Vaasan Läänin Puhelimesta tuli Anvia, josta tuli Viria, jolla on 100 miljoonaa euroa muttei puhelimia tai verkkoa – puhelinyhtiöt ovat muuttuneet totaalisesti

Pienet maakunnalliset puhelinyhtiöt takoivat viime vuonna ennätysliikevaihdon, mutta pienosakkaat eivät aina pysy muutoksissa mukana.

teleoperaattorit
Puhelinasentaja työssään puhelinpylväässä.
Sotien jälkeiset vuosikymmenet olivat lankapuhelinverkon laajentamisen aikaa. Asentaja työssään Tornionjokilaaksossa 1960-luvun puolivälissä.Kalle Kultala

Vaasan paikallispuhelinyhtiön tarina on kuin kaikkien Suomen puhelinyhtiöiden tarina pienoiskoossa.

Ensin kaupunkiin perustettiin 135 vuotta sitten maan viides puhelinyhtiö, Waasan Telefooniyhdistys.

Kilpailu astui peliin 1900-luvun alkupuolella, kun seudulle syntyi useita pieniä alan yhtiöitä. Sotien jälkeen ne liittyivät ajan hengen mukaisesti yhdeksi isoksi eli Vaasan Puhelin Oy:ksi.

Vuonna 1989 Vaasan Puhelin ja Etelä-Pohjanmaan Puhelin yhdistyivät yhä isommaksi Vaasan Läänin Puhelin Oy:ksi, josta puolestaan tuli 2000-luvun brändinmuutosvyöryssä (Itella, Finavia, Destia...) tietoliikenneyhtiö Anvia.

Anvia tuli tiensä päähän kesällä 2016. Suuren osan sen toiminnoista osti pitkän ja suoranaista vihaakin herättäneen väsytystaistelun jälkeen teleliikenneyhtiö Elisa, joka sekin oli aloittanut vuonna 1882 paikallisyhtiönä eli Helsingin Puhelinyhdistyksenä HPY:nä, muuttunut Helsingin Puhelimeksi ja sitten Elisaksi, joka oli sulauttanut ostamansa Radiolinjan itseensä.

Eli valtakunnalliseksi jätiksi pullahtanut entinen paikallispuhelinyhtiö osti rajansa maakunnassa saavuttaneen paikallispuhelinyhtiön.

Kaupan arvo oli 107 miljoonaa euroa, joka maksettiin rahana ja osakkeina. Jäljelle jäänyt osa Anviaa muutti nimensä Viriaksi. Sillä oli rutkasti rahaa, muttei puhelin- eikä laajakaistatoimintaa.

Finnetin liikevaihto
Yle Uutisgrafiikka

Yhtiöillä ennätysvuosi keskellä muutosta

Virian muutos kertoo toimialan muutoksesta, sanoo alueellisten teleliikenneyhtiöiden Finnet-liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilainen.

– Viria on poikkeuksellisessa tilanteessa. Mutta yhtiöllä on varoja tehdä vaikka mitä, mihin suuntaan sitten haluavatkaan lähteä.

Finnet-liittoon kuuluvien 23 alueellisen teleliikenneyhtiön yhteenlaskettu liikevaihto ylsi viime vuonna kaikkien aikojen ennätykseen eli 573 miljoonaan euroon. Liikevoitot eivät ole yhtä näyttäviä, mutta yrityksillä menee vähintään kohtuullisesti.

Puhelinpalveluita tarjoaa enää harva, ja tällöinkin lähinnä nettikaapeleissa kulkevina VoIP-puheluina. Nyt rahaa pyritään tekemään valokuituverkolla, jonka tiedonsiirtonopeus on moninkertainen vanhaan laajakaistaverkkoon verrattuna.

– Se muodostaa tulevaisuuden tukijalan. Kuituinvestoinnit ovat pitkäaikaisia investointeja ja alkavat olla kaikilla yhtiöillä pian takanapäin, eli näkymät ovat valoisat, sanoo Finnet-liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilainen.

Verkko luovat yhtiöille pitkäaikaista turvaa, Matilainen uskoo.

