Rajavartijoille tulossa lisää oikeuksia estää "vihreiden miesten" pääsy maahan – avuksi aseistettuja varusmiehiä, kännykkäverkot pimeiksi

Rajavartiolaitos on saamassa lisää oikeuksia torjua nopeasti ja odottamatta kehittyviä häiriötilanteita rajanylityspaikoilla. Hybridiuhkien torjuntakeinoja ovat esimerkiksi sotilaallinen voimankäyttö, salakuuntelu sekä matkapuhelinverkkojen mykistäminen.

rajavalvonta
Rajavartia avaa puomia rajan ylitystä varten.
Kari Kosonen / Yle

Rajavartijoille on tulossa samat rynnäkkötoimintavaltuudet rajanylityspaikoilla, kuin poliiseilla on nykyisin. Häiriötilanteessa rajavartijat voisivat turvata rajanylityspaikoilla järjestystä jopa sotilaallisen voimankäytön avulla. Kyse on varautumisesta hybridiuhkiin, jonka yksi muoto on rajanylityspaikoilla aiheutettu vakava järjestyshäiriö tai panttivankien otto.

– Krimillä alkuvaiheessa tunnuksettomat ns. vihreät miehet ottivat haltuun rajanylityspaikat. Heillä ei ollut maatunnuksia, mutta he olivat hyvin varustautuneita, sanoo lakiehdotusta valmistellut Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston päällikkö, hallitusneuvos Ari-Pekka Koivisto.

Rajavartijoita Nuijamaan raja-asemalla
Petri Kivimäki/Yle

Rajavartijat hoitaisivat lisävaltuuksien turvin tilannetta poliisien tuloon asti. Asiasta kertoi Yle Lappeenranta 12. kesäkuuta ja heinäkuussa myös Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

– Hybridiuhkille on tyypillistä, että ne syntyvät nopeasti ja ovat vaikeasti ennakoitavissa. Uusien toimintavaltuuksien avulla voimme vastata tilanteeseen nopeammin ja tehokkaammin jo normaalioloissa, sanoo Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Jaakko Olli.

Toimivaltuus ulottuisi muutamien satojen metrien päähän rajanylityspaikoilta ja Rajavartiolaitoksen hallinnassa olevista kohteista.

Matkapuhelinverkot mykiksi jammereilla

Lakiehdotuksessa Rajavartiolaitos on saamassa oikeuden salaisten tiedonhankintakeinojen hyödyntämiseen. Yksi tärkeimmistä keinoista on pääsy esimerkiksi kansainvälisen rajanylityspaikan läheillä olevien matkapuhelinverkkojen tukiasemien televalvontatietoihin.

Ari-Pekka Koivisto
Hallitusneuvos Ari-Pekka Koivisto Rajavartiolaitoksen esikunnasta. Tommi Parkkinen / Yle

– Panttivankitilanteessa on tärkeää, että saamme tietoa siitä keitä ja mitä alueella on, ennenkuin lähdemme rynnäköimään, sanoo hallitusneuvos Ari-Pekka Koivisto.

Televalvontatietojen ohella rajavartijat voisivat lisäksi teknisellä katselulla ja kuuntelulla selvittää, mitä alueella tapahtuu. Tarvittaessa matkapuhelinverkot voitaisiin mykistää, jotta tunnuksettoman sotilaallisen ryhmän toiminnan johtaminen alueen ulkopuolelta estyisi.

– Jos suunnittelemme laajempaa rynnäkköä johonkin kohteeseen, lähialueen teleliikenne suljetaan jo rajavartijoiden työturvallisuuden vuoksi.

Matkapuhelimien lisäksi mykistyisivät myös yksityiset radioverkot lukuunottamatta viranomaisten käytössä olevaa Virve-verkkoa. Taajuuksien käyttö voitaisiin estää esimerkiksi sotilaskäyttöön tarkoitetuilla suuritehoisilla häirintälähettimillä eli jammereilla.

Virvepuhelimen tukimasto
Matkapuhelinverkon tukiaseman käyttö voitaisiin tarvittaessa estää.Kare Lehtonen/Yle

– On oletettavaa, että tällaisella tunnuksettomalla joukolla on käytössä omia radioverkkoja, jotka eivät ole riippuvaisia kaupallisista matkapuhelinverkoista, perustelee Koivisto tarvetta koko teleliikenteen mykistämiselle.

Päätöksen teleliikenteen mykistämisestä tekisi Rajavartiolaitoksen päällikkö tai apulaispäällikkö. Nopeasti kehittyvässä kriisitilanteessa päätös tosin voitaisiin tehdä myös paikallisesti rajanylityspaikalla ja hyväksyttää myöhemmin.

