Vanhukset ottavat robotin ilolla vastaan – hoitajat epäillen

Lahdessa on kokeiltu robottien käyttöä vanhusten hoivassa.

Kotimaa
Hoivarobotti
Satu Pekkarinen / LUT

Robotin näköinen, mutta ihmismäinen robotti seisoo keskellä lattiaa. Se on puolen metrin korkuinen eli sen pää ulottuu noin polven kohdalle. Sen nimi on Ilona, tuotenimeltään Zora.

Zoran ympärillä istuvat vanhukset seuraavat sen liikkeitä. Käynnissä on robotin johtama liikuntatunti lahtelaisessa palvelukodissa. Ainakin osa vanhuksista hymyilee ja seuraa robotin liikkeitä.

Toisessa tilanteessa Zora on jo yhden vanhuksen sylissä hellittävänä.

Kuvat ovat Lappeenrannan teknillisen yliopiston videolta (siirryt toiseen palveluun), jossa kerrotaan Lahdessa suoritetusta kokeilusta, jossa testattiiin robotin käyttöä hoivatyössä.

Tutkimusta johtava Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Helinä Melkas vahvistaa videosta välittyvän viestin. Vanhukset ottivat robotin hyvin vastaan.

– Robottia pidettiin söpönä ja virkistävänä tuulahduksena arkeen ja vaihtelun tuojana, professori Melkas kertoo.

Zora-robotti on ihmismäinen kone, joka voi kävellä, liikuttaa käsiään, puhua ja liikuttaa ripsiään.

Lahden kokeessa Zora piti liikuntatuokioita, arvauspelejä, soitti musiikkia ja kertoi pieniä tarinoita. Robotin toiminnassa oli aina hoitaja mukana.

Hoivarobotti
Lähde: LUT / Tarinakeidas Oy

Aktivoi vanhuksia

Robotti sai jopa jotkut muutoin passiiviset vanhukset aktivoitumaan.

– Havaittiin, että ihmiset, jotka eivät normaalisti lähde mukaan jumppatuokioon tai eivät tee liikkeitä, olivat innokkaammin mukana.

Tosin oli myös vanhuksia, jotka eivät halunneet robotin kanssa olla.

Yleisesti ottaen robotti herätti kuitenkin vanhusten mielenkiintoa ja viritti jopa keskusteluja.

– Monet olivat pohdiskelleet asiaa ja kyselivät esimerkiksi robotiikan yhteiskunnallisista vaikutuksista, professori Helinä Melkas kertoo.

Hoitajat epäilevämpiä

Hoitohenkilökunnalle robotin tuominen mukaan hoivatyöhön herätti enemmän epäluuloja kuin ikäihmisille.

– Henkilökunnalla oli varsinkin etukäteen varsin suuria ennakkoluuloja robotin käyttöä kohtaan, professori Helinä Melkas kertoo.

Yhtenä syynä tähän Melkas näkee yleisen kiireen hoivatyössä.

– Asenne voi olla kielteisempi, jos epäilee, että ei ole riittävästi aikaa opetella, perehtyä ja tutustua mitä ominaisuuksia robotilla on ja mitä tehtäviä se voi tehdä.

Henkilökunnan suhtautuminen kuitenkin muuttui robotin käyttöönoton myötä.

– Ennakkoluulot vähentyivät huomattavasti, kun päästiin kokeilemaan ja nähtiin mitä sillä järkevästi voi tehdä.

Tiekartta hoivarobotiikalle

Robots and the future of welfare services (ROSE) -hanke on yksi kuudestatoista Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) tutkimuskonsortiohankkeista.

LUT:n lisäksi mukana ovat myös Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Hankkeessa on hiljattain laadittu tiekartta hoivarobotiikalle (siirryt toiseen palveluun) Suomessa.