Sulatossa virtaa 1600-asteinen metalli – Katso 360-videolta, miten ruostumaton teräs syntyy

Terästehtailla on tehty aluepolitiikkaa ja nostettu Suomen taloutta. Nykyisin yhä harvempi tietää, millaista työ tehtaalla on, mutta sula metalli virtaa yhä. Ylen 360-video vie katsojan tehtaan kuumuuden keskelle.

metalliteollisuus
Terässulatto Outokummun terästehtaalla Torniossa
Sulaton padoissa teräs on 1600-asteista.Jani Saikko/ Yle

Terästehtaan valtavaa kokoa on hankala hahmottaa. Torniossa Röytässä sijaitseva Outokummun tehdasalue levittäytyy yli 600 hehtaarin alueelle. Eri rakennukset on sijoitettu harvakseltaan, sillä tilaa tarvitaan paljon varaosien, raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden varastointiin ja liikutteluun. Alueella työskentelee lähes 2500 ihmistä ja suurimmat rakennukset kohoavat lähes 90 metrin korkeuteen.

Teräksen valmistus vie massiivisia määriä energiaa, ja nostaa pienen kaupungin sähkönkulutuksessa yhdeksi Suomen suurimmista paikkakunnista. Tehdas on Pohjoismaiden suurin yksittäinen sähkönkäyttäjä.

Tehdas on ollut monella paikkakunnalla tärkeä työllistäjä, joka tuo alueelle elinvoimaa. Nykyään yhä harvempi kuitenkaan on työskennellyt tehtaassa, tai tietää millaista elämä siellä on.

Torniossa tuotannon ydin, eli sulatot ja valssaamot, toimivat pääpiirteissään kuten aina ennenkin, mutta moni asia on muuttunut tehtaan alkuajoista. Ylen 360-video näyttää, millaista on terästehtaan arki tänä päivänä.

Lähes 40 vuotta tehtaan palveluksessa

Tornion terästehdas on ollut toiminnassa vuodesta 1976. Jo tätä ennen samalla niemenkärjellä valmistettiin ferrokromia, ja terästehtaan ensimmäisen uunin lämmettyä toiminta on jatkuvasti laajentunut. Nykyään Outokummun tehdas on alallaan maailman suurimpia yksiköitä.

Mauri Kauppi on niitä ihmisiä, joille tehdas on määrittänyt koko työuraa. Nykyisin Tornion ferrokromitehdas kolmen johtajana työskentelevä Kauppi astui tehtaan porteista ensi kertaa nuorena kesätyöläisenä. Nyt hän on tehtaan vanhimpia työntekijöitä yli 39 vuoden työurallaan.

– Monenlaista työtä on tässä tullut tehtyä, mutta kuten joskus 60-vuotisjuhlilla totesin, niin aina on tuntunut, että se tehtävä, mitä kulloinkin on hoitanut, on tuntunut olevan toistaiseksi parasta.

Useissa eri tehtävissä työskennelleenä Kauppi tuntee tehtaan hyvin. Työuralle on mahtunut myös komennuksia muun muassa Filippiineille ja Kreikkaan auttamaan tehtaiden ajamisessa ylös.

– Nyt on vielä ehkä vuosi jäljellä, ja sitten tässä alkaa olla kaikkensa antanut.

Presidentti Urho Kekkonen muuraa Outokummun Tornion jaloterästehtaan peruskiveä syyskuussa 1974.
Presidentti Urho Kekkonen muuraa Tornion jaloterästehtaan peruskiveä syyskuussa 1974. Outokumpu

Aluepolitiikan voimannäyte 1970-luvulla

Tehtaan päätyminen Tornioon ei ollut itsestäänselvyys. Seitsemänkymmentäluvun alussa Outokummun toimitusjohtaja oli sijoittamassa uuden yksikön Poriin. Ajatus herätti laajaa vastustusta Lapissa ja tehdasta Lappiin vaatimaan koottiin kansanliikettä. Vaatimusten kärkenä oli aluepolitiikka. Tuolloin lukiossa ollut Mauri Kauppi oli mukana osoittamassa mieltä.

