yle.fi-etusivu

Rinteelän tilalla lehmät köllivät vesipatjojen päällä – lehmän halu makoilemiseen ihmetyttää tutkijoitakin

Kärjistäen voi sanoa, että jos makuualusta ei miellytä lehmää, se lypsää vähemmän maitoa. Unen tarve ei selitä makaamista, sillä aikuiset naudat nukkuvat vain nelisen tuntia vuorokaudessa

lehmät
Lehmiä navetassa.
Lehmän kesyttäminen ja ihmisen läheisyys ovat vaikuttaneet lehmän korvien väliin yllättävän vähän. Nykylehmällä on todennäköisesti samat tarpeet kuin 10 000 vuotta sitten kesyyntymisen alkutaipaleella olleella lehmällä. Petri Lassheikki / Yle

Hämeenlinna

Hauholaiselle Antti Heinoselle sukutilan jatkaminen oli itsestään selvä ratkaisu. Heinonen on pienestä pitäen tottunut käsittelemään eläimiä sekä maatilan koneita. Heinonen kertoo tehneensä töitä sen verran tilan ulkopuolellakin, että tietää, millaista sellainen elämä olisi. Lopulta valintaa ei oikeastaan edes tarvinnut tehdä.

– Tämä on kotitila ja tässä olen kasvanut, niin se meni oikeastaan omalla painollaan, Heinonen kertoo.

– Veri veti tähän näin ja se oli sillä selvä, Heinonen jatkaa.

Sitoutumisesta kotitilaan kertoo pihattonavetan päädyssä oleva vuosiluku, 2014. Kolme vuotta vanhassa navetassa on yhteensä noin 120 eläintä, nuorkarjaa ja 70 lypsylehmää. Uuden navetan myötä eläinmäärä kasvoi niin, että maidontuotanto kolminkertaistui.

Tilan emäntä Johanna Heinonen kävi vielä ennen uutta navettaa tilan ulkopuolella töissä. Navetan rakentaminen perustui pääkseen, että molemmat tekisivät tilalla töitä.

Antti Heinonen.
Antti Heinonen.Petri Lassheikki / Yle

– Mietittiin, että kehitetäänkö maataloutta yhden vai kahden henkilön mittaluokkaan, Heinonen toteaa.

Heinoset luottavat kykyihinsä eläinten kasvattajina. Luottamus vaikutti myös pihaton rakentamisratkaisuun.

– Meillä oli hyvä pohjakarja ja tuotos kohdallaan, terveet eläimet vanhassa navetassa, Heinonen toteaa.

Lehmä viihtyy vesipatjalla

Heinonen uskoo, että lehmien hyvinvoinnilla ja maidontuotannolla on suora yhteys.

– Uuden navetan rakentaminen lähti siitä, että eläinten olosuhteet ovat niin hyvät kuin nykytiedolla pystytään järjestämään. Tuotanto tulee sitten kiitokseksi meille.

Lehmiä navetassa.
Vesipatja on tehty kumista ja siinä on kangasta vahvistamassa rakennetta. Patjan päällä on normaali kuivike.Petri Lassheikki / Yle

Heinonen kertoo, että lehmät pääsevät pihattonavetasta ulos jaloittelutarhaan ympäri vuoden. Lehmät myös laiduntavat ulkona koko kesän.

Heinoset päättivät myös laittaa lehmien makuualustaksi vesipatjat, vaikka ne ovat selkeästi kalliimpi ratkaisu kuin perinteiset alustat. Heinonen tunnustaa, että valintoja joutuu miettimään myös taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta. Vesipatjat ovat maailmalla yleisempiä, mutta Suomessa vielä harvinaisia.

Vesipatja on noin kahdeksan senttiä paksu. Heinonen kertoo, että se on tehty kumista, jossa on kangasta vahvikkeena. Patja on suunniteltu niin, että lehmä voi seistä tukevasti sen päällä. Patja painuu kasaan sorkkien painon alla ja sorkilla saa tukevan otteen alla olevasta betonista. Kun lehmä on makuulla, paino jakautuu laajemmalle alueelle ja lehmä kelluu patjan päällä.

Heinonen kertoo, että patjat eivät vaadi huoltoa ja ne kestävät hyvin raskaan eläimen tallomista. Heinosen mukaan valmistaja lupaa patjoille kymmenen vuoden takuun. Patjojen päällä oleva kuivike vaihdetaan ja patjat pidetään puhtaina samalla tavoin kuin muutkin alustat.

Lehmä tahtoo olla makuulla

Helsingin yliopistossa eläinten hyvinvointia tutkiva Laura Hänninen kertoo, että makaaminen on lehmälle tärkeää. Lehmän on päästävä makaamaan noin noin 12-14 tunnin ajaksi vuorokaudessa, yleensä noin tunniksi kerrallaan.

Hännisen mukaan makuualustan ja maidontuotannon välillä on yhteys. Kärjistäen voisi sanoa, että jos makuualusta ei miellytä lehmää, se lypsää vähemmän maitoa.

Jos lehmä tuottaa paljon maitoa, sillä on myös Hännisen mukaan voimakkaampi tarve päästä makaamaan. Makaamisen tarve on tiedemaailmassa verrattain nuori löydös, se on todistettu vasta noin 15 vuotta sitten.

