Askarruttaako postauksen laillisuus? Uusi sovellus neuvoo nuoria somen käytössä

Toisen ihmisen yksityisten tietojen tai loukkaavien kuvien levittäminen tapahtuu usein hetken mielijohteesta. Someturva-sovellus antaa nuorille lakiohjeita sosiaalisen median ongelmissa.

sosiaalinen media
Nuoret tutkivat kännyköitään.
Tiina Jutila / Yle

Abiturientti Alex käy koulussa jumppatunnin jälkeen suihkussa, ja pojan kaverit ottavat tästä salaa kuvan. Seuraavalla tunnilla Alexin puhelimeen kilahtaa viesti – alastonkuva on lähtenyt Whatsapp-viestipalvelussa kiertämään ympäri koulua.

Alexin tapaus on fiktiivinen, mutta ongelma on todellinen.

– Netissä tapahtuu paljon erilaisia rikoksia – loukkauksia, uhkauksia ja kiristyksiä. Someturva on palvelu, jossa nuoret voivat kysyä lakineuvoa somessa ja netissä kohtaamiinsa ongelmiin, kertoo yksi Someturvan kehittelijöistä, sosiaalipsykologi Suvi Uski.

Someturva on ikään kuin automaatti, joka etsii oikeita vastauksia ennalta määrätystä tietokannasta algoritmien avulla. Someturvan tietokanta on Suomen lainsäädäntö.

– Palvelusta voi kysyä esimerkiksi, täyttääkö oma tapaus kunnianloukkauksen kriteerit, selventää Uski.

Uski oli maanantaina puhujana Porissa SuomiAreenan keskustelussa, jossa aiheena oli lasten kasvatus digiajassa. Keskustelussa puhuttiin muun muassa siitä, onko vanhemmilla oikeus lukea lastensa viestejä ja millä tavoilla jälkikasvun sosiaalisen median käyttöä pitäisi valvoa tai rajoittaa.

Lapsellakin oikeus yksityisyyteen

Yksi SuomiAreenan tilaisuuden keskustelijoista oli vanhempi konstaapeli Susanna Mara Helsingin poliisista. Mara toimii myös nettipoliisina. Poliisin kanta lasten viestien lukemisesta on selvä: vain äärimmäisissä tapauksissa.

– Jos on perusteltu syy epäillä, että jokin on vinossa, silloin viestien lukeminen voi tulla kysymykseen. Pelkkä uteliaisuus ei riitä syyksi, Mara sanoo.

Mikäli vanhemmat kohtaavat tilanteita, joissa nuori on esimerkiksi lähettänyt itsestään alastonkuvia jollekin, neuvoo Mara reagoimaan.

– Tärkeintä on ottaa nuoren kertoma tosissaan. Vanhempien pitää myös ymmärtää, milloin kyseessä on rikos – silloin rikosilmoituksen tekeminen on paikallaan.

Tyypillisin rikosnimike nuorten nettirikoksissa on yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen. Usein arkaluontoista materiaalia levitetään hetken mielijohteesta.

– Vanhempien olisi tärkeää pysyä perässä siitä, missä kaikissa palveluissa nuorella on tili. Jokaisessa palvelussa on omat haasteensa. Esimerkiksi Snapchatissa kuva katoaa vuorokaudessa, mikä saattaa madaltaa kynnystä julkaisuun, Mara muistuttaa.

Netti turvalliseksi kaikille

Someturva on mukana Vuosisadan rakentajat (siirryt toiseen palveluun) -nimisessä kilpailussa, jonka voittaja saa miljoonan euron rahoituksen. Kilpailun järjestää 44 suomalaista säätiötä ja sen tarkoituksena on etsiä ideoita, jotka parantavat nuorten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa.

– Digimaailman turvalliseksi tekeminen on Someturvan ydin. Somessa voi tapahtua ihan mitä vain ja koemme, etteivät lasten ja nuorten oikeudet pääse kunnolla käsittelyyn, kertoo Suvi Uski.

Someturvaa on kehittelemässä Uskin lisäksi koulukuraattori ja juristi. Kehitystyötä tehdään myös kentällä – lapset ja nuoret on otettu mukaan suunnitteluun.

– Jos on itse osallisena jonkinlaisessa someloukkauksessa, siitä voi koitua aikamoinen syyllisyys ja häpeä. Aikuiselle ei ole helppo kertoa. Haluamme tehdä Someturvasta sellaisen palvelun, jota uskaltaa käyttää.

Someturvaa kehitellään parhaillaan. Tarkoituksena on saada se julki mahdollisimman pian.

– Yhteistyötä on tehty myös Tubeconin kanssa. Lisäksi projektin kummina toimii presidentti Tarja Halonen.