Jäätelöräätäli suomalaisten suosikkiherkusta: "Sitä syödään niin iloon kuin suruunkin"

Suomi on jäätelön syönnin kärkimaita Euroopassa. Pientuottajat tarjoavat erikoisia makuelämyksiä ja harvinaisia raaka-aineita makunautintoja etsiville kuluttajille.

jäätelö
Jäätelö sulaa helteessä.
Meeri Niinistö / Yle

Suomalaiset rakastavat jäätelöä. Suomalainen syö keskimäärin reilut 12 litraa jäätelöä vuodessa, sanoo markkinointijohtaja Minna Brunberg Froneri Finlandilta. Vaikka vanilja onkin kansan suosikki, ei perinteiseen makuun tarvitse tyytyä.

Suomenkarjan maito on sellaista grande cru -maitoa!

Jäätelöräätäli Petri Laukontaus

Artesaanijäätelötehtaiden tuotteet ovat nimittäin rikastuttaneet pakastinten jäätelötarjontaa. Laadukkaat raaka-aineet ja puhtaat maut kiinnostavat kuluttajia, vaikka hinta voi pientuottajien jäätelöillä olla huomattavasti korkeampi kuin isoilla tuottajilla.

Jäätelö toimii tilanteessa kuin tilanteessa

Mutta miksi jäätelö maistuu meille niin hyvin? Suomen jäätelön “jäätelöräätäli” Petri Laukontaus sanoo, että jäätelö on ruokana kuin jokapaikanhöylä. Jäätelöähän syödään sekä iloon että suruun.

Nainen istuu jäätelökoneen ääressä ja pakkaa jäätelöä pakettiin.
Jäätelöntekija Kerttu Sauk pakkaa hapankermajäätelöä ravintoloiden käyttöön. Olli-Pekka Kursi / Yle

– Jäätelö näyttäytyy aina erityyppisenä, aina on eri fiilis ja eri ilma syödä jäätelöä. Jäätelö on erityisen viekoitteleva ja kulman takaa hyppäävä, toimitusjohtaja runoilee.

Alkuperäiskarjan maitoa Pirkanmaalta

Kun pieniä artesaanijäätelötehtaita on useampia, on yrityksen kannalta tärkeää, että tekijät erottautuvat toisistaan.

Mies hymyilee leveästi jäätelötehtaassa.
Suomen jäätelön toimitusjohtaja Petri Laukontaus ei ollut käynyt jäätelötehtaassa ennen kuin perusti omansa. Olli-Pekka Kursi / Yle

Vantaalla sijaitsevassa jäätelötehtaassa jäätelömassa valmistetaan Suomen alkuperäiskarjan maidosta. Pirkanmaalta toimitettu raaka-aine on varsinainen koktaili: se sekoitetaan kyyttöjen, länsisuomenkarjan ja lapinlehmien maidoista.

– Mietittiin, että alammeko tehdä jäätelöä luomuna vai suomenkarjan maidosta. Kyllä me haluamme nostaa tietoisuutta suomenkarjan maidosta. Se on sellaista grande cru -maitoa, Laukontaus naurahtaa.

Ruotsalaisten lihapullien vastineeksi suomalainen jäätelö

Paitsi raaka-ainemaidosta, jäätelöräätälin tavoitteena on pitää meteliä myös suomalaisesta jäätelöstä ylipäätään. Suomessa tehdään pitkiä perinteitä kunnioittaen paljon hyviä jäätelöitä, Laukontaus toteaa.

– Me haluamme viedä viestiä maailmalle, että Suomi on jäätelön kotimaa, samalla tavalla kuin ruotsalaisilla on lihapullat, Swedish meatballs.

"Tärkeintä on kuunnella ostajien toiveita"

Kansainvälisille markkinoille tähtää myös alunperin Kouvolassa perustettu, mutta sittemmin Espooseen kotiutunut Caminito-jäätelötehdas.

Vaniljatanko tulee Tahitilta, dulce leche Argentiinasta, suklaa Belgiasta mutta maito, kerma ja tyrni Suomesta

Sergio Adler

Sitä pyörittävät argentiinalaisveljekset Sergio ja Dario Adler yhdessä Sergion Leena-vaimon kanssa.

Jäätelön purkituskone etualalla, sen takana mies laittaa pahvikuppeja koneeseen.
Caminiton Sergio Adler vegaanisen mansikkajäätelön purkitushommissa. Olli-Pekka Kursi / Yle

Jäätelöyritys hakee ponnahduslautaa maailmalle muun muassa kansainvälisiltä elintarvikealan messuilta. Silloin veljekset kuuntelevat tarkalla korvalla sitä, minkälaisista tuotteista muualla ollaan kiinnostuneita.

– Se on tärkeää tietää, minkälaisia tuotteita oikein halutaan. Me puolestamme tiedämme miten jäätelöä tehdään. Tieto on kaikista tärkeintä, Adler korostaa.

Raaka-aineet tulevat ympäri maailmaa

Sergio Adler kertoo, että he tekevät jäätelöreseptinsä alusta alkaen itse. Jotkut jäätelövalmistajat ostavat valmista jäätelömassaa esimerkiksi Italiasta, hän sanoo.

Kaksi miestä ja yksi nainen hymyilevät leveästi kuvassa.
Sergio ja veljensä Dario ovat asuneet Suomessa liki 12 vuotta. Sari Laakso työskentelee Caminitossa sihteerinä. Olli-Pekka Kursi / Yle Helsinki

Tarvittavat raaka-aineet ovat kuitenkin voineet reissata tuhansia kilometrejä matkalla Suomenojalle Espooseen. Adler vertaa sitä isovanhempien tapaan tehdä ostoksia: kalat ja lihat ostettiin niiden erikoisliikkeistä.

– Meidän vaniljatanko tulee Tahitilta, dulce leche Argentiinasta, suklaa Belgiasta mutta maito, kerma ja tyrni Suomesta - totta kai!