Koe uusi yle.fi

Finnkino repi suojelua odottaneiden teattereiden penkit mennessään – elokuvajätti osti legendaariset teatterisalit ja lakkautti ne saman tien

Suomen vanhimpiin elokuviin teattereihin lukeutuvat salit kokivat karun lopun, kun Finnkino tyhjensi ne vain kolme kuukautta ostamisen jälkeen.

elokuvat
Elokuvateatteri Nuijamiehen teatterisali.
Nuijamiehen sali näytti tältä ennen irtaimiston poistamista.Yle/ Ulla Ylönen

Lappeenranta

Lähes 90 vuoden elokuvateatteriperinne tuhoutui pikavauhtia Lappeenrannassa. Alle sadassa päivässä kansainvälinen elokuvajätti osti, lakkautti ja tyhjensi suojelupäätöstä odottaneiden teatterisalien arvokkaan irtaimiston. Asiasta kertoi ensimmäisenä Etelä-Saimaa.

Maaliskuun lopussa elokuvateatteriketju Finnkino kertoi ostaneensa historiallisten Nuijamies- ja Kino-Aula -elokuvateattereiden liiketoiminnan ja vakuutti jatkavansa niiden toimintaa. Ketju ilmoitti, että kahdesta perinteisestä salista tehtäisiin ajanmukaisia art house -teattereita.

Nyt kolme kuukautta myöhemmin teatterit on lakkautettu. Finnkinon mukaan teatterit olisivat tarvinneet perusteellisen remontin, ja osapuolet totesivat sen kannattamattomaksi.

Lakkauttamispäätöstä ei sinänsä voi pitää yllättävänä, sillä Finnkinolla on jo Lappeenrannassa neljä modernia salia. Sen sijaan tapa, jolla teatterit ajettiin alas, on saanut runsaasti kritiikkiä osakseen.

Finnkino vuokrasi elokuvateatterin tiloja Etelä-Karjalan osuuspankilta. Vuokrasopimus katkesi kesäkuun lopussa, jolloin Finnkino tyhjensi (siirryt toiseen palveluun) kiinteistön irtaimistosta penkkiriveineen ja valkokankaineen.

Elokuvateatteri Nuijamiehen teatterisali.
Tyhjä elokuvateatteri
Nuijamiehen salissa on pilkkopimeää, kun valaisimet on poistettu. Vertaile kalustettua ja kalustamatonta salia liikuttamalla keskipalkkia.

"Irtaimiston jättämistä ei pyydetty"

Luotolan perheyritys ehti pyörittää elokuvia Lappeenrannassa lähes 90 vuoden ajan ennen kuin liiketoiminta myytiin Finnkinolle. Irtaimistoon lukeutui vuonna 1938 avatun Kino-Aulan ja vuonna 1954 avatun Nuijamiehen alkuperäiset valaisimet.

Finnkinon ketjujohtaja Ismo Määtän mukaan miltään taholta ei esitetty pyyntöjä teattereiden irtaimiston jättämisestä paikoilleen. Kiinteistöt omistavan Etelä-Karjalan osuuspankin toimitusjohtaja Petri Krohns taas kertoo, että Finnkinon kanssa käytiin keskustelua irtaimiston ostamisesta.

– Finnkino teki oman päätöksensä viedä ne pois. Vuokrasopimuksen mukaankin vuokralainen vie irtaimiston, kuten missä tahansa kiinteistössä, Krohns sanoo.

Finnkino toimi Nuijamiehen ja Kino-Aulan suhteen kuten aikanaan helsinkiläisen suojellun Maximin kanssa.

– Teimme ennen irtaimiston poisvientiä katselmuksen tiloissa vuokranantajan kanssa. Vuokrasuhteen päättymisen yhteydessä vuokralaisen velvollisuutena ja normaalina käytäntönä on irtaimiston poisvienti, jollei muuta ole asiasta vuokranantajan tai viranomaisten kanssa sovittu, Määttä viestittää. _

elokuvateatteri nuijamies
Nuijamiehen pääovi
Myös Nuijamies-kyltti on viety pois teatterin ulkopuolelta.

