1. yle.fi
  2. Uutiset

Papukaija uutiskommentaattorina ja Suomi-filmejä katsova koira – televisio viehättää eläinyleisöä, mutta miksi?

Lemmikit eivät aina erota television tarua todellisuudesta. Kuten vaikkapa kissa, joka merkkasi televisioruudun nähtyään siellä lajitoverinsa.

lemmikkieläimet
Pii-koira katsoo televisiota.
Harmaapapukaija Roopeen erityisen vaikutuksen teki Tuntematon sotilas -elokuva, Pii-koiraan puolestaan Beethoven-elokuva. Video: Kimmo Hiltunen / Yle

KajaaniJos olet lemmikin onnellinen omistaja, saatat aika ajoin havahtua siihen, että lemmikkisi saa hepulin televisiossa näkyvistä eläimistä. Koira voi haukkua ravihevosia vaikka joka päivä, vaikka se ei koskaan saisi niitä kiinni – viis siitä, että televisiossa ravihevoset ovat epätodellisen pieniä.

Ilmiötä on tutkittu. Ranskalaisen tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) (Science Daily) koira tunnistaa toisten koirien naamat muiden eläinten ja ihmisten joukosta, kun se katsoo televisiota. Tutkimuksen mukaan saman lajin yksilöiden tunnistaminen on tärkeää esimerkiksi sosiaalisen vuorovaikutuksen vuoksi.

Kajaanilaisten Annu Paasosen ja Janne Kurosen koirat Pii ja Bruno poikkeavat toisistaan televisionkatselussa: siinä missä Pii murisee televisiossa näkyville eläimille, Brunoa ei kiinnosta pätkääkään. Luonto-ohjelmat, kuten Villi Pohjola -sarja, jossa vilahtelee aika ajoin karhuja, ovat shetlanninlammaskoira Piille erityisen rakkaita. Karhuille se murahtelee ponnekkaasti.

Niiden reaktio on vastaava, kuin jos ne näkisivät ärsykkeet oikeassa elämässä.

David Appleby

Jos Pii oikein syttyy ohjelmasta, se alkaa rummuttamaan käpälillään lattiaa. Mittelspitz-rotuinen Bruno taas lähinnä provosoituu Piin haukuista.

– Pii on katsonut telkkaria ihan pennusta asti. Beethoven oli sen ykköselokuva, kertoo Paasonen.

Pii reagoi myös piirrettyihin eläimiin, joten eläimen ei tarvitse olla aito. Jos televisiossa vilahtaa vaikkapa piirretty lehmä, Pii ilmoittaa asiasta.

– Se murisee, menee valppaaksi ja kiertää television edessä.

Kysymys kuuluukin, mihin Pii oikein reagoi, kun se näkee eläimiä ruudulla? Paasonen arvelee, että koiran vahtimisrefleksi iskee päälle, ja se reagoi niin kuin olisi luonnossa katsomassa eläimiä.

– Ei se ihmisille tai muille hahmoille televisiossa örise, mutta eläimet ovat sellaisia, jotka ihmetyttävät. Eläin kuin eläin, kalasta karhuun, Pii jännittää aina, Paasonen toteaa.

Pii-koira, Annu Paasonen ja Janne Kuronen katsovat televisiota.
Pii tuijottaa erityisen valppaasti luonto-ohjelmia. Tällä kertaa Villi Pohjola -sarjan karhut kirvoittivat siitä murahtelua. Piin emäntä ja isäntä, Annu Paasonen ja Janne Kuronen, ovat opettaneet Piitä hieman pois haukkumistavoista televisionkatselun aikana.Niko Mannonen / Yle

Käyttäytymistieteen asiantuntija David Appleby on tutkinut juuri koirien television katsomiseen liittyviä ilmiöitä. Hän on ollut mukana tekemässä tutkimusta nimeltä Exposure to video images between 3 and 5 weeks of age decreases neophobia in domestic dogs. Vapaasti suomennettuna artikkeli kertoo siitä, miten videokuville altistaminen 3–5 viikon iässä voi vähentää kotikoirien uusien asioiden pelkoa.

– Perimmiltään näyttää siltä, että koira osaa hahmottaa television ärsykkeitä. Niiden reaktio on vastaava, kuin jos ne näkisivät ärsykkeet oikeassa elämässä, Appleby sanoo.

