Selvitys: Pitkäaikaissairauksien kustannukset yhteiskunnalle jopa neljä kertaa luultua suuremmat – hoitoa tehostettava

Pitkäaikaissairauksien vuoksi tekemättä jäävä työ aiheuttaa jopa nelinkertaisesti luultua suuremmat kustannukset yhteiskunnalle. Myös alueelliset erot pitkäaikaissairaiden työkyvyssä ovat merkittäviä.

Kotimaa
Sairaalan käytävällä kuljetetaan potilasta.
Marja Airio / Lehtikuva

Suomalaisista työikäisistä arviolta 1,9 miljoonaa on pitkäaikaissairaita tai pitkäaikaisesti vammautuneita. Kolmasosa sairaista arvioi, että sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työkykyynsä tai työmahdollisuuksiinsa. Uuden suomalaisselvityksen mukaan pitkäaikaissairauksien vuoksi tekemättä jäävän työn hintalappu on luultua suurempi: yhteiskunnan maksettavaksi jää 1 570 euroa kuukaudessa yhden pitkäaikaissairaan osalta.

Tekemätöntä työtä, näkymättömiä kustannuksia –selvityksen mukaan yhteiskunnan hartioille lankeavat epäsuorat kustannukset voivat olla jopa nelinkertaiset aiemmin arvioituihin suoriin kustannuksiin verrattuna.

– Jos työpaikalta on avainhenkilö sairauden vuoksi poissa, niin koko työyhteisön suoritus jää vajaaksi. Näitä epäsuoria kustannuksia ei ole aiemmin osattu nostaa esille, vaikka ne ovat useimpien pitkäaikaissairauksien kohdalla suuremmat kuin esimerkiksi lääkkeistä, vastaanotolla käynneistä ja sairaalahoidosta aiheutuvat suorat kustannukset, kertoo selvityksessä mukana ollut Etelä-Karjalan keskussairaalan reumatologi Kari Puolakka.

Pitkäaikaissairaudet kaivavat yhteiskunnan kuvetta

Euroopassa vuonna 2008 tehdyn tutkimuksen mukaan 75 prosenttia terveydenhuollon suorista kustannuksista syntyy pitkäaikaissairauksien hoidosta. Esimerkiksi yksilön menetykset eläkkeistä, työnantajan maksamat sairasajan palkat ja muut tuotannonmenetykset vaikuttavat suoriin kuluihin. Sairauksien aiheuttamia epäsuoria kustannuksia ei ole ennen tätä selvitystä tutkittu.

Työnantajalle merkittävimmät epäsuorat kustannukset syntyvät poissaoloista ja vajaakuntoisuuden vaikutuksesta työntekijään ja muuhun työyhteisöön. Yksilön kustannuksiin vaikuttavat esimerkiksi uuteen ammattiin opiskelu ja kotitöihin hankittu lisäapu.

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Vajaakuntoisesta työkuntoiseksi – nopeus ratkaisee

Selvityksen perusteella pitkäaikaissairaiden työkyvyssä on merkittäviä alueellisia eroja. Itä- ja Pohjois-Suomessa tulehduksellisia suolistosairauksia ja reumasairauksia sairastavien työkyvyttömyys on noin kolminkertaista verrattuna Suomen yleiseen tilanteeseen.

– Sairastavuuteen vaikuttaa alueen elinkeino- ja ikärakenne, mutta myös hoitopalveluiden saanti. Lappeenrannassa sairaat pyritään saamaan hoitoon viimeistään kolmessa viikossa, mutta muualla voi olla huomattavasti pidempiä viiveitä hoitoon pääsyssä. Hoitoon pääsyn nopeus vaikuttaa siihen, voidaanko vajaakuntoisuudesta toipua takaisin työkuntoiseksi, kertoo Puolakka.

Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkärin Jan Schugkin mukaan yhteiskunnalle lankeavat kustannukset voidaan saada pienennettyä vain tehokkaalla ja yhtenäisellä hoitoketjulla.

– Jos hoitoa on tarjolla, niin pitäisi todella hoitaa eikä vain hoidella sinne päin. Jos hoito ei riitä, katsotaan miten apuvälineillä ja mahdollisella lääkinnällisellä sekä ammatillisella kuntoutuksella voidaan tilannetta korjata.

Schugk painottaa, että erityisesti moniammatillista yhteistyötä tulisi parantaa.

– Pitää ryhdistäytyä ja lopettaa nykyinen toiminta, jossa ajatellaan, että minä hoidan oman osuuteni ja muut omansa. Täytyy aidosti välittää ihmisten voinnista ja pyrkiä takaamaan kaikille mahdollisimman kattava hoito.

Suomalaisselvitys on osa Kestävä Terveydenhuolto –hanketta. Selvityksen osana teetettyyn kyselyyn vastasi 1057 Reumaliiton ja Crohn ja Colitis ry:n jäsentä. Selvitystyössä olivat mukana myös AbbVie Oy, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Lääkäriliitto, Sitra, Tehy ja Terveystalo Oy.

Selvitys löytyy täältä. (siirryt toiseen palveluun)