Joukkokuolema Suomenlahdella: lähes jokainen vastasyntynyt haahkan poikanen menehtyi

Tuhannet haahkojen poikaset ovat saaneet surmansa Suomenlahdella tänä kesänä. Syyksi epäillään merikotkia ja virustautia.

linnut
Haahkat keräävät ison määrän eri pesueiden poikasia "päivähoitoon" suojatakseen niitä pedoilta. Taktiikka ei silti toimi, jos petoja on paljon liikkeellä. Kuva on Utöstä vuodelta 2011.
Haahkat keräävät ison määrän eri pesueiden poikasia "päivähoitoon" suojatakseen niitä pedoilta. Taktiikka ei silti toimi, jos petoja on paljon liikkeellä. Kuva on Utöstä vuodelta 2011.Tuomo Björksten/Yle

Onko syyllinen merikotka? Sitä pohditaan nyt.

Haahkojen perhe-elämä on saanut tänä kesänä katastrofaalisen, suorastaan murhaavan lopun Suomenlahdella. Monin paikoin jopa kaikki kuoriutuneet haahkat ovat kuolleet muutama päivä syntymänsä jälkeen.

Tämä haahkojen kuolemasta tiedetään nyt:

Hangossa kuoriutui touko–kesäkuun vaihteessa 3 500 poikasta. Niistä on elossa nyt enää arviolta 20–40. Laskelma perustuu Helsingin yliopiston eläintieteen dosentin, nyt jo eläkkeellä olevan Mikael Kilven laskelmiin.

Utössä Turun saaristossa pääsaarella syntyi noin 150 poikasta. Kaikki kuolivat. Tämä tieto perustuu puolestaan Utössä asuvan lintuharrastajan Jorma Tenovuon havaintoihin.

Ylen eri puolilta merialuetta saamat tiedot vahvistavat kokonaiskuvaa: niissä paikoissa Suomenlahdella, joissa haahkoja on kuollut paljon, kuolleisuus on ollut 90–100 prosentin välillä.

On toisaalta paikkoja, joissa mitään hälyttävää ei ole havaittu.

Joukkotuhon aiheuttajasta on useita epäilyjä. Osa saaristossa liikkuvista luontoharrastajista epäilee merikotkan aiheuttaneen suurimman osan tuhosta, toiset arvelevat taustalla olevan tautiepidemian.

Tiedot ovat jatkoa Ylen aikaisemmin uutisoimalle valkoposkihanhien ja lokkien joukkokuolemalle.

Merikotka kaartelee haahkalauman yläpuolella Utössä. Kuva on vuodelta 2011.
Merikotka kaartelee haahkalauman yläpuolella Utössä. Kuva on vuodelta 2011.Tuomo Björksten/Yle

Merikotka tappaa haahkat tehokkaasti

Haahkat ovat onnistuneet pesinnässä parhaiten lähellä ihmistä. Jorma Tenovuo kertoo, että kerran haahkaemo vei poikasensa Utössä kahden venevajan väliin. Huomattava osa poikasista säilyi hengissä. Tänä vuonna yksikään emo ei hoksannut samaa suojaisaa paikkaa. Kaikki kuolivat.

Samaan aikaan esimerkiksi Nauvossa lossisataman vieressä haahkat ovat pesineet onnistuneesti. Paikalla on jatkuvaa autoliikennettä. Sinne eivät merikotkat uskalla tulla.

Sekä Kilpi että Tenovuo ovat tehneet paljon havaintoja kotkien todella tehokkaasta saalistustekniikasta.

Näin se tapahtuu:

Kun haahkan poikanen kuoriutuu rantakalliolla, emo saattelee sen meriveteen. Turvaa luodakseen emot kokoavat poikaset yhteen isoiksi parviksi. Merikotkat saapuvat paikalle. Ne hajottavat syöksyillään poikaset erilleen emoista ja napsivat ne yksitellen. Kotkat näyttävät tekevän myös jonkinasteista yhteistyötä.

Useimmat poikaset eivät elä muutamaa päivää pidempään.

– Tilanne on mennyt joka vuosi huonompaan suuntaan, Tenovuo sanoo.

– Haahkan poikasilla ei ole mitään mahdollisuuksia, sanoo Kilpi.

Tenovuon arvion mukaan puolet poikasista päätyy merikotkan suuhun ja toinen puoli lokkilinnuille. Näin ainakin Utössä.

Monet haahkat ovat vaihtaneet kotkien takia paikkaa kokonaan pois ulkosaaristosta.

Tautiepidemiateoriaa pähkäilee silti yhä ainakin Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen Tringan puheenjohtaja Jukka Hintikka, joka ei usko, että merikotka kykenisi yksin hävittämään haahkat niin laajalta alueelta kuin tänä kesänä on tapahtunut.

Tiedetään, että vuonna 1996 haahkat kuolivat isoissa määrin virusinfektion tai loistartunnan seurauksena. Silloin poikaset elivät 10–14 vuorokautta ja kuolivat sitten.

Suojelutyö pelasti merikotkan

Merikotkan tarina on yksi suurista suomalaisista luonnonsuojelun onnistumisista. Kun vuonna 1975 vain neljä merikotkan poikasta syntyi, vuonna 2016 poikasia oli jo lähes 500 (siirryt toiseen palveluun).

Onko merikotkia jo liikaa, jos muut lajit kärsivät?

– Kyllä tänne saaristoon haahkat ja kotkat mahtuvat, Jorma Tenovuo sanoo.

– Ehkä paikallisesti saattaa jossain olla epäsuhtaa.

Hän arvostelee luontokuvaajia siitä, että kotkien ruokkimista on jatkettu 2000-luvulla, vaikka se ei ole enää lajin säilymisen kannalta tarpeellista. Tenovuo, luontokuvaaja itsekin, sanoo että kuvaustarkoituksessa rannikolla ylläpidetyt talvihaaskat poistavat nuorten merikotkien luontaisen kuolleisuuden.

Kun nuorilla kotkilla ei ole perhettä eikä paljon muutakaan tekemistä, ne saalistavat haahkoja saaristossa.

Haahkojen joukkokuolema ei ole ainoa poikaskuolemamysteeri tänä kesänä. Myös ainakin kyhmyjoutsenen ja valkoposkihanhien poikasia on kadonnut tai kuollut. Syyt ovat epäselviä.

– Tämä vuosi on ollut todella surkea, Mikael Kilpi sanoo.