yle.fi-etusivu

Japanilaisia turisteja ei saatu yöttömään yöhön – näin Paltamon matkailu-unelma meni konkurssiin

Kainuuseen suunniteltiin 1980-luvulla golf-klubia, joka yhdistäisi japanilaisen ja suomalaisen eksotiikan. Suuri unelma kariutui, mutta golfkenttä jäi jäljelle.

konkurssi
Paltamon golf-kentän päärakennus.
Paltamon golfkeskuksen syntytarinan ensimmäinen luku päättyi murheellisesti konkurssiin. Raunioista ponnisti nykyinen golfkenttä, jonka päärakennus "Paltamon sydän" valmistui vuonna 2005. Talossa on muun muassa ravintola ja saunatilat.Ville Kinnunen / Yle

Paltamo

Vuoden 1988 syksyllä kainuulainen yrittäjä Antti Kela ajoi ensimmäistä kertaa Paltamon Meteliniemeen. Hän oli nähnyt lehdestä, kuinka alueelle kaavailtiin komeaa hotellia golfkentän yhteyteen. Perillä näky olikin hieman erilainen.

– Minä tulin leirintäalueelle ja kysyin, että missä se hotelli on. Minulle sanottiin, että tuossa Antti, tuossa, ja viitottiin käsillä rantaan, missä nykyisin ovat hotelli ja golfklubi, Antti Kela kertoo.

Silloin Oulujärven rannassa oli vain luonnon silokalliota, mäntymetsää, jäkälää ja puolukkaa.Tästä alkoi mielenkiintoinen aikakausi niin Kelalle kuin Paltamon kunnallekin.

Kansainvälisesti huipputasoa

Alkuun kaikki oli yksinkertaista. Paltamolainen Pentti Sainio astui Meteliniemelle kehittämään alueen leirintäaluetta.

– Silloinen hotellinjohtaja Osmo Ahonen pyysi minua osakkaaksi. Myöhemmin hän hyppäsi hankkeesta pois omien kiireidensä takia. Se jäi tavallaan minulle ja alettiin miettiä Paltamon kunnan kanssa kehitysvaihetta, Sainio muistelee projektin alkua.

Pentti Sainio isännöi ministeri Ilkka Kanervaa Metelinniemen golf-kentällä.
Ministeri Ilkka Kanerva vierailemassa Metelinniemellä Pentti Sainion isännöimänä.Antti Kela

Pian hankkeeseen liittyi kuopiolaisia ja lahtelaisia matkailualan yrittäjiä, ja suunta kohti tulevaisuutta alkoi hahmottua.

– Todettiin, että golfharrastus on viriämässä Suomessa ja ruvettiin suunnittelemaan golfkeskusta, kertoo Sainio.

Antti Kela oli jo aiemmin työskennellyt golfkenttien parissa. Kun hän tuli mukaan Paltamon Metelinniemen hankkeeseen, suunnitelmana oli rakentaa golfkenttä, hotelli ja 126 paritaloa. Taloudelliset investoinnit hankkeeseen olivat valtavia. Omaa rahaakin oli pelissä 8 miljoonaa markkaa. Pelkän golfkentän rakentamiseen tehtiin valtavasti töitä.

– Ruvettiin tekemään raskaita maansiirtotöitä. Toimme 25 000 kuorma-autollista erilaisia hiekkoja ja soria sinne, Kela kertaa kentän rakentamista.

Pelataan upporikasta tai rutiköyhää, sillä jos tämä jätetään nyt tähän, se hautautuu ikuisiksi ajoiksi.

Antti Kela

Hänen mukaansa alueelle tehtiin 40 kilometrin verran salaojia, jotta kentän maasto saataisiin kuivattua. Golfkentäksi suunniteltu alue oli vetistä – täynnä kuoppia ja ojia.

– Traktorinkuljettaja meni aukaisemaan ojaa ja ensimmäisen kauhan kyydistä kankaalle putosi made, Kela naurahtaa.