– Puhutaan älyliikenteestä, neljännestä teollisesta vallankumouksesta ja 5G:n pohjaverkosta. Kaikki nämä tulevat hyödyntämään meidän yhtiöidemme kuituverkkoa.

Viria Oy:n hallituksen puheenjohtaja Vesa Routamaa taustallaan Anvia-yhtiön entinen konttori.
Viria Oy:n hallituksen puheenjohtaja Vesa Routamaa taustallaan Anvia-yhtiön entinen konttori.Janne Toivonen / Yle

Viria hakee myyntituloilla täyskäännöstä

Virian hallituksen puheenjohtaja Vesa Routamaa seisoo puhelinyhtiön vanhan pääkonttorin edessä ja asettelee sanojaan. Häneen tiivistyy koko Anvian muutos. Vuosi sitten Routamaa oli pienosakkaiden asialla Elisaa vastaan, mutta nyt hän luotsaa yhtiötä uuteen suuntaan.

– Menneet ovat nyt menneitä. En ole tyytyväinen kauppaan enkä hintaan, mutta nyt katsotaan eteenpäin ja yritetään tehdä rahoilla järkeviä liikkeitä, hän sanoo.

Nyky-Virian yritysrypästä voi kutsua erikoiseksi kokoelmaksi. Tärkeimmät palaset ovat verkko-osaamista ja tiedonjalostusta myyvä emoyhtiö Viria, turva-alalla eli valvonnassa ja hälytysjärjestelmissä toimiva tytäryhtiö Viria Securi sekä 300 000 asiakkaan ruotsalainen tv-operaattori Sappa. Lisäksi konsernilla on keskeisiä kiinteistöjä puhelinyhtiön entisillä toimipaikoilla Vaasassa, Seinäjoella ja Kokkolassa. Kiinteistöjen yhteisarvoksi Routamaa arvioi karkeasti 20–40 miljoonaa euroa.

Mutta Viria keskittyy nyt turva-alaan ja tiedonjalostamiseen. Osana muutosta se myi keväällä asennusyhtiönsä Viria Linkin ja osti merkittävän osan espoolaisesta tiedonjalostusyritys Aureoliksesta.

– Pyrimme moderniksi yhtiöksi, joka tarjoaa ratkaisuja yritysten turva- ja tiedonjalostamisongelmiin. Esimerkiksi turvabisneksessä syntyy paljon tietoa, jota yritykset voisivat hyödyntää myös liiketoiminnassaan, Routamaa sanoo.

Turvakameroiden ja muiden seurantajärjestelmien keräämän tiedon hyödyntämisessä ollaan ristiriitaisella alueella. Se kiinnostaa yrityksiä, sillä tarkka asiakastieto on suoraan rahan arvoista. Samalla tietojen käyttäminen törmää herkästi lain takaamaan yksilönsuojaan, ja liiketoiminta on monelta osin vasta kehitteillä.

Viria on tehnty uusia yrityskauppoja liittyen uuteen ydintoimintaan. Niistä yhtiö kertoo elokuussa.

– En voi kertoa enempää, ennen kuin nimet ovat paperissa. Mutta olemme ostaneet strategian mukaisia uusia paloja, Routamaa sanoo.

Professori Timo Rothovius.
Professori Timo Rothovius.Janne Toivonen / Yle

Professori: Pienten ostaminen jatkuu

Samalla alan keskittyminen ja pienten yhtiöiden ostaminen markkinoilta jatkuu, arvioivat sekä Matilainen että Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja, professori Timo Rothovius.

Kolme isointa toimijaa eli Elisa, DNA ja Telia hallitsevat markkinoita. Koska kokonaismarkkina ei enää juuri kasva, käytännössä ainoa keino laajentua on ostaa muiden verkkoja ja asiakkaita.

– Luulen, että suurimmat kaupat on nähty. Mutta niin kauan kuin pieniä yksittäisiä on markkinoilla, niin kauan niitä myös ostetaan, ja siinä ostetaan ennen kaikkea asiakkaita, Rothovius sanoo.