Miehittämättömät ilma-alukset alas vaikka ampumalla

Rajavartiolaitos valvoisi myös kansainvälisten rajanylityspaikkojen ja muiden hallinnoimiensa toimitilojen ilmatilaa. Kriisitilanteessa rajavartijoilla olisi oikeus tarvittaessa jopa ampua rajanylityspaikan läheisyydessä lentävät miehittämättömät ilma-alukset ja lennokit alas.

Drone ilmassa
Kare Lehtonen / Yle

Tällä halutaan estää ilmasta tapahtuvaa vakoilua ja vaikeuttaa esimerkiksi tunnuksettoman sotilasjoukon toiminnan ohjaamista ja samalla estää rikollista toimintaa.

Laki olisi voimassa myös merialueella sattuvissa merionnettomuuksissa, joissa ihmishenkiä pelastetaan ilma-aluksilla.

– Raskaat Super Puma -kopterit eivät mitenkään voi väistellä lennokkeja meripelastustehtävässä, vaan lennokit on saatava alas vaikka voimakeinoin, sanoo Ari-Pekka Koivisto.

Rajavartiolaitoksen Super Puma lähdössä Turun kentältä toukokuussa 2016.
Ari Welling / Yle

Rajavartijoille tulisi myös välineitä, joilla miehittämättömän ilma-aluksen ohjauspaikka voitaisiin paikallistaa ja tarvittaessa ottaa drone viranomaisten kauko-ohjaukseen.

Rannikkoväylät ja Saimaan kanava kiinni tarvittaessa

Tunnuksettomat joukot voivat pyrkiä Suomeen myös vesitse. Rajavartiolaitos voisi estää merialueella saaristossa tai Saimaan kanavalla liikennöinnin, jos alueella havaitaan tunnistamatonta toimintaa.

Saimaan kanavalla vesiliikenteen keskeyttäminen tapahtuisi Nuijamaan rajanylityspaikan läheisyydessä.

Aseistetut varusmiehet rajavartijoiden avuksi

Merkittävä muutos nykytilanteeseen olisi aseistettujen asevelvollisten käyttö rajavartijoiden apuna. Tähän asti Rajavartiolaitos on voinut käyttää apuna itse kouluttamiaan asevelvollisia sekä Raja- ja merivartiokoulun oppilaita, mutta lain tultua voimaan myös puolustusvoimat lähettäisi varusmiehiä virka-aputehtäviin hallitsemattoman maahantulon tilanteessa.

Varusmiehen maalaavat toistensa kasvoja
Ville Hakonen / Yle

Varusmiesten tehtävät määriteltäisiin nykyistä tarkemmin.

– Asevelvollisten tehtävät olisivat rutiiniluontoisia, kuten liikenteen ohjausta, henkilöiden silmälläpitoa ja he voisivat tehdä yksinkertaisia turvallisuustarkastuksia, linjaa hallitusneuvos Ari-Pekka Koivisto.

Varusmiehiä voitaisiin käyttää nykyistä enemmän apuna esimerkiksi Tornion kaltaisissa tilanteissa, joissa maahan saapuu runsaasti turvapaikanhakijoita. Lisäapua tarvittaisiin myös silloin, jos Suomeen pyrkisi runsaasti laittomia maahantulijoita esimerkiksi maarajan kautta.

Passintarkastukset Tallinnan ja Ruotsin laivoille

Rajavartiolain muutos toisi myös varustamoille, lentoyhtiöille ja rautatieyhtiöille lisää velvollisuuksia tilanteissa, joissa Suomi ottaisi passintarkastukset käyttöön esimerkiksi Viroon tai Ruotsiin matkustettaessa.

Länsiterminaali sisältä
Varustamojen tulisi tarkastaa matkustajien passit satamassa, jos Suomi ottaisi käyttöön passintarkastukset sisärajaliikenteessä. Antti Kolppo / Yle

Tuolloin laivaliikenteessä varustamojen tulisi tarkastaa kaikkien matkustajien matkustusasiakirjat ja toimittaa viranomaisille jo ennakkoon matkustajaluettelot. Vastaava velvollisuus olisi lentoyhtiöillä, jos sisärajatarkastukset koskisivat Suomesta muualle EU:n alueelle suuntautuvaa lentoliikennettä. Tarkoituksena olisi vähentää laitonta maahantuloa.

Liikenneyhtiö joutuisi maksamaan 3 000 euron suuruisen seuraamusmaksun, jos se kaikesta huolimatta toisi Suomeen puutteellisin tai väärin paperein matkustaneen ihmisen. Lisäksi yhtiö joutuisi omalla kustannuksellaan palauttamaan matkustajan takaisin lähtömaahan.