1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. folkmusiikki

Suomi-folk keikkuu maailmanmusiikkilistojen kärkipaikoilla, mutta kotimaassa keikat ovat kortilla

Suomalainen Tuuletar on kansanmusiikin uusi lupaus. Se tekee kuten monet muut ja keikkailee etupäässä ulkomailla.

Folkmusiikki
Kansanmusiikkiyhtye Tuuletar
Tuuletar yhdistää kansanmusiikkia ja muun muassa hip hop -maailmasta tuttuja biittejä. Yhtyeeseen kuuluu neljä naista eli Johanna Kyykoski (alhaalta vas.), Sini Koskelainen, Piia Säilynoja ja Venla Blom.Outi Kuitunen/Yle

Melkoinen ristiriita. Neljä naista laulaa selvästi Väinämöisesta, mutta kuulokuva on kaikkea muuta kuin vaka vanha. Räppiäkö ne heittävät? Hip hoppia? Yksi selvästi beatboxaa. Uskokaa tai älkää, tämä on kansanmusiikkia.

Tuuletar on kolmekymppisten naisten kokoonpano, jolle povataan suuria. Se tekee musiikkinsa pelkästään ihmisäänellä ja uittaa siihen urbaaneja rytmejä kuten beatboxausta.

– Me yhdistämme suomalaista kansanperinnettä, hip hop -maailmasta tuttuja biittejä ja maailmanmusiikin eri elementtejä, kuvailee Tuulettaren laulaja Piia Säilynoja.

Yhtye voitti tänä vuonna Etno-Emman ja nousi viime vuonna World Music Charts Europe -listalla kahdeksanneksi. Saman listan ykköspaikalla on heinäkuun alusta asti ollut toinen suomalaisnimi, Maria Kalaniemi.

Suomalaisella kansanmusiikilla näyttää siis menevän ulkomailla lujaa. Se on ottanut paikkansa etnolistoilla senegalilaisten, kuubalaisten ja malilaisten julkaisujen rinnalla. Kotimaassa näkyvyys on heikompaa. Käsi pystyyn, kuinka moni osaa nimetä suomalaisia nykytekijöitä kansanmuusiikin puolelta?

Venla Blom hoitaa beatboxauksen Tuulettaressa.
Venla Blom hoitaa beatboxauksen Tuulettaressa.Outi Kuitunen/Yle

Kansanmusiikkia ei juuri kuule radiossa

Kaikki tietävät Värttinän, joka aloitti suomalaisen folkbuumin 1990-luvun alussa. Sen jälkeen on tapahtunut paljon, on tullut lisää tekijöitä muun muassa Sibelius-Akatemiasta, uusia sukupolvia ammattitaitoisia muusikoita, alan festivaaleja ja harrastajia, ja silti tuntuu, että kotimainen folk on suurelle yleisölle melko tuntematonta.

– Suomalainen kansanmusiikki voi erittäin hyvin, mutta se näkyy aivan liian vähän. Sen toivoisi olevan huomattavasti enemmän esillä valtavirtakanavilla ja -mediassa, sanoo Tuulettaren beatboxaaja ja laulaja Venla Blom.

Blomin ja Säilynojan mielestä kansanmusiikin pitäisi saada enemmän tilaa radiokanavilla ja isoilla keikkapaikoilla.

Kesä ja sen festivaalit ovat otollista aikaa folkmuusikoille. Perinteikäs, tänä vuonna 50 vuotta täyttävä Kaustisen kansanmusiikkijuhlat pyörähti käyntiin maanantaina. Kaustisen lisäksi Suomessa vietetään muun muassa Kihausta, Haapavesi Folkia ja Sata-Häme Soita. Ne työllistävät alan ammattilaisia, mutta kun ne on käyty, keikat ovat vähissä.

Kansanmusiikkiyhtye Tuuletar harjoittelee Helsingin Musiikkitalossa. Kuvassa vasemmalta Johanna Kyykoski, Venla Blom, Sini Koskelainen ja Piia Säilynoja.
Kansanmusiikkiyhtye Tuuletar harjoittelee Helsingin Musiikkitalossa. Kuvassa vasemmalta Johanna Kyykoski, Venla Blom, Sini Koskelainen ja Piia Säilynoja.Outi Kuitunen/Yle

Suomalaiset ovat maailmalla eksoottisia

Moni tekee kuten Tuuletar ja suuntaa ulkomaille. Tuuletar esiintyy Suomen rajojen ulkopuolella jo enemmän kuin kotimaassa.

