Monipuolisempi kasvivalikoima auttaisi suomalaisviljelijöitä varautumaan ilmastonmuutokseen

Peltoja tulisi viljellä nykyistä monipuolisemmin. Se olisi hyvää riskienhallintaa.

Kotimaa
Anja Lammi kitkee Luke:n tutkimuskasvihuoneessa.
Anja Lammi kitki Luke:n tutkimuskasvihuoneessa Jokioisissa. Tutkittavissa kasveissa on havaittu useita hyviä piirteitä. Öljyhamppu ja tattari peittoavat esimerkiksi rikkakasvit tehokkaasti. Markku Pitkänen / Yle

Tattaria, pellavaa, härkäpapua, öljyhamppua ja lupiinia. Nähdäänkö näitä kasveja tulevaisuudessa yhä enemmän suomalaisten maanviljelijöiden pelloilla?

Jokioisissa Luonnonvarakeskus tutkii ja pyrkii löytämään ratkaisuja ilmastonmuutoksen suomalaiselle maataloudelle aiheuttamiin ongelmiin.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo sanoo, että suomalaisten peltojen pitäisi näyttää samalta kuin ruokalautastenkin, monipuoliselta. Nyt käynnissä olevilla ScenoProt- ja FutureCrops-hankkeilla tähän pyritään saada muutosta.

Muuttuneet sääolot vaikeuttavat maanviljelystä

Leudot talvet, joiden jälkeen voi kuitenkin tulla kovia pakkasia ovat talvehtiville kasveille pahasta. Turmiollisia ovat myös kasvukaudelle sattuneet pitkät sade- ja kuivuusjaksot. Jos viljelijä valitsisi monipuolisesti kasveja, olisi se parempaa riskienhallintaa.

– Jos nyt sattuu ukkosmyrsky raekuuron kanssa, viileä tai kuivempi kausi, se ei kohtele kaikkia kasvilajeja samalla tavoin. Silloin ainakin jostakin saadaan satoa, sanoo Luken erikoistutkija Marjo Keskitalo.

Myös maan rakenteelle monipuolisuus on hyväksi. Viljelykierto eli se, että maassa viljeltäisiin eri vuosina eri kasveja, puolestaan parantaisi maan rakennetta ja olisi sitä kautta on hyväksi sadon kasvulle. Olisi myös hyvä, ettei maa olisi paljaana pitkään.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo sanoo, että suomalaisten peltojen pitäisi näyttää samalta kuin ruokalautastenkin, monipuoliselta. Nyt käynnissä olevilla ScenoProt- ja FutureCrops-hankkeilla tähän pyritään saada muutosta.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo sanoo, että suomalaisten peltojen pitäisi näyttää samalta kuin ruokalautastenkin, monipuoliselta. Nyt käynnissä olevilla ScenoProt- ja FutureCrops-hankkeilla tähän pyritään saada muutosta.Markku Pitkänen / Yle

Tulevaisuudessa pelloille monipuolisemmin kasveja

On vaikeaa sanoa tarkalleen, millainen tulevaisuuden suomalainen sää on. Todennäköistä kuitenkin on, että sään ääriolot lisääntyvät.

– Tämän takia ei ole järkevää lyöttäytyä vain harvoihin kasveihin. Joillakin tiloilla luku on nyt 2-3 ja se on liian vähän. Järkevää olisi, että meillä on laaja erilaisten kasvien viljelyn osaaminen.

Koska yksipuolisuus on pahasta, tarkoittaisi tämä käytännössä sitä, että viljelijöiden pelloilla kasvaisi viljojen lisäksi myös esimerkiksi erilaisia palko- ja öljykasveja sekä yksin että toistensa kanssa viljeltynä.

Kaikki Jokioisissa tutkittavat kasvit eivät kuitenkaan ole aivan uusia. Monet ovat sellaisia, että niitä on Suomen viljelyhistoriassa viljelty. Näin esimerkiksi tattarin kohdalla.

Viljelijöille pyritään tarjoamaan uusia vaihtoehtoja viljeltäväksi, myös siksi, että yhä useampi suomalainen valitsisi aterialleen kasviproteiineja. Mutta liittyvät kasviproteiinit myös ilmastonmuutokseen. Sen lisäksi, että niiden syönti olisi hyväksi terveydelle olisi niiden syömisestä apua ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Huoltovarmuudesta huolehdittava

Se, että ilmastonmuutos vaikeuttaa maataloutta myös ulkomailla voi näkyä myös meillä.

– Emme voi varautua siihen, että tulevaisuudessa, jos meillä on oman ruoantuotannon kanssa ongelmia, ulkomailta on mahdollista ostaa laadukasta ruokaa, Marjo Keskitalo sanoo.

Tämän takia hänestä kotimaista ruokaa kannattaa ostaa, vaikka se maksaakin joskus ulkomaista enemmän.

– Ruuan tuotantoa valvotaan meillä tarkasti ja sen ansiosta se on puhdasta ja terveellistä. Ulkomaisen raaka-aineen todellinen alkuperä ja tuotantomenetelmien kestävyys jäävät yleensä pimentoon.