"Pankin tiedosta tulee asiakkaan omaa tietoa" – 5 pointtia, miten uusi maksupalveludirektiivi vaikuttaa sinuun

Tammikuussa pankkien on avattava asiakkaiden tilit kolmansille osapuolille ja asiakas voi itse päättää, kuka hänen tietojaan käyttää.

Maksupalveludirektiivi
Pankin tunnuslukukortti
Ismo Pekkarinen / AOP

EU:n tasoinen maksupalveludirektiivi PSD2 tulee voimaan ensi vuoden tammikuussa. Keskeisin muutos on se, että kolmannet osapuolet pääsevät pankkien apajille. Ne voivat tarjota kuluttajille maksutoimeksiannon käynnistyspalveluita, tilitietopalveluita ja korttipohjaisia maksuvälineitä.

Käytännössä kolmansilla osapuolilla on pääsy asiakkaan tileille ja tilitapahtumiin – mutta vain asiakkaan suostumuksella.

On ennustettu, että direktiivin myötä voimaan tulevat muutokset haukkaavat 47 prosenttia pankkien maksuliikennetuotoista. Pankkien onkin pitänyt kehitellä uusia palveluita valikoimaansa. Esimerkiksi Op-ryhmä on laajentanut toimintaansa terveysbisnekseen. Toisaalta avautuvat markkinat mahdollistavat uusien start up -yritysten synnyt ja mahdollistavat pankkien ja uusien yritysten yhteistyön.

Mutta miten direktiivi vaikuttaa sinun, yksittäisen kuluttajan elämään?

1. Rajat aukeavat – kuka omistaa tietoni?

Jatkossa voin ostaa tuotteita ja palveluita erilaisilla sovelluksilla ilman, että kirjaudun erikseen pankin palveluihin. Voin vaikkapa hoitaa talousasiani niin, että tilini on X-pankissa, mutta hoidan talouttani jonkin kolmannen osapuolen sovelluksella.

Kyllä.

Direktiivi määrää, että pankkien on jatkossa sallittava kolmansien osapuolien rajoitettu pääsy esimerkiksi pankkien ylläpitämille maksutileille. Pankin on käytännössä tarjottava rajapinta ulkoisille palveluille. Pankki ei saa veloittaa tästä rajapinnan tarjoamisesta.

Facebookin kaltainen toimija voi helposti tuottaa mahdollisuuden hoitaa pankkiasioita siellä, missä jo suurin osa ihmisistä on.

Mikko Riikkinen

Asiaa kuvaa ehkä selkeimmin se, että sanan asiakastiedot voi jatkossa korvata ilmaisulla asiakkaan tiedot. Asiakas päättää jatkossa itse, miten tietojaan käyttää. Asiakas voi esimerkiksi tehdä ostoksia verkkokaupasta ilman, että kirjautuu pankin palveluun tai jokin kolmas osapuoli voi käsitellä tietyssä pankissa olevia asiakkaan tilitietoja asiakkaan suostumuksella.

– Tähän asti pankin tiedoksi mielletty on loppujen lopuksi asiakkaan omaa tietoa ja asiakas saa käyttää sitä haluamallaan tavalla, luonnehtii finanssiteknologian uusista ilmiöistä väitöskirjaa tekevä Mikko Riikkinen.

Käytännössä tämänkaltaisia palveluita käytetään tällä hetkellä nettipelisivustoilla ja verkkokaupoissa.

Mikä tahansa taho tietoja ei pääse katsomaan, sillä uusista maksulaitoksista tulee valvottavia ja niiden pitää rekisteröityä Finanssivalvonnan rekistereihin.

2. Digitaalinen maksaminen monipuolistuu – miten löydän oikean palveluntarjoajan?

Tulevaisuudessa voin hoitaa pankkiasioitani vaikkapa samalla, kun olen Facebookissa.

Kyllä.

Maksamisen tapojen ja -välineiden uskotaan pirstaloituvan direktiivin myötä. Kun markkinat aukeavat, tulee alalle uusia toimijoita ja maksamiseen liittyvien palveluiden ja sovellusten kehittäminen nopeutuu.

Jo tällä hetkellä maailmalla on noin 10 000 finanssiteknologiaan eli FinTechiin panostavaa start up -yritystä, jotka ovat keskittyneet erilaisten maksamiseen ja lainaamiseen liittyvien sovellusten kehittämiseen.

Kilpailuun lähtevät mukaan erilaiset uudet finanssiteknologiayritykset ja globaalit teknologiajätit kuten mahdollisesti esimerkiksi Googlen tai Facebookin kaltaiset nimet.

Ei olekaan mitenkään poissuljettua, että lähitulevaisuudessa pankkipalveluita voidaan hoitaa niissä kanavissa, joita jo paljon käytetään. Vaikkapa samalla, kun käyttää Facebookia, WhatsAppia tai Snapchattia.

– Facebookin kaltainen toimija voi helposti tuottaa mahdollisuuden hoitaa pankkiasioita siellä, missä jo suurin osa ihmisistä on, Riikkinen sanoo.

Ei välttämättä foliohattua tarvitse laittaa päähän, mutta kiinnostusta omien tietojen käyttöä kohtaan kannattaa olla.