Anvia-kauppa ei ole ainoa tunteita herättänyt kauppa. Rothoviuksen mukaan tyypillistä on, että ihmiset kokevat entisen puhelinyhtiön omakseen. Sulautumisiin on poikkeuksetta liittynyt vanhan pääkonttorin lakkauttaminen ja irtisanomisia.

Finnet-yhtiöiden omistuksesta 70–80 prosenttia on yhä kotitalouksilla, Matilainen arvioi. Osakkeista tehdään paikoin suoria tarjouksia.

– Jokainen tekee päätökset oman rahatilanteensa perusteella, mutta minä suosittelen pitämään osakkeet. Arvo todennäköisesti kasvaa pitkällä tähtäimellä, hän sanoo viitaten kuituverkko-omistuksiin.

Entä ovatko pienten yhtiöiden kauppasummat hyviä? Oliko Anvian 107 miljoonan euron kauppasumma kohtuullinen?

Siitä mielipiteet eriävät. Matilaisen mukaan hinnat ovat yleensä alakanttiin kuituverkkojen tuottopotentiaaliin nähden. Rothoviuksen mukaan taas summat ovat melko hyviä, ja myös Anviasta maksettu hinta oli hänestä suhteellisen hyvä.

– Ostajan mielestä maksetaan aina liikaa ja myyjän mielestä liian vähän. Minusta Anviasta maksettiin ihan kohtuuhinta verrattuna siihen, mitä yhtiö olisi tuottanut itsenäisenä. Täällä ei tehty ostajan näkökulmasta mitenkään erityisen hyvää bisnestä, ja he ostivat nimenomaan asiakkaita.

Vesa Routamaan mielipide on selkeä: Anvia meni liian halvalla.

Virian ja Elisan kyltti.
Janne Toivonen / Yle

Osakkaat eivät välttämättä pysy muutoksessa mukana

Äärimmäinen ratkaisu on muuttua teleyhtiöstä vain omistajille tuottoa hakevaksi sijoitusyhtiöksi. Sekin muutos on Suomessa jo nähty.

Vuonna 1918 perustettu Oulun Puhelin koki Anvian kohtalon vuonna 2007, kun sen teleliiketoiminta sulautettiin osaksi DNA:ta. Jäljelle jääneestä yhtiöstä tuli Oulu ICT, joka muuttui vuonna 2015 osin kaupungin omistamaksi sijoitusyhtiö Partneraksi. Vuodenvaihteessa Partnera ilmoitti luopuvansa aktiivisesta sijoittamisesta ja keskittyvänsä omaisuudenhoitoon.

Rothoviuksen mukaan Virian ja Partneran kaltaiset täyskäännökset ovat pienomistajien näkökulmasta ongelmallisia.

– Osakkeenomistaja ei pysty yhtään arvioimaan, mikä on yrityksen tulevaisuus, kun se on muuttunut ihan täysin, hän sanoo.

Tämä vaikuttaa muun muassa siihen, pystyykö omistaja arvioimaan omistuksensa arvoa.

– On vaikea arvioida, mitä osakkeesta kannattaisi maksaa tai mikä sen oikea arvo on.

Viria aikoo pysyä bisneksessä

Viria ei aio siirtyä Partneran tavoin pelkkään sijoitustoimintaan, vaikka sitäkin on yhtiökokouksessa ehdotettu.

Haavat ovat vielä arpeutumatta. Yhden osakkaan myynnistä tekemää kannetta käsitellään vielä hallinto-oikeudessa. Virian uutta strategiaa on myös epäilty, mutta toistaiseksi osakkaat ovat pysyneet yhtiössä.

Omistajien kannalta tulevaisuus on vielä sumuinen, juuri kuten Rothovius kuvaa. Samalla kun ihmiset soittelevat yhtiöön vanhasta muistista lankapuhelin- tai verkkoyhteysasioissaan, uusi paletti pitäisi saada kuntoon mahdollisimman nopeasti.

Jos se onnistuu, visiona on liikevaihdon tuplaaminen ja listautuminen pörssiin, Routamaa sanoo.

– Mutta ensin pitää saada ihmisten mieliin se tosiasia, että Viria on nyt omalla alallaan ja Elisa touhuaa mitä touhuaa.