yle.fi-etusivu

Juha Sipilä: Poliitikoiden tavallisin synti on kahdeksannen käskyn rikkominen

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mielestä poliitikot syyllistyvät jatkuvasti tahalliseen väärinymmärrykseen ja sanovat näin väärän todistuksen lähimmäisestä, eli arkikielellä sanottuna valehtelevat.

Juha Sipilä
Juha Sipilä
Juha SipiläRoni Rekomaa / Lehtikuva

Kesäisten uskonnollisten juhlien joukossa lestadiolaisen Rauhan sanan Suvijuhlat ovat pienimmästä päästä.

Kokkolan juhlaan oli heinäkuisena lauantaina saatu itse pääministeri Juha Sipilä ja kansanedustajat Jutta Urpilainen (sd.) ja Peter Östman (kd.) puhumaan kristityn vastuusta yhteiskunnassa.

Itsekin rauhansanalainen Sipilä kiitteli uskonveljiään saamastaan tuesta raskaassa pääministerin tehtävässään.

– En pysty pukemaan sanoiksi, kuinka tärkeitä nuo rohkaisevat viestit ja esirukoukset ovat. Ne antavat voimaa, tunnetta siitä, että Suomea rakennetaan yhdessä, Sipilä sanoi Kokkolan kirkon juhlaväelle.

Kristilliset arvot ja turvapaikanhakijat

Sipilä sanoi kristillisen arvopohjansa ohjanneen tasa-arvon ja ihmisarvon puolustamiseen.

Erityisesti hän otti esille turvapaikanhakijat. Hän muistutti, kuinka kunnon kristitty auttaa hädänalaisia. Näin olivat rauhansanalaiset tehneetkin, Sipilä kiitteli.

Pääministeri sanoi, että jos turvapaikkaan ei ole perusteita, esivaltaa ja lakia on noudatettava ja hakijat palautetaan.

Kymmenen käskyä

Sipilä tuntee Raamattunsa ja siteerasi sitä useampaan kertaan.

Kahdeksannen käskyn noudattaminen tuntui erityisesti vaivaavan pääministeriä. Sipilän mielestä kunnon kristityn pitäisi pistää poikki tahallisen väärinymmärryksen kierre, joka vaivaa varsinkin eduskunnassa.

Tahallinen väärinymmärtäminen rikkoo kahdeksatta käskyä. Poliitikko maallisella kielellä sanottuna valehtelee, kun ymmärtää tahallaan väärin kolleegansa puheet.

– Joudun itsekin tuota painia käymään aika usein eduskunnan kyselytuntien jälkeen ja mielelläni soisin, että edustajatoveritkin sitä kävisivät.

Usko on hankala asia poliitikolle

Suomalaispoliitikot Timo Soinia ja kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta tuovat harvoin esille uskonnollisuuttaan.

Jutta Urpilainen on pitänyt ristiä kaulallaan ja kertonut uskovaisuudestaan.

Nuorena SDP:n puheenjohtajana ollessaan se herätti kummastusta, mutta pian toverit tottuivat kristillisyydestään kertovaan puheenjohtajaansa.

– Uskonto ja uskonnon merkitys ovat edelleenkin jonkinlainen tabu yhteiskunnassa, Urpilainen pohtii.

 Asenteet ovat muuttumassa

Rauhansanalainen pappi, rovasti Hannu Kuusniemi on huomannut, että Suomeen tullleiden islaminuskoisen myötä luterilaisenkin on helpompi tunnustaa uskontoaan. Islaminuskoiset näyttävät esimerkkiä.

– Jumalasta voi sanoa ihan arkisesti ja arkisissa yhteyksissä. Ja voi rukoilla hyvin julkisesti.

Pääministeri Juha Sipilä sanoo itse puhuvansa uskonasioista aivan luontevasti.

Rauhan Sanan Suvijuhlassa hän on puhunut usein.

– Monenlaisia tilaisuuksia on ollut Kesärannassa ja on toki muuallakin. Minulla on satoja tilaisuuksia vuodessa niin niiden joukkoon mahtuu monenlaista.