Koe uusi yle.fi

Kirjastovaikuttajan unelma: Ei mitään lukutoukkaimagoa – kaikki saman katon alle

Rauha Maarnolla on kirjastojen tulevaisuudesta monta unelmaa, mutta kesän kirjavinkit hän antaa jo nyt.

kirjastot
Rauha Maarno
Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno pitää kirjastojen yhteiskunnallisen tehtävän kirkastamista myönteisenä asiana.Jari Kovalainen / Yle

Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtajalle Rauha Maarnolle, 38, kirjasto on aina ollut kaikille avoin paikka.

Se oli myös syy, miksi taidehistoriaa Helsingin yliopistossa opiskellut Maarno päätti vielä pätevöityä kirjastoalalle.

– Ajattelin ja ajattelen vieläkin, että kirjastolla on valtava potentiaali muuttaa ihmisten elämää, hän kertoo Ylen Kasvokkain-sarjan haastattelussa.

Niinpä ei ole yllätys, että vuodenvaihteessa voimaan tullut uusi kirjastolaki miellyttää Maarnoa.

Rauha Maarno
Rauha Maarno näkee kirjaston tilana, jonne kaikkien on helppo tulla. Jari Kovalainen / Yle

Kirjastojen tehtävänä on edelleen edistää lukemista, kirjallisuutta ja tiedonhakua, mutta myös esimerkiksi edesauttaa yhteiskunnallisista ja kulttuurista vuoropuhelua.

– Tässä on nyt kirjastoilla tuhannen taalan paikka tuoda yhteen erilaisia näkemyksiä edustavia ihmisryhmiä, Maarno katsoo.

Hän on huolissaan siitä, että ihmisten todellisuudet näyttävät nyky-Suomessa eriytyvän toisistaan.

Enemmän tarvittaisiin kuuntelemista ja avointa keskustelua. Neutraalina tilana kirjasto sopii tähän.

Rauha Maarno

– Olen henkilökohtaisesti huolissani siitä, että ääriryhmiä ja ääriajatuksia nousee koko ajan esille. Enemmän tarvittaisiin kuuntelemista ja avointa keskustelua. Neutraalina tilana kirjasto sopii tähän.

Millainen on tulevaisuuden kirjasto?

Koska tässä jutussa puhutaan kirjastojen tulevaisuudesta, laitetaan Rauha Maarno visioimaan.

Millaiseen kirjastoon suomalaiset astelevat 20–30 vuoden päästä? Maarno innostuu tehtävänannosta. Onhan hänen työnsä ajaa yleisten kirjastojen asiaa ja siten osata nähdä myös kirjastojen tulevaisuuteen.

– Uskon, että kirjastotila on monikäyttöinen. Siellä on edelleen lukemisen ja oppimisen hiljaista tilaa, mutta myös tiloja tekemiselle, yhteenkokoontumisille ja tapahtumille. Samassa tilassa on myös muita toimijoita: onko se sitten esimerkiksi elokuvateatteri tai neuvola. Digitaalisuus on läsnä helpolla tavalla ja sisällöt edellä, hän ennustaa.

Rauha Maarno
Maarno rentoutuu itse liikkumalla ja lukemalla. - Jos koko ajan sählää ja suorittaa, se ei johda mihinkään.Jari Kovalainen / Yle

Ei siis riitä, että tarjolla on vain suuri valikoima kirjoja, vaan kirjastojen pitää myös löytää lisää tapoja innostaa ihmisiä lukemaan.

Monipuolinen tulevaisuudenkuva miellyttää Maarnoa.

Häntä kyllästyttää se, että kirjastoille yritetään asettaa pelkkää "lukutoukkaimagoa", vaikka kirjastojen tarkoituksena on palvella erilaisia lukijoita ja lukemista eri muodoissaan.

– Ei ole mitään järkeä asettaa vastakkain sitä, että lukeeko pitkän romaanin vai lyhyen jutun netistä, hän puuskahtaa.

Samalla logiikalla kirjastoissa voi Maarnon näkemyksen mukaan hyvin olla myös muuta tarjontaa.

– Kulttuurin muodot kietoutuvat yhteen. Esimerkiksi kirjastokonsertin esiintyjä voi antaa kirjavinkkejä.

Ei ole mitään järkeä asettaa vastakkain sitä, lukeeko pitkän romaanin vai lyhyen jutun netistä.

Rauha Maarno

Maarno näkisi Suomessa mielellään myös kattavan valtakunnallisen e-kirjaston, jonka rahoittamiseksi kortensa voisivat kantaa kekoon kunnat ja valtio yhdessä.

Tällä hetkellä kunnat ostavat oman e-kirjalisenssinsä ja tarjonta vaihtelee.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tarjonta on jo tosi hyvää, mutta joissain muissa kunnissa se voi olla huonompaa. Olisi mahdollista rakentaa esimerkiksi sellainen malli, jossa valtio ja kunnat yhdessä rahoittaisivat e-kirjat ja kirjasto voisi toimia yli kuntarajojen. Toki pitäisi löytää malli, johon kaikilla kunnilla olisi varaa osallistua.

