Etelä-Korea pyysi Pohjois-Koreaa samaan neuvottelupöytään – rajan sotilaalliseen jännitteeseen haetaan ratkaisua

Valtiot neuvottelivat viimeksi vuonna 2015.

Pohjois-Korea
Eteläkorealainen sotilas katsoo uutislähetystä Pohjois-Korean ohjuskokeesta 4. heinäkuuta.
Eteläkorealainen sotilas katsoo uutislähetystä Pohjois-Korean ohjuskokeesta 4. heinäkuuta.Jung Yeon-Je / AFP

Etelä-Korea ehdotti maanantaina Pohjois-Korealle neuvotteluja loppuviikolle koskien maiden raskaasti aseistetun rajan rauhoittamista.

Ehdotus samaan neuvottelupöytään istumisesta on ensimmäinen sen jälkeen, kun Etelä-Korean presidentti Moon Je-In aloitti virassaan. Edellisen kerran valtioiden johtajat tapasivat vuonna 2015. Pohjois-Korea ei ole vielä antanut vastausta pyyntöön.

Pohjois-Korea teki ilmeisesti mannertenvälisen ohjuskokeen heinäkuun alussa. Koe herätti voimakasta paheksuntaa etenkin Etelä-Koreassa ja Yhdysvalloissa.

Etelä-Korea haluaa avata keskustelun siitä, miten valtioiden vihamielisiä toimia voitaisiin vähentää maiden välisellä rajalla. Presidentti Moon on lisäksi toivonut pääsevänsä keskustelemaan Pohjois-Korean ydinase- ja ohjusohjelmasta.

Maat ovat virallisesti sodassa keskenään.

Uhmakkaana esiintyvä Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un sanoi heinäkuun alun kokeen jälkeen, että hänen kansakuntansa "tulee osoittamaan lujahermoisuutensa Yhdysvalloille" eikä aio alistua neuvottelemaan ydinaseohjelmastaan.

Hajaantuneet perheet

Punainen Risti on ehdottanut maiden keskinäisiä neuvotteluja liittyen Korean niemimaan kahtiajakautumisen aiheuttamiin perheiden hajoamisiin. Punainen Risti toivoo, että perheenjäsenten tapaamisia voitaisiin järjestää lokakuussa.

1950-luvulla käydyn Korean sodan jälkeen miljoonat perheet hajosivat perheenjäsenten jäädessä eri puolille rajaa.

Moni kuoli tapaamatta sukulaisiaan enää uudestaan tai kuulematta mitään näiden kohtalosta. Etelä-Koreassa on elossa 60 000 sukulaistaan erotettua kansalaista.

YK haluaa eroon ydinaseista

Samaan aikaan kun Pohjois-Korea kehittää ydinasekapasiteettiaan, YK pyrkii kieltämään ne.

122 YK:n jäsenmaata hyväksyi 7. heinäkuuta sopimuksen (siirryt toiseen palveluun), joka kieltää ydinaseet. Sopimus kieltää ydinaseiden kehittämisen, varastoinnin ja niillä uhkaamisen. Vain Alankomaat äänesti päätöstä vastaan.

– Maailma on odottanut tätä laillista kieltoa 70 vuotta, kokousta johtanut Costa Rican suurlähettiläs Elayne Whyte Gomez iloitsi.

Sopimus on laillisesti sitova. Yksikään ydinasevalta ei ole mukana sopimuksessa. Ne eivät myöskään aio noudattaa sopimusta.

Jutun kuvitusta on muutettu klo 17.16, koska aiemmassa kuvassa oli virheellistä tietoa.

Lähteet: AFP, Reuters