Koe uusi yle.fi

Nuoret saavat pian valtaa, mutta kiinnostaako vaikuttaminen? Pulmana hiljaiset: "Heidän äänensä on yhtä tärkeä"

Maakuntauudistuksen myötä nuorten vaikutusmahdollisuuksia ollaan lisäämässä.

nuoret
Silja Inkamo ja Sini Kortelainen sohvalla.
Kajaanilaisten Silja Inkamon ja Sini Kortelaisen mukaan vallitseva mielikuva on, että nuorisovaltuustossa istuu aktiivisia nuoria.Niko Mannonen / Yle

Kajaani

Nykypäivän nuoret ovat monella tapaa kypsempiä kuin 20 vuotta sitten, mutta vallan valtikka on edelleen tiukasti yksissä käsissä, eikä sitä hevillä haluta luovuttaa seuraavalle sukupolvelle. Tätä mieltä on rap-artisti Palefacena tunnettu Karri Miettinen.

– Tämä systeemi on kuitenkin vielä "keski-ikäisten valkoisten heteromiesten" hallussa.

Kärkevistä kannanotoistaan tunnettu räppäri sanookin, että nuorten asemaa tulisi vahvistaa päätöksenteossa entisestään. Hänen mukaansa ollaan tultu pisteeseen, jossa kaikki valtarakenteet tulisi kyseenalaistaa ja maailman pitäisi muuttua nopeammin.

Miettisen mukaan nuorilla on tänä päivänä sähköisten välineiden ja sosiaalisen median ansiosta keinoja saada äänensä kuuluviin. Artisti kävi Kajaanin Runoviikolla opastamassa nuorille rap-lyriikoiden tekemistä (siirryt toiseen palveluun) (Kainuun Sanomat).

Omalla aktiivisuudellaan voi siis vaikuttaa, mutta muutos ei tapahdu äkkiä. Miettinen arvelee, että kaivataan laajempaa asenneilmapiirin ja ajattelutapojen muokkaamista.

– Hyvä kysymys on myös, millainen se ilmapiiri on? Rohkaiseeko ilmapiiri todella nuoria ottamaan kantaa vai onko se jälleen kerran tämä juttu, että valtaa pitävät aikuiset kokevat asemansa uhatuksi osittain silloin, kun nuoret rupeavat vaatimaan asioita?

Vaikutusmahdollisuudet lisääntymässä

Asiat ovat nytkähtämässä eteenpäin, sillä nuorten ääni on vahvistumassa alueiden päätöksenteossa.

Vireillä olevassa sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädännössä (siirryt toiseen palveluun) (Alueuudistus) on esitetty jokaiseen maakuntaan perustettavaksi nuorisovaltuusto tai nuorten vaikuttajaryhmä, jonka tarkoituksena on saattaa nuorten ääni maakunnan asioista päättävien aikuisten ja palveluita kehittävien ammattilaisten tietoon.

Parhaillaan on käynnissä kaksi eri pilottia, missä nuorison vaikuttamisen mahdollisuuksia halutaan vahvistaa.

Nuorten Keski-Suomi ry:n hankkeessa (siirryt toiseen palveluun) on mukana viisi maakuntaa, jotka pilotoivat nuorten äänen vahvistamista uudessa maakuntahallinnossa. Osana hanketta kyseisiin maakuntiin luodaan nuorisovaltuustot ja edistetään nuorten vaikuttamista heille tärkeiden palveluiden kehittämiseen.

Mukana olevat maakunnat ovat Kainuu, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Satakunta. Näistä Kainuussa nuorten äänen kuulemisesta on jo kokemusta. Maakuntahallituksen päätöksellä perustettu Kainuun maakunnallinen nuorisovaltuusto (siirryt toiseen palveluun) (Kainuun liitto) on toiminut jo useita vuosia. Muissa pilottimaakunnissa ei ole virallista maakunnallista nuorisovaltuustoa.

Virallisena nuorisovaltuustona toimivaa Kainuuta hyödynnetään pilotoinnissa, jotta saadaan opit kaikkien käyttöön.

vaalileima
Kuntien nuorisovaltuustoihin nuoret päätyvät esimerkiksi vaalien, hakemusten tai koulujen oppilaskuntien kautta.Meeri Niinistö / Yle

Nuorten Keski-Suomi ry:n puheenjohtaja Marja Kaisa Aula arvelee nuorisovaltuustoa epämuodollisemman keskustelun olevan enemmän nuorten mieleen. Mikäli nuorille ei kerrota päätöksenteon asioista ymmärrettävästi, voi kokoustaminen tuntua tylsältä.

Kainuun liiton aluekehitysasiantuntijan Paula Karppisen mukaan hankkeen kautta halutaan muun muassa vahvistusta nuorisovaltuustolle ja vaikuttamisen tapoja nuorisovaltuuston rinnalle.

Kainuussa nuorisovaltuusto toiminta on koettu hyödylliseksi. Karppisen mukaan sitä kautta on saatu nostettua nuorille tärkeitä asioita esiin, saatu niille näkyvyyttä ja kuuluvuutta. Kainuun maakunnallinen nuorisovaltuusto on järjestänyt tapahtumia ja tehnyt kannanottoja sekä aloitteita maakuntavaltuustolle. Valtuusto on saanut esimerkiksi kesätyösetelin käyttöön Kainuun kuntiin.

Toinen pilottihanke on Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry:llä, sillä Kanta-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla on meneillään hanke (siirryt toiseen palveluun). Siinä edistetään nuorten äänen kuulumista.

Nuorten Keski-Suomi ry:n toiminnanjohtaja ja pilottihankkeen vetäjä Eeva-Liisa Tilkanen toivoo, että hankkeista saadut kokemukset voidaan yhdistää ja rakentaa niistä mahdollisimman hyvät mallit kaikkiin maakuntiin levitettäväksi.