Rauha Maarno
Maarno aloitti Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtajana vuonna 2015. Jari Kovalainen / Yle

Sysätäänkö perinteiset lainaajat sivuun?

Maarno vaikuttaa kovin vakuuttuneelta siitä, että jos kirjastot elävät ajassa kiinni, niiden ei tarvitse olla tulevaisuudesta huolissaan, vaikka älylaitteet vetävät ihmisiä puoleensa.

– Kirjastot ovat Suomessa erittäin käytettyjä ja lainausluvut ovat maailman korkeimpia, vaikka ovatkin jonkin verran laskeneet. Uskon, että ihmiset ovat aina kiinnostuneita hyvistä tarinoista ja heillä on tarve kokonaisuuksiin. Ja kulkevathan e-kirjat kännykässä.

Kritiikkiä ja huolta on viime vuosina noussut esimerkiksi siitä, hukkaako kirjasto perustehtävänsä, kun lainata voi jo erilaisia esineitä porakoneista suksiin.

Unohdetaanko perinteisten kirjojen ja lehtien lainaajat muutoksissa tyystin?

– Esineiden lainaus nousee aina mediassa esille, mutta tilastollisesti se on tosi marginaalista. Suurin piirtein 99 prosenttia siitä, mitä kirjastot valikoimiinsa hankkivat, on perinteistä kirjastoaineistoa eli esimerkiksi kirjoja, lehtiä ja musiikkia, Maarno rauhoittelee.

Hän näkisi mielellään kirjastojen roolin jopa kasvavan vastaavanlaisen jakamistalouden keskuksena, vaikka tietää, etteivät kaikki ajatuksesta pidä.

– Se on ekologista ja järkevää eikä uhka kirjallisuudelle tai lukemisen edistämiselle.

Rauha Maarno
Hiljaiset opiskelu- ja työskentelytilat säilyvät kirjastoissa, vakuuttaa Maarno.Jari Kovalainen / Yle

Näyttelijän omaelämäkerta teki vaikutuksen

Ei liene yllätys, että kirjastoseuran toiminnanjohtaja on kirjojen ystävä. Maarno ahmii erityisesti romaaneja ja dekkareita, mutta toisinaan mukaan tarttuu myös muistelmia ja elämäkertoja.

– Viimeksi olen lukenut Elena Ferranten Napoli-sarjaa. Lisäksi pidän esimerkiksi John Irvingistä ja Paul Austerista. Luen paljon myös suomalaista kirjallisuutta: suomalaisista kirjailijoista ikisuosikkini on Arto Salminen, hän innostuu.

Myös Saksan historia kiinnostaa Maarnoa. Hän on syntynyt Itä-Berliinissä, jossa hänen vanhempansa opiskelivat: isä musiikkitiedettä, äiti sosiologiaa.

Vaikka perhe muutti takaisin Suomeen pian Maarnon syntymän jälkeen, erityisesti toisen maailmansodan sekä DDR:n aikainen Saksa kiinnostavat.

Pitää löytää niitä asioita, jotka tekevät onnelliseksi – elää omaa elämää eikä kenenkään toisen.

Rauha Maarno

Myös yksi hänen elämäänsä eniten vaikuttaneista teoksista kytkeytyy maahan: se on saksalaisen näyttelijän Klaus Kinskin omaelämäkerta Tarvitsen rakkautta.

– Se on hyvin kiihkeä ja omaperäinen tarina hänen elämästään. Se sai minut ajattelemaan, että jokaisella ihmisellä on itse asiassa velvollisuus olla oma itsensä. Pitää löytää niitä asioita, jotka tekevät onnelliseksi – elää omaa elämää eikä kenenkään toisen.

Lukuvinkkejä häneltä ei nykytyössä juuri kysellä. Vaikka mielellään antaisin, Maarno naurahtaa. Kysytään siis nyt! Mitkä ovat vinkkisi kesälomalukemiseksi?

– Yksi kesään sopiva hauska kirja, jonka itsekin juuri luin, on novellikokoelma Charles Bukowskin myöhäisimmistä kertomuksista. Myös Norjasta on tullut nyt hyviä dekkareita, esimerkiksi Jørn Lier Horstin Luolamies ja Samuel Bjørkin Yölintu.

Rauha Maarno
Kirjastoala on vetänyt Maarnoa puoleensa. "Voisin olla myös lähiöliikuttaja", hän naurahtaa. Jari Kovalainen / Yle

Kasvokkain on juttusarja, jossa esitellään joka lauantai ajankohtaiseen teemaan liittyvä henkilö.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Hiukkaskiihdyttimet

Ensimmäisenä kohteena roomalaispatsaat

Louvren museon kellarissa pommitetaan muinaisia taideteoksia entistä ehommalla hiukkaskiihdyttimellä

Metro

Henkilöstön mukaan länsimetron ohjaamossa puutteita – toimitusjohtaja lupaa muutoksia

Ulkomaat

Suru ja viha valtasivat sukellusvenemiehistön omaiset Argentiinassa

Urheilu

Rajua tekstiä huippuhiihtäjän suusta – "Lajistamme on tullut Mikki Hiiren kerhotalo"