– Kesällä meillä on festarikeikkoja Suomessa jonkun verran ja yksittäisiä klubikeikkoja siellä täällä, mutta esimerkiksi kiertueet ovat painottuneet täysin ulkomaille, Blom sanoo.

Tuuletar on keikkaillut viime vuodet Japanissa, Yhdysvalloissa ja Saksassa, joissa Blomin mukaan vastaanotto on ollut hyvä ja keikoille riittänyt ihmisiä.

Myös buumin aloittanut Värttinä on suunnannut maailmalle. Suomessa yhtyettä ei juurikaan näe.

– Ulkomailla meitä suomalaisia pidetään hyvin eksoottisina ja meitä halutaan monille festivaaleille. Itä-Euroopassa on ollut varsinainen hurmio päällä. Siellä ihmiset ovat kiinnostuneita juuristaan ja siellä myös kaupallisilla kanavilla soitetaan kansanmusiiikkia. Se on heille tutumpaa. Sinne kun menee, tuntee olonsa aivan rock-tähdeksi, Värttinän Mari Kaasinen sanoo.

Tuulettaren kaikki äänet ovat peräisin ihmisestä.
Tuulettaren kaikki äänet ovat peräisin ihmisestä.Outi Kuitunen/Yle

Vanhat stereotypiat istuvat tiukassa

Suomalaisen kansanmusiikin valuminen ulkomaille on huomattu myös Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskuksessa (KEK). Kotimaan keikkapaikat eivät riitä elättämään.

– Ulkomailla markkina-alue on paljon suurempi. Se, mitä Suomessa on keikkamahdollisuuksia, moninkertaistuu, kun lähdetään Eurooppaan saatikka Amerikkaan tai Aasian puolelle, sanoo keskuksen toiminnanjohtaja Sirpa Lahti.

Lahti arvelee, että Euroopassa ollaan Suomea enemmän tottuneita maailmanmusiikkiin ja siksi siitä kiinnostuneempia.

– Meillä on käsitys, että valtaosa suomalaisista ei tiedä, mitä kansanmusiikki nykypäivänä on, Lahti sanoo ja jatkaa.

– Vanhat stereotypiat elävät vahvana. Ajatellaan, että se on yksipuolisesti vain kantelemusiikkia tai se linkitetään vanhoihin viulua soittaviin pelimannisetiin, mikä on hieno ominaisuus, mutta se on myös paljon muuta.

Pop-koneesta mallia?

Mutta miksi kotimainen kansanmusiikki on marginaalissa? Tarjontaa on, ammattitaitoa on. Miksi se näkyy ja kuuluu vaikkapa poppia vähemmän? Lahti pitää yhtenä puutteena väliporrasta.

– Meiltä puuttuu samanlainen koneisto, mikä popmusiikilla on. Popmuusikoilla on levy-yhtiöt ja ohjelmatoimistot, Lahti sanoo.

KEK:ssä näkyvyyttä yritetään parantaa muun muassa uudella Etnogaalla, jollainen järjestetään ensimmäistä kertaa marraskuussa. Tapahtumassa palkitaan kansanmusiikin ja -tanssin tekijöitä.

– Se on meille yksi väline saada alaa tunnetuksi ja kiinnittää huomiota meidän pieneen genreemme, Lahti sanoo.

Myös Värttinän Mari Kaasinen toivoo, että Suomessa voitaisiin vielä kokea 1990-luvun kaltainen kansanmusikin buumi.

– Mekin pääsimme kiertämään kaikki rockfestivaalit. Sitä toivoo, että sellainen nousu vielä tulisi.

_Juttua korjattu 12.7. klo 11.18. Tuuletar nousi viime vuonna World Music Charts Europe -listalla kahdeksanneksi, ei kolmanneksitoista kuten jutussa aiemmin luki. _