Mikko Riikkinen

Kilpailussa etsitään kuluttajaystävällisintä ja helppokäyttöisintä sovellusta.

Mutta miten kuluttaja löytää sovellusten viidakosta sen, jota kannattaa käyttää? Kokeilemalla. Vaihtoehtoja on paljon ja niistä löytyy jokaiselle kuluttajalle sopiva tapa hoitaa pankkiasioita.

3. Kuluttajan päätäntävalta kasvaa – mitä palveluiden ominaisuuksia voin saada personoidusti?

Jatkossa voin määrätä laskun eräpäivän itse tai saada helposti neuvontaa rahanhallintaan.

Kyllä.

Se miten kolmansien osapuolten kehittelemät erilaiset sovellukset voivat hyödyntää kuluttajan tilitietoja, on rajaton.

Kolmas osapuoli voi esimerkiksi selata kuluttajan suostumuksella hänen tilitietojaan taaksepäin ja alkaa niiden perusteella neuvoa kuluttajaa rahankäytössä. Sovellus voi näin antaa vaikkapa kuukauden puolivälissä tiedon, miten vähän rahaa jää kuun loppuun, jos asiakas jatkaa huoletonta tuhlausta.

Tähän asti pankin tiedoksi mielletty on loppujen lopuksi asiakkaan omaa tietoa ja asiakas saa käyttää sitä haluamallaan tavalla.

Mikko Riikkinen

Eräpäivien valintamahdollisuus ja kilpailutetut luotot voivat olla laskun maksun tulevaisuutta kuluttajalle. Kun maksuinformaatio tulee yleisemmin henkilökohtaiseen sovellukseen, myös maksamisen tavat voivat muuttua ja rahoitus voi integroitua kokonaisuuteen. Asiakkaalle voidaan jatkossa tarjota palveluita, joissa asiakas voi itse määrittää maksujen eräpäivät ja pilkkoa maksut osiin.

Jatkossa ei enää välttämättä käytetäkään sellaisenaan lasku-sanaa.

4. Uudet maksamisen muodot lisäävät verkkorikollisuuden mahdollisuutta – miten käy kuluttajan tietoturvan?

Koska pankkiinkin on voinut luottaa, voin luottaa kolmansien osapuoltenkin tarjoamiin maksamisen palveluihin varauksettomasti.

Ei.

Verkkorikollisuutta pyritään ehkäisemään sillä, että uusien palveluntarjoajien tulee olla rekisteröityneitä Finanssivalvonnan rekistereihin. Toisaalta kyseessä on koko Euroopan laajuinen direktiivi, mikä tarkoittaa sitä, että palvelua tarjoavan yrityksen ei tarvitse olla Suomeen rekisteröitynyt.

Sokea luottaminen ei siis kannata, mutta toisaalta ei ole syytä paniikkiinkaan. Kultainen taustojen selvittämisen keskitie on suositeltava. Jos on ollut tapana luovuttaa tietonsa helposti ottamatta selvää, kuka ja mihin tietoja käyttää, kannattaa nyt opetella taustojen metsästys.

– Ei välttämättä foliohattua tarvitse laittaa päähän, mutta kiinnostusta omien tietojen käyttöä kohtaan kannattaa olla, Riikkinen huomauttaa.

Kännykkä mobiili
Ismo Pekkarinen / AOP

Tietoturvan suojaksi maksajan pitää jatkossa käynnistää kaikki maksutoimeksiannot vahvalla sähköisellä tunnisteella, jolloin voidaan olla varmoja, että maksaja on itse laittanut maksun alulle.

Vahva sähköinen tunnistaminen tarkoittaa henkilöllisyyden todentamista sähköisesti joko pankkien verkkopankkitunnuksilla, Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenteella tai teleyritysten mobiilivarmenteilla.

5. Teknologia ei kuuntele kuluttajaa – käteinen ei enää käy ja tavallinen verkkopankki on pian historiaa?

Jos en ota heti käyttöön kaikkia uusia maksamisen sovelluksia, putoan kehityksen kelkasta.

Kyllä ja ei.

Moni palveluntarjoaja kehittelee tällä hetkellä sovelluksia niille ihmisille, jotka haluavat ottaa käyttöön uusimman teknologian. Osa ihmisistä suosii kuitenkin mieluummin perinteisimpiä maksamisen tapoja. Syynä voi olla esimerkiksi ikä, tottumus tai tunne siitä, että talousasiat ovat paremmin hallinnassa, kun maksutoimenpiteistä jää jälki.

Vaikka sovelluksia kehitetään vielä tällä hetkellä enemmän teknologiaoriontuneille ihmisille, piilee seuraava uuden liiketoiminnan mahdollisuus tässä toisessa käyttäjäryhmässä. Seuraavaksi muistetaan kuluttaja, joka haluaa maksaa laskunsa mahdollisimman helposti älylaitteella.

Juttua varten on haastateltu tutkija Mikko Riikkistä, joka tekee Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa väitöskirjaa finanssiteknologian uusista ilmiöistä, Finanssivalvonnan riskiasiantuntija Erja Pullista ja Ropo Capitalin toimitusjohtaja Artti Aurasmaata. Lisäksi lähteenä on käytetty Finanssiala ry:n tiedotteita ja Suomen Pankin Millä tavoin maksamme 2020-luvulla? -julkaisua.