Applebyn mukaan joissakin koirissa voi syntyä pelonsekainen puolustusmekanismi, kun taas toisissa voi aktivoitua metsästys- tai paimentamisreaktio. Videokuvia on käytetty kokeellisesti myös koirien sosiaalisten pelkojen vähentämisessä ja pelkopotentiaalin vähentämisessä koiranpennuilla, kuten osoitettiin tutkimuksessa, jossa Appleby oli mukana. Niiden reaktio on vastaava, kuin jos ne näkisivät ärsykkeet oikeassa elämässä.

Eläin huomaa ruudulta sekä liikkeen että äänen.

Teija Viljanmaa

Lemmikkien tv-katselu on myös onnistuttu kaupallistamaan: koirille on oma televisiokanavansa Dog Tv (siirryt toiseen palveluun), eli suomeksi käännettynä koira-tv, ja pelisovelluskin (siirryt toiseen palveluun) (iTunes).

Pii-koiran televisioon liittyvä käytös ei ole erityisemmin haitannut Paasosta ja Kurosta, mutta kun Bruno-koira alkaa säestää Piin haukuntaa, on tuloksena aikamoinen meteli.

– Olemme vähän kieltäneet Piitä reagoimasta, kun se meni jossain vaiheessa yli. Nyt se katsoo telkkaria hieman häpeissään, mutta kyllä se edelleen reagoi, Paasonen kertoo.

Rokki-niminen koira katsoo vanhaa Suomi-elokuvaa televisiosta.
Vanha Rokki-koirapappa katsoo mieluusti Ylen kanavia, ja erityisesti Suomi-elokuvat kiehtovat sitä.Tanja Holappa

Pii ei ole ainoa televisiosta nauttiva kainuulaiskoira. Paltamolainen Rokki, jo 9-vuotias amerikanakita, katsoo erityisen mielellään luontodokumentteja ja vanhoja kotimaisia elokuvia.

– Ja Vain Elämää -sarjaa, jos Nikke Ankara esiintyy siinä, kertoo Rokin emäntä Tanja Holappa.

Aisti ja Tunne -eläinparkin yrittäjä ja eläintenhoidon opettaja, eläintenkouluttaja Teija Viljanmaa arvioi, että television seuraaminen on melko yleinen lemmikkien vapaa-ajan viettotapa.

– Eläin huomaa ruudulta sekä liikkeen että äänen. Esimerkiksi jotkut koirat reagoivat, jos jossain ohjelmassa on tietynlainen ovikellon ääni. Ne kuvittelevat, että se on talon oma ovikello ja juoksevat ovelle katsomaan, tuleeko joku kylään, Viljanmaa sanoo.

Eläimet ovat niin ihania, että ne elävät hetkessä.

Teija Viljanmaa

Viljanmaan mukaan koira tai kissa ei siis välttämättä aina ajattele, että television tapahtumat ovat oikeita. Liike ja ääni voivat olla riittäviä ärsykkeitä, mutta on myös tapauksia, jossa lemmikki ei erota totuutta sepitteestä.

– Olen kuullut tapauksesta, jossa kissa on katsonut luonto-ohjelmaa ja ohjelman päätyttyä se on käynyt merkkaamassa kuvaruudun. Kissa on voinut tässä tapauksessa kenties kuvitella, että vieras kolli kävelee hänen tv-pöytänsä päältä ja päättänyt merkata sen viestiäkseen, että menehän muualle siitä.

Papukaija nauraa komedialle, jos ketään muuta ei kiinnosta

Kajaanilainen Roope-papukaija puolestaan innostuu erityisesti sotaelokuvista. Roope on harmaapapukaija, jotka ovat tunnetusti sangen älykkäitä: afrikkalaiset harmaapapukaijat ovat päättelykyvyltään 3-vuotiaan tasolla (siirryt toiseen palveluun) (Smithsonian Mag). Roopen omistaja Tiina Konttinen kertoo 11 vuotta hänellä olleen Roopen nauravan komedioiden huonoimmillekin vitseille.

– Jos kukaan muu ei naura tylsille, huonoille vitseille, tämä kaveri ainakin räkättää. Sillä on kymmeniä eri nauruääniä, Konttinen sanoo.

Roope myös jupisee itsekseen, tanssii ja viheltelee. Sotadokumenteista se pitää siksi, että niissä on runsaasti pauketta ja erilaisia matkittavia ääniä. Roope saattaa huutaa "Sota tulee!", ja brutaalimmissa kohtauksissa se kiljaisee: "Verta! Ampuu! Ampuu!". Uutenavuotena tullut Tuntematon Sotilas teki Roopeen erityisen vaikutuksen – ehkä siksikin, että Roope osaa monta kirosanaa.