Koko keskuksen taustalla toimi Oulujärven matkailu Oy, jonka yhtenä perustajana toimi Pentti Sainio. Myös Antti Kelan rooli kasvoi hankkeen edetessä.

– Itse olin tullut hankkeeseen Lemminkäisen kautta työntekijänä, mutta Pentti myi minulle osakkeita ja tulin osakkaaksi, Kela kertoo.

Arvostettu suunnittelija houkuttelemaan Japanin golffareita

Kentän suunnitteli kansainvälisesti tunnustusta kerännyt Ronald Fream, ja sen suureksi kohdeyleisöksi valittiin aasialaiset golf-turistit. Nimeksi muodostui Midnight Sun Center, ja myyntivaltiksi kaavailtiin nimenkin mukaan yöttömän yön golffausta.

– Meillä oli yhteyksiä japanilaisiin isoihin golf- ja matkailualan firmoihin ja tahoihin. He olivat nimenomaan kiinnostuneita Suomesta ja Pohjois-Suomesta, Pentti Sainio muistelee.

Pentti Sainio istuu kesäteatterin katsomossa.
Pentti Sainion mukaan kainuulainen eripuraisuus kaatoi Midnight Sun Centerin.Julia Sieppi / Yle

Sainion mukaan japanilaisia harrastajia houkuteltiin arvostetun Freamin roolin avulla. Kentän sijoittaminen Paltamoon oli perusteltua.

– Paltamoon oli hyvät liikenneyhteydet ja lentokenttä vieressä. Tarkoitus oli järjestää suuren Oulujärven merelliseen maisemaan golfkenttä, joka yhdistäisi japanilaisen ja suomalaisen eksotiikan ja golfin, Sainio kertoo.

Hanke oli jo käynnissä, mutta samalla oli myös näköpiirissä, ettei rahoitus tule menemään maaliin.

Arto Laurikainen

Antti Kelan mukaan hotellia ja kenttää markkinoitiin erityisesti ulkomaille.

– Kaiken kaikkiaan ajatus oli, että saadaan matkailijat tulemaan kaukaa. Tämä meidän kenttä olisi paikka, mihin matkat myydään. Ihan samalla tavalla kun Phuketia Thaimaassa, niin silloin myytiin Paltamoa, Kela toteaa.

Mallorcalta vauhtia

Ongelmat alkoivat hyvin pian projektin alkamisen jälkeen. Antti Kelan mukaan jo ensimmäinen kentän rakennusvuosi oli rankka, sillä rahoitusta ei oltu saatu vielä täysin kuntoon. Apua lähdettiin hakemaan ulkomailta asti.

– Otettiin kevättauko ja lähdettiin Mallorcalle viikoksi miettimään. Kyllä me mietittiin oikeasti koko reissu, että miten tämä nyt tehtäisiin, Kela kertoo.

Antti Kela
Antti Kelan mukaan Midnight Sun Centerin tarina oli nuorelle yrittäjälle parasta opetusta tulevaisuutta varten.Ville Muikkula / Yle

Mietintöjen tulos syntyi lopulta taukoviikon viimeisinä hetkinä.

– Ajoimme Helsingistä kohti Kainuuta. Jossain Heinolan ja Mikkelin välillä syntyi päätös, että nyt laitetaan kaikki peliin: pelataan upporikasta tai rutiköyhää, sillä jos tämä jätetään nyt tähän, se hautautuu ikuisiksi ajoiksi, Kela muistelee.

Pelimerkit pelattiin, ja pian kaikki alkoi näyttää lupaavalta.

– Saimme rahaa, ja silloin alkoi näyttää paremmalta, kun kenttä vihersi jostain kohti. Se toi uskottavuutta rahoittajille ja niille, jotka ostivat kentän osakkeita, Kela kertoo.

Kainuulaiset golfarit innostuivat

Hyvät ajat näkyivät myös vuonna 1989 Midnight Sun Centerin palvelukseen astuneelle Pirjo Ronkaiselle.

