantajan ja työntekijän välinen, luottamuspulaan liittyvä asia.

Asukkaiden arki sujuu, vaikka johto vaihtuu

Annala korostaa, että Jyväskylässä vastaanottokeskuksen arki sujuu johtajanvaihdoksista huolimatta.

– Arki pyörii hyvin, [Jyväskylän Salmirannassa] on uusi johtaja, eikä mitään ongelmia. Ilmapiiri on edelleenkin kohtuullisen hyvä, vaikka ihmiset joutuvat odottamaan näitä päätöksiään pitkään, mikä tuo kireyttäkin.

Turvapaikanhakijoita Kangasvuoressa.
Enimmillään vastaanottokeskuksia oli SPR:n Länsi-Suomen piirissä 15. Arkistokuva.Jussi Lindroos / Yle

Jyväskylään ja muihin Länsi-Suomen piirin vastaanottokeskuksiin johtajat palkattiin Annalan mukaan ilman taustaselvityksiä.

Hän katsoo, että poikkeuksellisesta tilanteesta selvittiin kohtuullisesti.

– Sanotaan näin, että olihan tilanne vuonna 2015 haastava. Meillekin perustettiin 15 yksikköä ja palkattiin kahden kuukauden sisään 400 ihmistä. Välillä tulee sellaisiakin tilanteita, että kaikkea ei ehditä riittävästi selvittää. Kaikki on mennyt tavattoman hyvin, kun ajatellaan minkälaisella aikataululla ja millaisessa tilanteessa toimittiin, Annala luonnehtii.