Kaupungin edustajat eivät olleet uskoa tapahtunutta

Lappeenrannan kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä on yllättynyt ja pettynyt, että teattereiden irtaimisto on poistettu kiinteistöistä. Suojeluarvoa hän uskoo kiinteistöissä olevan edelleen.

– Osapuolilla oli hyvin tiedossa, että asemakaavamuutoksella selvitään suojeluarvoja. Nyt on menty voimakkaalla kädellä puuttumaan sinne. Sieltä on poistettu myös niitä, jotka eivät ole elokuvatoimintaan liittyvää irtaimistoa, Pimiä sanoo ja viittaa penkkeihin, valaisimiin ja nimikyltteihin.

Molemmat kiinteistöt on suojeltu osayleiskaavassa, mutta lopullinen suojelupäätös siis puuttuu vielä.

Myös kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja Joonas Grönlund (kok.) ihmettelee ratkaisua tyhjentää teatterit. Grönlund on aiemmin ilmoittanut, että ainakin toinen teattereista on suojeltava. Grönlund uskoo, että kiinteistöissä riittää edelleen suojeltavaa ja irtaimistokin voidaan mahdollisesti palauttaa.

Finnkinon ketjujohtaja Ismo Määttä kertoo, että historiallista arvoa oleva tai muuten käyttökelpoinen irtaimisto on asianmukaisesti varastoitu.

– Harkitsemme nyt rauhassa, miten voimme hyödyntää irtaimistoa nykyisissä tai tulevissa teatterihankkeissa.

Nuijamiehen valaisimet ovat vuodelta 1954.
Tällaiset valaisimet Nuijamiehen salissa oli. Ne ovat vuodelta 1954.Yle/ Ulla Ylönen

Kiinteistöihin haetaan ensisijaisesti vuokralaista

Etelä-Karjalan osuuspankin toimitusjohtaja Krohns kertoo pankin tavoittelevan teatterikiinteistöihin vuokralaista. Yksi taho on ollut kiinnostunut.

– Voi olla, että kun irtaimisto on viety pois, se rajaa vuokrausmahdollisuuksia, Krohns toteaa.

Krohns ei ota kantaa siihen, kuinka irtaimiston siirtäminen pois vaikuttaa kaupungin kanssa käytäviin kaavamuutosneuvotteluihin.

Rakennuskonserni Jatke on aiemmin ilmoittanut kiinnostuksensa ostaa Etelä-Karjalan osuuspankin entisen konttorin ja elokuvateattereiden tontit itselleen.

Nuijamiehen aula
Pyry Sarkiola / Yle

Episodi voi hankaloittaa neuvotteluja

Kaupunginarkkitehti Pimiä kokee, että hyvässä hengessä käydyt kaavamuutosneuvottelut kokivat nyt kolauksen.

– Suojeluasiaa olisi kompensuoitu lisärakennusoikeudella, mutta tässä tilanteessa sitä voi olla hankala ajatella. Katsotaan elokuussa, kun neuvottelut jälleen jatkuvat, Pimiä toteaa.

Joonas Grönlundista kaupungin tulee toimia linjakkaasti neuvoitteluissa.

– Onhan tämä kylmä rätti heti alkuun eikä se voi olla vaikuttamatta. Jos kiinteistö saa suojeluarvon, se suojellaan riippumatta mitä omistaja on tehnyt siellä.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Tiede

Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä

Kolme asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin

Onnettomuudet

Pilkkireissulla syntynyt idea voi pelastaa ihmishenkiä: puolustusvoimat jo kiinnostui

Lihaskuntoharjoittelu

"Ihminen voi elää ison osan päivästä tekemättä lihaksillaan mitään" – suomalaisten fyysinen kunto vaihtelee hurjasti

Cheerleading

Cheerleaderit pääsivät vihdoin eroon pyllynkeikuttajien leimasta

Pienen seuran jäsenmäärä räjähti: "Emme pysty perustamaan tarpeeksi joukkueita"