– Vuonna 1990 avattiin klubi, johon lähdin klubiemännäksi ja kehittämään matkailua. Se oli mielenkiintoinen sarka, Ronkainen kertoo.

Venelaituri ja järvimaisema.
Golf-kenttä rakennettiin järvimaisemaan.Ville Kinnunen / Yle

Golfkeskus herätti kainuulaistenkin golffareiden mielenkiinnon. Paltamon kenttä oli tähän aikaan osakekenttä, ja 17 000 markan osakkeita ostettiin hyvään malliin.

– Yksityiselle puolelle meni muutamia kymmeniä. Lisäksi tehtiin isoja kauppoja, jossa osakkeita myytiin tavallaan lainojen vakuudeksi, Antti Kela muistelee.

Paltamon kunnanjohtajaksi vuonna 1990 astunut sekä nykyisinkin tehtävässä toimiva Arto Laurikainen muistaa uransa ensimmäisen vuoden kiireisenä.

– Hanke oli jo käynnissä, mutta samalla näköpiirissä oli, ettei rahoitus tule menemään maaliin, Laurikainen kertoo.

Viimeinen naula arkkuun

Leppoisat ajat kääntyivät jälleen vaikeiksi, kun koko Suomen talous kääntyi valtavaan alamäkeen 1990-luvun alkuvaiheilla. Ongelmat saapuivat myös Paltamon Midnight Sun Centerinkentälle.

– Siinä vaiheessa isot pankit olivat rahoittaneet meitä, mutta Paltamon Osuuspankki ei ollut oikeastaan ikinä päässyt siihen mukaan. Heitä syyhytti, että olisi päästävä mukaan, ja silloin otettiin miljoonan markan vekseli Paltamon Osuuspankista hotellin rakennusvaihetta varten, Antti Kela muistelee.

Hotellin rakentamisessa alettiin olla jo pitkällä. Elementtejä oli pystyssä jo viidessä kerroksessa.

– Kolmen kuukauden päästä vekseli erääntyi. Muistaakseni se uusittiin yhdesti tai kahdesti. Oulujärven Matkailu Oy haettiin konkurssiin, Kela toteaa.

Se oli vähän kuin omaa lasta olisi tapettu.

Pirjo Ronkainen

Pentti Sainio muistelee vastustusta tulleen myös Kainuuseen ilmaantuneiden kilpailevien kenttien kautta.

– Meillä oli eräitä sopimuksia kainuulaisten suuryritysten, esimerkiksi silloisen Kajaani Oy:n kanssa. Näitä sopimuksia alettiin 1990-luvun alkuun tullessa perumaan, kun Kajaaniin ja Vuokattiin alettiin rakentaa omia kenttiä, Sainio kertoo.

Viimeinen naula Midnight Sun Centerin arkkuun lyötiin, kun kentän taustayhtiönä ollut Greens Oy seurasi Oulujärven Matkailua konkurssiin. Greensin hallituksessa istuneen Antti Kelan mukaan konkurssiin hakeutuminen ei ollut pakollinen vaihtoehto.

– En olisi halunnut tehdä sitä osakkaille, mutta isot omistajat olivat nimenneet hallitukseen Pentti Kujalan. Olimme siinä kahdestaan ja Pentti oli puheenjohtaja. Hän haki konkurssia ja minä vastustin, mutta puheenjohtajan ääni ratkaisi, Kela muistelee.

Kunta ja pankki rakensivat viimeiset reiät

Konkurssin jälkeen alueelle jäi miltei valmiiksi asti ehtinyt kenttä sekä keskeneräisen hotellin runko. Hotelli ei koskaan valmistunut, mutta alueelle nousi myöhemmin loma-asuntoja.