– Saimme historiantunnin vapaaksi lähteäksemme mielenosoitukseen ikään kuin tekemään historiaa. Sellainen muistikuva on Hallituskadun mielenilmauksesta, että hirvittävän hyvä siellä oli tunnelma.

Kehitysaluelakiin vetoaminen tehosi päättäjiin ja Tornion tehdasta alkoivat tukea niin presidentti Urho Kekkonen kuin pääministeri Ahti Karjalainenkin. Pori pilkahteli papereissa vielä vuoteen 1973 asti, mutta valtiovallan tuki ratkaisi asian Tornion hyväksi.

– Tuohon aikaan puhuttiin, että Outokumpu oli valtion omistama, muttei valtion kontrolloima. Sillä kertaa voi kuitenkin sanoa, että valtio käytti valtaansa, Kauppi muistelee.

Torniolla oli toki paljon muitakin avuja kuin sinnikäs karvalakkilähetystöjen lobbaus. Valmiiksi toimiva satama, raaka-aineen saanti viereiseltä Kemin kaivokselta ja jo toimiva ferrokromin tuotanto helpottivat päätöstä. Lopulta tehtaan peruskivi muurattiin vuonna 1974, ja tuotanto alkoi pari vuotta myöhemmin.

Yle tarkasteli tehtaan historiaa syksyllä 2016.

Terässulatto Outokummun terästehtaalla Torniossa
Tornion terästehtaan sulatto. Jani Saikko/ Yle

Ei niin hikistä tai likaista kuin luulisi

Teräksen valmistus itsessään ei ole merkittävästi muuttunut Outokummun perustamisen jälkeen, mutta työtavat ovat kehittyneet huomattavasti. Työturvallisuuteen on panostettu ja esimerkiksi pölyn määrää tehtaan eri osissa vähennetty monin keinoin.

– Kyllä tämä on monille silmiä avaava kokemus, kun näkee millaista täällä on. Mielikuvat tehtaasta ovat monenlaisia, Martti Kauppi tuumailee.

Outokummun terässulatolla käsitellään noin 1600-asteista sulaa metallia. Huippulämpötila, kun teräksestä poltetaan hiiltä pois, kohoaa jopa 1750 asteeseen. Tavara liikkuu vauhdilla. Tehdas mainitseekin yhdeksi kilpailuvaltikseen sen, että tuotannon eri vaiheet sijaitsevat kaikki yhdellä ja samalla alueella.

On silmiä avaava kokemus, kun näkee millaista täällä on.

Mauri Kauppi

Tehtaan muissa osissa metallia käsitellään maltillisemmissa lämpötiloissa. Yllättäen sulatto ei kuitenkaan ole kuumuudeltaan tehtaan tiloista tukalin. Sisällä sulaton tiloissa ilma on lämmintä, muttei tukahduttavaa.

Kuumavalssaamossa hehkuvat metalliaihiot muokataan pitkiksi ja ohuiksi teräsnauhoiksi. Samalla niitä viilennetään vedellä. Valssaamossa voi kuulla, kuinka teräs viiletessään alkaa pitää metallisempaa, kolisevaa ääntä samalla kun se liikkuu linjastolla eteenpäin.

Kuumavalssaamo Outokummun terästehtaalla Torniossa
Kuumavalssaamossa vesi viilentää teräksen yli tuhannesta asteesta noin 600-asteiseksi.Jani Saikko/ Yle

Täällä hiki kihoaa pintaan huomattavasti sulattoa nopeammin. Linjastoa kauempaakin tarkkailtaessa ympäröivän ilman lämpötila nousee lähes 70 asteeseen. Kun 1100-asteinen teräsaihio kulkee ohi, lyö lämpö kasvoihin kuin löyly saunassa.

– Tässä on isot valssausvoimat kyseessä, kun terästä puristetaan muotoonsa, Kauppi kertoo.

– Mutta vaikka täällä on kuuma, niin työ on yllättävänkin hygieenistä. Tämä on hyvin pitkälle mekaaninen laitos, mutta on paljon asioita, jotka pitää osata, jotta saadaan esimerkiksi lopputuotteen paksuus ja laatu kohdalleen.