Lehmän sorkat.
Vesipatja on suunniteltu niin, että lehmän jalat pohjaavat alla olevaan kovaan alustaa kun lehmä seisoo patjalla. Kun lehmä makaa paino jakautuu laajemmalle alueelle, ja lehmä kelluu patjalla.Petri Lassheikki / Yle

Tutkijoille on myös vielä epäselvää, miksi lehmällä on niin voimakas tarve olla makuulla. Hänninen kertoo tutkijoiden muun muassa huomanneen, että tiineellä lehmällä on voimakkaampi verenkierto kohdussa, kun se on makuulla. Hänninen tosin huomauttaa, että havainto ei toisaalta selitä sitä, miksi vasikat tai sonnit makaavat. Eräät tutkijat ovat myös esittäneet, että jalkojen verenkierto olisi parempi silloin, kun lehmä makaa.

Hänninen kertoo, että unen tarve ei myöskään selitä makaamista, sillä aikuiset naudat nukkuvat vain nelisen tuntia vuorokaudessa. Lehmät voivat myös märehtiä seisaaltaan.

Raskas eläin vaatii hyvän alustan

Laura Hänninen kertoo, että ihmiset ovat onnistuneet varsin hyvin selvittämään tietyt perusasiat, joita lehmä vaatii voidakseen hyvin.

– Naudat ovat eläimiä, jotka ovat valmiita tekemään paljon töitä päästäkseen makaamaan niille sopivalle alustalle. Ne haluavat laiduntaa ja ne ovat sosiaalisia eläimiä. Ne haluavat päästä päivittäin liikkumaan ja hoitaa kehoaan, Hänninen kuvailee.

Vesipatjan käyttö lehmien maakuualustana perustuu nimenomaan makuumukavuuteen. Hänninen kertoo, että kun lehmä käy makuulle, se käy ensin etupolvilleen ja sen jälkeen takapää jysähtää maahan. Mukavalle alustalle on tarvetta, sillä aikuinen lehmä voi painaa 600 tai jopa 900 kiloa. Lehmä vältteleekin makuuta, jos alusta on kova.

Heinosen mielestä eläinten hyvinvointi lähtee ensisijaisesti hoitajasta.

– Hoitaja on se, joka tulkitsee onko eläimellä asiat kunnossa, Heinonen toteaa.

Hännisen mielestä tehokkaan maidontuotannon ja lehmän hyvinvoinnin yhdistäminen ei ole mahdotonta, mutta se vaatii paljon. Yksi asia on juuri tuottajan hyvä karjasilmä. Hänninen kertoo, että seuraamalla lehmien käyttäytymistä navetassa voidaan saada aika paljon tietoa siitä, miten hyvä ympäristö lehmälle on onnistuttu rakentamaan.

– Parren pehmeys ja mitat eivät ehkä ole kohdillaan, jos lehmä vain kävelee navetassa, eikä kovin mielellään mene makuulle, Hänninen kertoo esimerkkinä.

Hänninen muistuttaa, että lehmien hyvinvointi vaatii tuottajalta myös pääomaa. Navettaa voidaan joutua muuttamaan, jos tiloissa havaitaan lehmän hyvinvointia alentavia asioita. Toisaalta lehmien hoitaminen on turvallisempaa ja helpompaa, jos navettaympäristö on lehmille sopiva.

Ihmisen on hyvä olla lehmälle jees

Antti Heinosella on vahva suhde lehmiinsä. Ilot ja surut jaetaan niiden kanssa.

– Ne ovat meidän yhteistyökumppaneita ja ystäviä ja meidän on kohdeltava niitä sen mukaisesti. Ne ovat kuitenkin Johannan ja minun vastuulla, kaikki karvakorvat tällä mäellä, Heinonen kuvailee.

Vaikka lypsäviä on noin 70, Heinonen kertoo muistavansa lähes jokaisen nimeltä. Heinonen myös uskoo, että lehmät pitävät hänestä.

– Ainakin ne tulevat tervehtimään ja nuolaisevat kädestä, Heinonen kuvailee.

Lehmän turpa.
Petri Lassheikki / Yle

Hännisen mukaan lehmät eivät sinällään tarvitse ihmistä. Toisaalta se, miten ne suhtautuvat ihmisiin, on oleellinen osa lehmän hyvinvointia.

– Jos lehmä luottaa ihmiseen ja ihminen on sen mielestä ihan jees tyyppi, niin kyllähän se on yksi elementti lehmän elämässä. Jos verrataan siihen, että ihmiset, jotka siinä ympärillä pyörivät, olisivat epäilyttäviä tai jopa pelottavia lehmän mielestä, Hänninen kuvailee.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Donald Trump

Yli 50 kongressin naisdemokraattia vaatii Trumpin ahdistelusyytösten tutkintaa

Syntyvyys

Kauhukuva riitaisasta ja väsyneestä lapsiperheestä hirvittää nuoria aikuisia – Väestöliitto selvitti, miksi suomalaiset lykkäävät lasten hankkimista

Tohtorit

Tohtori on yhä yleisempi näky työpaikalla – Selvitys: työttömyys on pienempää kuin vähemmän opiskelleilla

Liikennesää

Meteorologi: Lunta pyryttää lähes koko maassa, kaakkoon jopa 20 senttiä

Autoilija, varaudu tiistaina erittäin huonoon ajokeliin