– Golfkenttä liikkui valtion roskapankkien ja kiinteistöyhtiöiden välillä. Muutaman vuoden he sitä pyörittivät, mutta totesivat sitten, etteivät ala ylläpitämään kenttää, joten se otettiin kunnalle, Paltamon kunnanjohtaja Arto Laurikaisen kertoo.

Tarkoituksena oli ylläpitää kenttää, jotta hyväkuntoinen viheriö ei menisi pilalle. Kunta ja Paltamon osuuspankki rakensivat viimeiset reiät.

– Sitä pyöritettiin muutamia vuosia, kunnes löytyi nykyinen omistaja. Tappiota ei tehty, vaan sitä pyöritettiin niin, että saatiin omat kulut pois, sanoo Laurikainen.

Golfaaja lyö palloa.
Paltamon kunta pyöritti golfkenttää muutamia vuosia, kunnes paikalle löytyi uusi omistaja.Ville Kinnunen / Yle

Paltamon kunta ei muistele epäonnistunutta golfkeskusta katkeruudella, sillä juuri se antoi pohjan nykyisen kentän menestykselle.

– Täytyy sanoa, että jos tätä kenttää ei olisi silloin alettu tehdä, tuskin se olisi siellä nytkään. Se, että kenttä oli lähes valmiina, oli edellytys Paltamon nykyisen golfkentän loistolle, sanoo Laurikainen.

Myös Pentti Sainio kehuu ainutlaatuista kenttää.

– Se on maailman huippukenttä. Minä olen ollut sitä rakentamassa ja olen ylpeä siitä, hän toteaa.

Se on maailman huippukenttä. Minä olen ollut sitä rakentamassa ja olen ylpeä siitä.

Pentti Sainio

Midnight Sun Centerissä alkuvaiheista loppuun asti työskennellyt Pirjo Ronkainen muistelee kaiholla lopullista romahdusta.

– Se oli vähän kuin omaa lasta olisi tapettu. Minäkin tein konkurssipesälle töitä. Se oli niin raskas kokemus, etten voinut kahteen vuoteen käydä kentällä ollenkaan, Ronkainen kertoo.

Tänä päivänä Ronkainen on taas samoissa kuvioissa, sillä hän on tällä hetkellä nykyisen Paltamon Golf Oy:n klubiemäntä ja vetää kentän ravintolatoimintaa.

"Kainuulainen yhteistyö on erittäin eripuraista"

Pentti Sainio kertoo muistelevansa aikoja viileämmissä tunnelmissa.

– On tietenkin katkeruutta, mutta se on nyt ohitettu. Muita töitä on tehty jo parikymmentä vuotta, Sainio toteaa.

Hän uskoo yhä, että suuret projektit ovat tuomittu Kainuussa epäsopuun.

– Tosiasia on kuitenkin se, että kainuulainen yhteistyö on erittäin eripuraista. Se on siinä mielessä valitettavaa, että suuret hankkeet olisivat voineet toteutua. Niissä oli paljon potentiaalia, jos ne vain olisi saatu siihen vaiheeseen, että oltaisiin voitu käynnistää oikea toiminta.

Puuvene laiturissa.
Nykyisin golf-kentän yhteydessä on muun muassa vierasvenesatama. Ville Kinnunen / Yle

Midnight Sun Centerin tarinan monessa roolissa esiintynyt Antti Kela kertoo menettäneensä konkurssin myötä miltei kaiken.

– Oma taloudellinen pohja kaatui. Ajoin vielä autolla kolarin ja se meni lunastukseen. Huomasin, että minusta oli tullut kävelymies, jolla oli häthätää jotain, millä maksaa vuokrat, Kela muistelee vaikeita aikoja.

Yrittäjänä jatkanut Kela on nyt päässyt jaloilleen, eikä muistele Paltamon golfkeskusta katkeruudella.

– En missään nimessä. Silloin tuntui pahalta, mutta mistään en olisi näin hyvää opetusta saanut. Minä olen varmasti yrittäjyyspuolella tohtoritutkinnon suorittanut, Kela naurahtaa.