Hyppää sisältöön

Yhä useampi lastensuojelun asiakas asuu isovanhemmillaan: sijoitukset lähiverkostoon kaksinkertaistuneet Helsingissä ja Oulussa

Taustalla ovat lakimuutos, isovanhempien parempi kunto ja väestössä lisääntynyt huumeidenkäyttö.

Kuva: Juha Kivioja / Yle

Yhä useampi isovanhempi toimii oman lapsenlapsensa sijaishuoltajana.

– Sijoitukset isovanhemmille ovat viime aikoina lisääntyneet, sanoo Helsingin kaupungin vs. lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Sanna Teiro.

Isovanhempien luona asuvat lapset näkyvät suomalaisten suurten kaupunkien lastensuojeluissa lisääntyneinä sijoituksina sukulais- tai läheisperheisiin. Näissä tapauksissa lastensuojelussa puhutaan läheisverkostosta. Tarkkaa tilastoja siitä, kuinka moni läheisverkostossa asuvista lapsista asuu isovanhemmillaan, ei ole.

Helsingin kaupungin vs. lastensuojelujohtaja Ritva Mantila kuitenkin arvioi, että valtaosa läheisverkostoon sijoitetuista lapsista asuu isovanhempiensa luona.

Tiedot sisältävät vain huostaan otetut ja avohuollon sijoitukset.

Läheisverkostossa ja näin myös isovanhemmillaan asuva lapsi luokitellaan lastensuojelussa sijaisperheessä olevaksi. Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen ja Oulun kaikista lastensuojelun kaikista asiakkaista noin 40 prosenttia asui viime vuonna laitoksissa ja loput perheissä.

Perheissä asuvista lapsista noin joka viides asui läheisverkostossa.

Luvut perustuvat vuoden 2016 tietoihin.

Lapsi voidaan sijoittaa läheisverkostoon huostaanotettuna sosiaaliviranomaisen tai hallinto-oikeuden päätöksellä tai avohuollon sijoituksena sosiaaliviranomaisen päätöksellä. Lisäksi sijoituksia tehdään niin kutsutuilla läheisverkostoratkaisuilla ja yksityisinä sijoituksina.

Kolme tekijää isovanhempien huoltajuuden kasvun taustalla

Lastensuojelun asiakkaiden päätyminen isovanhempiensa luokse johtuu ainakin kolmesta tekijästä, arvioidaan kaupunkien lastensuojeluista.

Ensinnäkin, lakimuutokset ovat lisänneet sukulais- ja läheisperheiden kartoitusta. Lastensuojelulaki (siirryt toiseen palveluun) velvoittaa tätä nykyä lastensuojelun työntekijöitä ottamaan selvää sukulaisten ja muiden lapselle läheisten ihmisten mahdollisuuksista ottaa lapsi luokseen asumaan.

Lisäksi perhehoitolain (siirryt toiseen palveluun) uudistus antoi läheis- ja sukulaisperheille samat oikeudet kuin lastensuojelun perhehoitajalle. Perhehoitaja saa työstään muun muassa palkkion ja on oikeutettu perhevapaisiin.

Toiseksi, isovanhemmat ovat myös fyysisesti paremmassa kunnossa kuin vielä muutama vuosikymmen sitten.

Aika iso osa lapsenlapsen luokseen ottavista isovanhemmista on 50–60-vuotiaita.

Sanna Teiro, Helsingin kaupunki

– Aika iso osa lapsenlapsen luokseen ottavista isovanhemmista on 50–60-vuotiaita. He saattavat olla työelämässäkin mukana, jolloin he pystyvät ihan eri tavalla terveydentilansa puolesta huolehtimaan lapsenlapsesta, Sanna Teiro Helsingin kaupungilta sanoo.

Kolmanneksi, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan (siirryt toiseen palveluun) huumeidenkäyttäjien määrä on noussut viime vuosina Suomessa. Tämä näkyy myös lastensuojelussa. Vanhempien päihteidenkäyttö on edelleen (siirryt toiseen palveluun) yleisin yksittäinen syy lapsen huostaanottoon.

Selvää nousua Helsingissä ja Oulussa

THL:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) kaikkiaan kodin ulkopuolelle oli vuoden 2015 aikana sijoitettuna 17 664 suomalaislasta ja -nuorta, mikä on pari prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Viime vuoden tietoja koko Suomen osalta ei ole vielä saatavilla.

Esimerkiksi Helsingissä oli viime vuonna huostassa 1 325 lasta, joista 874 oli perhehoidossa. Näistä kaiken kaikkiaan 165 asui läheisverkostossa, mikä tarkoittaa noin 20 prosentin osuutta kaikista perhehoidossa olevista lapsista. Kahdessa vuodessa kasvua on kuusi prosenttiyksikköä, vuodesta 2012 luku on noin kaksinkertaistunut.

Oulussa läheisverkostossa asuvien lasten osuus on myös kasvanut, mutta kasvu johtuu osittain kuntaliitoksista. Vuonna 2016 kodin ulkopuolelle sijoitetuista 709 lapsesta sukulais- tai läheisperheessä asui kaikkiaan 121. Oulun lastensuojelupalveluiden palvelupäällikkö Teija Sulisalo laskee, että vuodesta 2014 määrä on noussut pari prosenttiyksikköä. Vuoteen 2012 verrattuna määrä on noin kaksinkertaistunut.

Isovanhempien jaksaminen arvioidaan aina tarkasti

Turussa isovanhempien ja muiden sukulaisten sekä läheisten halukkuus ryhtyä pitkäaikaisiksi sijaisperheiksi näkyy ennen kaikkea läheisverkostoarviointien kasvuna. Arviointeja tehdään aiempaa enemmän.

Tämä ei kuitenkaan näy vielä läheisverkostossa asuvien lasten määrän kasvuna, kertoo sijaishuollon sosiaalityön osastopäällikkö Eira Virolainen. Arvioinnit eivät aina johda sijoituksiin, sillä kyse on lapsen edusta.

Siinä mietitään lapsen kasvua ja kehitystä.

Eira Virolainen, Turun kaupunki

– Siinä mietitään lapsen kasvua ja kehitystä siltä näkökulmalta, että lähivanhemmalla on jaksamista käydä murrosikään liittyvät kuohunnat lapsen kanssa, Virolainen sanoo.

Lisäksi sukulaisten ja läheisten kohdalla otetaan aina huomioon muun muassa biologisten vanhempien ja mahdollisen uuden kodin keskinäiset suhteet.

Kaikki järjestelyt eivät tule viranomaisten tietoon

Virallisten järjestelyjen lisäksi on paljon vapaaehtoisia isovanhempien ja lapsen vanhempien välisiä sopimuksia.

Helsingin vs. lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Sanna Teiro arvioi, että etenkin peruskoulunsa päättäneet nuoret saattavat muuttaa esimerkiksi opintojen perässä isovanhemmille asumaan.

Lain mukaan myös näistä yksityisistä sijoituksista pitäisi ilmoittaa sosiaaliviranomaiselle, mutta käytännössä ilmoitukset jäävät tekemättä.