Lämpötiloista huolimatta työ ei useissa tehtävissä ole kovinkaan fyysistä. Kaupin mukaan raskaampia töitä on tarjolla lähinnä silloin, kun koneita ja laitteita esimerkiksi seisokkien aikana korjataan.

Inhimillisten virheiden minimointia

Kun teräsrullat valmistuvat, niitä siirrellään eri pisteisiin ja varastoon automaattisilla vaunuilla. Vaunut matkaavat tehtaan sisällä suunnistaen lasereilla. Samalla tekniikalla ne myös havaitsevat, jos kulkureitillä on esteitä. Mauri Kauppi kertoo, että jo parikymmentä vuotta toimineista vaunuista on saatu hyviä kokemuksia.

– Jos ajattelee, millaisia määriä tavaraa täällä liikkuu, niin ei tätä perinteisellä trukkipelillä onnistuttaisi järkiperäisesti hoitamaan. Ja on tässä myös turvallisuusnäkökohta, kun on tavallaan minimoitu ne inhimilliset virheet.

Vaunut on kukin nimetty – tehtaalta löytyvät muun muassa Niilo ja Sonni.

– Jokaisella vaunulla on oma työhistoriansa. Varmaan jollain projektityöryhmällä on ollut hauskaa nimiä keksiessään, Kauppi naurahtaa.

Ei tätä trukkipelillä onnistuttaisi järkiperäisesti hoitamaan.

Mauri Kauppi

Matkaakin kertyy. Outokummun kylmävalssaamo 2 on rakennuksena lähes 800 metrin pituinen. Vanhempi kylmävalssaamo 1 taas on lattiapinta-alaltaan yli 11 hehtaarin kokoinen. Kylmävalssaamo 2 on Suomen toiseksi pisin rakennus. Ainoa pidempi löytyy sekin terästehtaalta, eli Rautaruukin Raahen yksiköstä.

Outokummun terästehdas Torniossa
Tuulimyllyt ympäröivät terästehdasta, mutta tehtaan sähkönkulutuksesta ne kattavat vain hyvin pienen osan.Jani Saikko / Yle

Talousvaikeudet varjostavat tehdasta

Viime vuosina tehtaalla on totuttu kuulemaan synkkiä uutisia. Vuonna 2016 Outokumpu vähensi Suomessa yli sata työpaikkaa, joista yli seitsemänkymmentä osui Tornion tehtaille.

Yritys on ollut jo vuosia tappiokierteessä, jota ovat katkoneet vain ajoittaiset positiiviset pilkahdukset. Helmikuussa uutisoitiin, että Outokumpu päätyi plussalle ensi kertaa kahdeksaan vuoteen. Heinäkuussa 2017 Outokumpu antoi jälleen tulosvaroituksen.

Arki Tornion tehtaalla jatkuu silti ennallaan. Ainakin yksi asia on silti muuttunut: yhä harvempi tulee tehtaalle aikeenaan tehdä siellä koko työuransa.

– Nykyään, kun rekrytoidaan nuoria insinöörejä, huomaa, että ihmiset ovat entistä valmiimpia vaihtamaan maisemaa. Vaihtuvuus on suurempi. Ei se ole mikään ongelma, mutta se on realiteetti, johon meidän täytyy tottua, Mauri Kauppi toteaa.

Videon kuvaus ja leikkaus: Jani Saikko

Yle julkaisee Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi tämän vuoden aikana 360-tekniikalla kuvattuja videoita ja juttuja Suomessa sijaitsevista erikoisista tai harvinaisista paikoista, joihin ei tavallisesti pääse.

Katso myös aiemmat Ylen 360-videot:

Salaperäiset veljeskunnat paljastavat temppelinsä ja rituaalejaan – ainutlaatuinen 360-video

Ainutlaatuinen 360-video oopperasoittajan työpaikalta – Saattaa tulla perunasta päähän tai miekasta selloon

Isosaari on täynnä ainutlaatuisia ja mystisiä paikkoja – tutustu suljetun saaren salaisuuksiin etukäteen Ylen 360-videolla

Kenelle kellot soivat? – Kiipeä 360-videon avulla Turun tuomiokirkon torniin