Nuvalaisen ei tarvitse olla ekstrovertti

Nuoret päätyvät kuntien nuorisovaltuustoihin esimerkiksi vaalien, hakemusten tai koulujen oppilaskuntien kautta. Nuorten ei tarvitse olla poliittisesti sitoutuneita voidakseen toimia nuorisovaltuustossa.

Kaikkia nuoria nuorisovaltuustotoiminta ei innosta. Kainuun liiton aluekehitysasiantuntijan Paula Karppisen mukaan Kainuussa on ollut osittain pulaa aktiivisista nuorista, jotka tahtovat olla mukana nuorisovaltuustotoiminnassa.

Kajaanilainen Sini Kortelainen ei ole mukana nuorisovaltuustotoiminnassa, sillä vaikka hän on miettinyt asiaa monta kertaa, ei se ole tuntunut omalta tavalta vaikuttaa. Hänellä on paljon muita menoja, eikä aika riitä.

– Tuntuu, että itseltä ei ehkä löydy sellaisia ajatuksia, mitä voisi tuoda esiin ja edistää asioita. Jotenkin tuntuu, että toiset ihmiset on ehkä siinä mielessä vähän parempia.

Kortelainen vaikuttaa mieluummin kulissien takana. Jos hän saa ideoita tai ajatuksia hän kertoo ne ihmiselle, joka voi viedä niitä eteenpäin. Se tuntuu paremmalta vaikuttamisen tavalta, koska hän ei tykkää olla päällimmäisenä esillä.

Silja Inkamo ja Sini Kortelainen juttelevat.
Kainuun nuorisovaltuuston jäsenen ja Kajaanin nuorisovaltuuston puheenjohtajan Silja Inkamon mukaan ei tarvitse olla yhteiskuntaopin huippuoppilas voidakseen tulla nuorisovaltuustoon.Niko Mannonen / Yle

– Se, että saan antaa ajatukset eteenpäin jollekin, on helpompaa.

Kortelaisen mukaan jokaiselle nuorelle, joka ei toiminnassa mukana ole, syntyy jonkinlainen ennakkokuva siitä, millaisia ihmisiä nuorisovaltuustossa on. Kaikki ennakkoluulot eivät ole huonoja. Hänen mukaansa ennakkokäsitys on esimerkiksi, että nuorisovaltuustossa on fiksuja, aktiivisia ja reippaita ihmisiä. Jotkut saattavat myös ajatella, että on noloa istua valtuustossa.

Kainuun nuorisovaltuuston jäsen ja Kajaanin nuorisovaltuuston puheenjohtaja Silja Inkamo ei ole kuullut juurikaan negatiivisia ennakkoluuloja nuorista, jotka ovat nuorisovaltuustossa. Hänen mukaansa ajatellaan, että he ovat aktiivisia nuoria, joilla on mielipiteitä asioista. Vallitseva ennakkoluulo on myös siitä, että valtuustossa olisi todella ekstrovertteja ihmisiä.

– Ei tarvitse olla ekstrovertti, että voi tulla nuorisovaltuustoon. Kunhan on sanottavaa ja pystyt sen jotakin kautta ilmaisemaan se riittää.

Miten saada hiljaistenkin ääni kuuluviin?

Karri "Paleface" Miettinen oli vaikuttaja jo nuorena. Kouluaikana hän oli mukana aktiivisessa oppilaskunnassa, jonka avulla käyttöön saatiin esimerkiksi treenikämppätiloja.

Hän kannustaa nuoria vaikuttamaan. Miettisen mukaan nuoret voivat etenkin tietyssä iässä olla allergisia keskusjohtoiselle, ylhäältä alaspäin tapahtuvalle toiminnalle. Miettisen mielestä yhteiskunta pystyy monin tavoin luomaan ilmapiiriä, jossa vaikuttaminen tuntuu paremmalta.

Nuorten äänen vahvistaminen maakunnissa ja nuorisovaltuustotoiminta ovat Miettisen mukaan erinomaisen hyvä juttu.

Miettinen toivoo, että valtuustoihin pääsisivät mukaan myös nuoret, jotka eivät ole luonnostaan huomion keskipisteenä.

– Miten saamme ne hiljaisemmat ja vetäytyvämmät nuoret mukaan, koska heidän äänensä on yhtä tärkeä.

Karri Miettinen eli Paleface
Rap-artisti Palefacena tunnetun kantaaottavia tekstejä tekevän Karri Miettisen mukaan nykypäivän nuoret ovat monella tapaa kypsempiä kuin 20 vuotta sitten hänen ollessaan lukioikäinen.Antti Haanpää / Yle

Nuorille Miettisellä on selkeä viesti: Yhteiskuntaan voi vaikuttaa äänestämisen, järjestötoiminnan ja aktivismin lisäksi monella tavalla, kuten taiteella.

Hänen mukaansa oma-aloitteisuus on tärkeä arvo, jota vanhemmat ja sisarukset pystyvät vahvistamaan ja rohkaisemaan nuoria tarttumaan puhelimeen tai hakeutumaan ihmisten juttusille. Lisäksi voitaisiin vakavasti miettiä, olisivatko 16-vuotiaat kypsiä äänestämään yhteiskunnassa.

Räppäri muistuttaa, että päättäjiin voi ottaa yhteyttä myös suoraan, eikä ujostelu ole tarpeen.

– Kansanedustajien sähköpostiosoitteet ovat edelleen etunimi.sukunimi@eduskunta.fi ja he vastaavat puhelimeen. Heidät on palkattu tehtäviin, jotta he kuuntelevat mitä meillä on asiaa ja minkälaisia tarpeita meillä on.