Nurmikkopihat ovat vähemmistössä asuntomessuilla – villi varvikko koristaa nyt puutarhoja

Piha on nyt pienempi, eikä nurmi ole enää välttämätön. Mikkelin asuntomessuilla nurmikkoja on korvattu esimerkiksi kiveyksillä ja niityillä.

puutarhanhoito
Mikkelin asuntomessuilta
Mikkelin asuntomessuilla on paljon kunttaa, eli metsäisempää siirtovarvikkoa. Hinnaltaan kuntta on siirtonurmikkoa moninkertaisesti kalliimpi. Kalle Pallonen / Yle

Suuri, tontin laidasta toiseen ulottuva nurmikenttä ei ole enää jokaisen pihanomistajan haave. Ilmiö näkyy myös tämänvuotisilla Mikkelin Asuntomessuilla. Ruoho kasvaa vain hyvin harvassa Asuntomessupihassa.

Katteet, sora, kiveykset ja laudoitetut terassialueet korvaavat nurmikkoa, sanoo puutarha-agronomi Timo Taulavuori Puutarhaliitosta.

– Terassirakenteet ja kiveykset ovat korvaamassa nurmea. Pihaa ei enää välttämättä peitetä nurmikolla vaan rakennetulla alustalla.

Nykyään pihat ovat yhä pienempiä, rakentaminen muuttuu intensiivisemmäksi.

Timo Taulavuori

Taulavuoren mukaan nurmipinnan vähentyminen pihoissa on näkynyt jo useita vuosia.

– Nykyään pihat ovat yhä pienempiä, rakentaminen muuttuu intensiivisemmäksi. Pienen nurmikentän pitäminen siistinä saattaa olla hankalaa, miettii Taulavuori.

Sammal ei ole enää vihollinen

Taulavuori kertoo havainnneensa, että eniten Mikkelin asuntomessujen piha-alueilla on kunttaa eli siirtovarvikkoa, jossa on kanervaa, varpuja sekä sammalta, josta ei enää halutakaan päästä eroon. Puutarhanhoidossakin pyritään yhä luonnonmukaisempiin ratkaisuihin.

– Sammaleen torjunta on vähentynyt. Muutenkin luonnonmukainen puutarhanhoito on lisääntynyt, sillä nurmen annetaan vapaasti muuntua sammalikoksi. Varjoisassa paikassa nurmen on vaikea kasvaa ja siellä sammal viihtyy hyvin, selittää Taulavuori.

Sammaleen suosion on huomannut työssään myös lahtelainen puistopuutarhuri Kirsi Haapala.

Meitä on yhä enemmän, jotka haluavat hävittää nurmikon.

Kirsi Haapala

– Sammaleesta pääsee aika helposti eroon hoidolla eli maaperän kunnostuksella, ilmastuksella, kalkitsemisella ja torjumalla rautaoksidipitoisilla sammaleenpoistoaineilla. Mutta luulen, että on yhä enemmän meitä, jotka haluavat hävittää nurmikon ja saada sammalikon nurmikon tilalle.

Oma keto ja perennat ovat vaihtoehto ruoholle

Timo Taulavuori ihastelee Mikkelin Asuntomessujen pihoilla kukkivia niittyjä ja ketoja, jotka ovat jo pitkään olleet suosiossa mm. Saksassa ja Ruotsissa.

– Kylvetään niittysiemeniä. Kaupoista saa jo erilaisia sekoituksia. Pari kertaa kesässä niitetään viikatteella, neuvoo Taulavuori oman niityn tai kedon perustamisesta haaveilevalle.

Puistopuutarhuri Kirsi Haapalan mukaan erilaiset perennat ovat hyvä vaihtoehto nurmikolle.

Suomessa yli tuhat eri sammallajia.