Roope-papukaija istuu häkissään ja katsoo kameraan.
Roope-papukaija on herkkyydestään huolimatta myös särmikäs jätkä, ja oppi suomen kielestä ensimmäisenä kirosanat.Niko Mannonen / Yle

"Hiljaa! Uutiset!" on myös yksi Roopen vakiorepliikeistä. Lisäksi Isä Brown ja hänen laumansa -sarjaa katsoessa Roope saattaa todeta: "Pappi tuli!". Roope pitää myös tietokonepeleistä, ja istuukin usein Konttisen miehen Antti Rajanderin olkapäällä, kun tämä pelaa nettipelejä. Radiosta mieluisimmat kanavat ovat raskasta rockia soittavat, mutta myös radiojumalanpalvelukset käyvät.

– Ilmeisesti urut ovat kivan kuuloiset. Myös konemusiikki menee, koska siinä on kaikenlaisia erikoisia ääniä. Roope bongailee usein eri ääniä ja alkaa treenaamaan itsekseen, kertoo Konttinen.

Eläimet ottavat ärsykkeen sellaisena kuin se niille tarjotaan.

Teija Viljanmaa

Konttinen on aktiivinen eläintensuojelun parissa ja muistuttaakin, että papukaijaa ei kannata hankkia vain siksi, että haluaa matkivan linnun. Harmaapapukaija voi elää vankeudessa 50–60-vuotiaaksi, ja on vastikään nostettu (siirryt toiseen palveluun) (myydaanpapukaija.fi) uhanalaisten lajien joukkoon.

– Minusta ne eivät kuulu lemmikiksi, mutta valitettavasti olin tyhmä 11 vuotta sitten. Olin lukenut tuhansia sivuja tietoa, mutta se ei ollut tarpeeksi. Jos ottaa tällaisen lemmikiksi, ottakoon niitä kaksi. Lintu on parasta seuraa linnulle, Konttinen toteaa.

Teija Viljanmaa katsoo kameraan.
Aisti ja Tunne -eläinparkin yrittäjä Teija Viljanmaan mukaan televisioon reagoiminen ei kerro lemmikin älykkyydestä, vaan pikemminkin sen herkkyydestä eri ärsykkeille.Niko Mannonen / Yle

Teija Viljanmaa Aisti ja Tunne -eläinparkista kertoo, että lemmikkien reagointi audiovisuaaliseen ärsykkeeseen on yksilöllistä. Siksi voi käydä niin, että saman perheenkin lemmikeistä yksi innostuu televisiosta, kun taas toista ei yksinkertaisesti kiinnosta. Reagoiminen ei siis kerro älykkyydestä, vaan herkkyydestä.

Eläin myös saattaa reagoida uudestaan ja uudestaan riippumatta siitä, että se ei koskaan saa television karhua karkotettua.

– Eläimet ovat niin ihania, että ne elävät hetkessä. Ne eivät ole samanlaisia kuin me ihmiset. Eläimet ottavat ärsykkeen sellaisena kuin se niille tarjotaan, Viljanmaa muistuttaa.

Roope bongailee usein eri ääniä ja alkaa treenaamaan itsekseen.

Tiina Konttinen

Yleisesti ottaen television käyttäminen viihdykkeenä on eläinystäville turvallista, joten televisiota voi vastedeskin katsoa lemmikin kanssa.

– Jos se rupeaa aiheuttamaan häiriökäyttäytymistä, kuten kissan virtsaamista tv-ruudulle, uskon, että omistaja itsekin päättää sulkea telkkarin kissan ollessa paikalla. Tulee aika kalliiksi hommata uusia tv-ruutuja. Mutta niin kauan kuin koira tai kissa ei stressaannu, eikä siitä tule häiriökäyttäytymistä, tuskin television katselusta haittaakaan on, Viljanmaa toteaa.

Katsooko lemmikkieläimesi ohjelmia televisiosta tai vaikkapa tabletilta? Miten lemmikkisi reagoi ruudulla näkyviin asioihin? Voit lähettää meille tarinan sekä mahdollisen kuvan alla olevan painikkeen avulla.

Lähettämällä kuvan Ylelle joukkoistuksen yhteydessä annat oikeuden käyttää, jakaa ja tarvittaessa muokata kuvaa kaikissa Ylen palveluissa. Lähetäthän vain itse ottamiasi kuvia. Yksityistilanteissa kysy lupa kuvassa näkyviltä ihmisiltä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lue seuraavaksi