Kaupunki ottamassa niskalenkkiä tappajaetanasta? Yksinkertaisella keinolla kerätään viikossa jopa satoja litroja tuhottavaa

Riihimäellä laitettiin etanaroskiksia ongelmapaikoille, ja kaupunkilaiset ovat olleet vieraslajin hävityksessä aktiivisia. Tuhottavaksi uhkaa kuitenkin joutua myös vaaraton ukkoetana.

vieraslajit
Espanjansiruetana.
Espanjansiruetana on tulokaslaji, joka on yleistynyt meilläkin nopeasti ulkomailta tuotujen kasvien ja mullan mukana. Ukkoetanasta sen erottaa hengitysaukon sijainnista, joka on aivan kilven etuosassa.Heikki Luoto

Riihimäen kaupunki on taistellut tosissaan espanjansiruetanaa vastaan jo pitkään. Kuutisen vuotta sitten kaupunki laittoi eri puolille kaupunkia etanaroskiksia, joiden tehoa nyt kiitellään.

– Ensin aloitettiin yhdestä kokeiluastiasta ja nyt kaupungissa on kaikkiaan kaksitoista keräysastiaa, sanoo puistotyönjohtaja Heidi Peltonen Riihimäen kaupungilta.

Aikaisempina vuosina etanaroskisten täyttymistahti on ollut hurjaa. Pahimmillaan 250 litran kokoiset jäteastiat ovat täyttyneet niin, että niitä on pitänyt tyhjentää koneen voimin monta kertaa viikossa.

Tänä keväänä on etanaroskiksia tyhjennetty kahdesti viikossa. Pahimmilla alueilla etanoita on tullut silti saavillinen kerralla.

– Nyt näyttää siltä, että ne ovat vähenemään päin, sanoo Peltonen.

Kaupunkilaisten aktiivisuuden ansiota

Suomessa espanjansiruetana on luokiteltu erityisen haitalliseksi vieraslajiksi (siirryt toiseen palveluun). Sitä tavataan nykyään lähes kaikkialla Suomessa, ja se lisääntyy tehokkaasti.

Riihimäellä asukkaat ovat olleet vieraslajin tuhoamisessa hyvin aktiivisia itse. Nyt näyttääkin siltä, että ihmisten joukkovoima hyvin sitkeää tuholaista vastaan toimii.

Puistoyksikölle tulee toiveita, jossa asukkaat tarjoutuvat itse niittämään ja ylläpitämään alueita sen jälkeen, kun kaupunki olisi ensin raivannut pöheiköt. Puistotyönjohtaja Heidi Peltonen harmittelee, ettei ihan kaikkialle ehditä vaikka halua olisi. Lisäksi alueet ovat usein hidaskulkuisia, joka vie aikaa entisestään.

Kaupungin voimin etanamäärä ei olisi hallittavissa. Asukkaiden oma aktiivisuus on ollut tässä ratkaisevaa.

Heidi Peltonen

– Kaupungin omin voimin tällainen etanamäärä ei olisi hallittavissa. Asukkaiden oma aktiivisuus on ollut tässä ratkaisevaa, kiittelee Heidi Peltonen.

Riihimäellä etanaroskiksiin laitetaan espanjansiruetanat maitopurkkeihin tai muovipusseihin suljettuna. Roskiksiin ei saa laittaa muuta puutarhajätettä. Toivottavaa on, että etanat tapettaisiin ennen roskiksiin laittoa.

Roskiksissa on ollut tuplasäkit, mutta silti niiden lima tulee muovista läpi.

Heidi Peltonen

– Roskiksissa on ollut tuplasäkit, mutta silti niiden lima tulee muovista läpi. Haju on kamala, sanoo Peltonen.

Roskisten sijainti on mietitty niin, että niihin on mahdollisimman helppo viedä etanoita, ja niiden paikkaa vaihdetaan jos tarvetta ilmenee.

– Ylivoimaisesti eniten etanoita kertyy Kontiotien, Länsitien ja Petsamonkadun keräysastioihin, sanoo Heidi Peltonen.

Säästä harmiton ukkoetana!

Riihimäellä olevien etanaroskisten täyttymistahti noudattelee kesän ajankohtaa sekä sään vaihteluita. Espanjansiruetana on myös lisääntymisen mestari. Se ei tarvitse siihen välttämättä kumppania. Yksi espanjansiruetana voi yhden kesän aikana suotuisissa olossuhteissa tuottaa jopa 300 munaa.

Tänä kesänä tyhjennystahti on ollut kuitenkin muita kesiä maltillisempaa.

– Nyt keräämme yhdestä astiasta noin 50 litraa etanoita kerralla, kuvaa Peltonen tilannetta.

Espanjansiruetanan kanssa saattaa kuitenkin mennä sekaisin toinen etanalaji, joka on lähes yhtä kookas, mutta täysin harmiton ukkoetana.

Grafiikka.
Stina Tuominen / Yle

Riihimäen puistoyksiköstä muistutetaankin, että suomalainen ukkoetana on harmiton etanalaji. Sitä ei roskikseen saa laittaa.

– Olemme ihan äärimmäisen kiitollisia kuntalaisille tästä avusta. Toivoisimme kuitenkin, että ihmiset opettelisivat tunnistamaan kotimaisen ukkoetanan, joka puolestaan on harmiton eläin, sanoo Heidi Peltonen.