Kirsi Haapala

– Perennamattoja saa nykyään rullatavarana. Sitten on maksaruohomatot, meillä on Suomessa yli tuhat eri sammallajia se on helppo kylvää itsekin. Esimerkiksi japanailaistyyppisissä puutarhoissa on aivan upeita maksaruoho- ja sammalmattoja, pohtii Kirsi Haapala.

Haapala muistuttaa, että sammaleen kerääminen metsästä ei ole jokamiehenoikeuksien piirissä. Jos maaomistajalta saa luvan kerätä sammalta metsästä, sitä voi myös itse kasvattaa omaan puutarhaan.

Puistopuutrahuri Haapalalla on niksi sammaleen kasvatukseen esimerkiksi pystysuorille seinille ja vanhoille laatoituksille.

– Tekee liemen, jossa on saman verran vettä, piimää, sammalsilppua ja pari teelusikallista sokeria. Ne laittaa tehosekoittimeen ja maalaa sammaloitavan pinnan parin viikon välein, niin sammal kasvaa kesän aikana.

Pihan pinta määräytyy käytön mukaan

Mikä pihan pinta sitten onkin, puistopuutarhuri Kirsi Haapala muistuttaa, että pihaa suunnitellesssa on syytä miettiä tarkkaan, mihin käyttöön piha tulee.

– Onko koiria? Pitääkö pystyä juoksemaan pihalla? Jokainen piha rakentuu aina siinä asunnossa ja kiinteistössä elävien ihmisten ja heidän yksilöllisten tarpeittensa mukaan.

Jos pihan perustaja kuitenkin päättää kasvattaa pihalleen myös nurmikkoa, se saattaa kattaa vain osan maa-alasta. Puita ja pensaita ei liioin enää välttämättä istuteta nurmikentän keskelle, kuten perinteisesti on ollut tapana. Nurmikon leikkaajan on hankala kierrellä puskia ja puiden rungot saattavat vahingoittua leikkuukoneen teristä.

– Nykyään suositaan rajattuja istutusalueita. Käytetään erilaisia katteita, puuhaketta tai kiviaineksesta tehdään alusta istutuksille, kertoo puutarha-agronomi Timo Taulavuori Puutarhaliitosta.

Puistopuutarhuri Kirsi Haapalalla on napakka neuvo, jos nurmikon leikkaaminen ei innosta.

– Mä suosittelisin lämpimästi robottiruohonleikkaajaa. Kyllä nurmikko vaatii vähintään kaksi kertaa viikossa leikkuun.

Nurmella on muisti

Pähkinänkuoressa hyväkuntoisen nurmikon resepti on puistopuutarhuri Haapalan mukaan seuraavanlainen:

Kalkitse, leikkaa ja kastele. Jo pelkkä leikkuujäte riittää vuodessa nurmikon ylläpitoon, jos ei niitä haravoida pois.

Haapala muistuttaa myös, että nurmikko pitää leikata joka toinen kerta toiseen suuntaan. Lopputuloksesta tulee tasaisempi.

– Se tottuu, hänellä on muisti, nauraa Haapala.

– Ja sitten sitä ilmausta. Yksi hyvä keino on talikolla pistellä reikiä nurmikkoon ja heitellä hiekkaa.

Haapalan mukaan nurmikolle voi heitellä vaikkapa talvelta ylimääräiseksi jäänyttä hiekoitushiekkaa, jonka seassa on kiviä.

–Kiven oma paino on sen verran raskas verrattuna siihen hiekkaan, että se kesän aikana uppoaa maaperään ja tekee mennessään reiän. Silloin se kosteustasapaino ja ravinnetasapaino nurmikossa säilyy.

Puistopuutarhuri Kirsi Haapala
Rakastakaa sitä teidän puutarhaa ja sitä meidän luontoa missä, me eletään. Meillä on niin pitkä talvi, että ne meidän rakkaat sisäneiliöt ei millään pysty korvaamaan upeaa, ihanaa luontoa, painottaa Kirsi HaapalaYle /Kati Turtola