Kiintiöpakolaisista toivotaan työvoimaa Lappiin

Suurin osa kesällä Lappiin saapuvista on syyrialaisia, jotka ovat paenneet sotaa pakolaisleireille Turkkiin.

Pakolaiskiintiö
Kiintiöpakolaisperhe Pelkosenniemen Pyhätunturilla
Hamsa, Ahmed, Fatima ja Daria nauttivat uuden kotiseutunsa hienoista maisemista Pelkosenniemen Pyhätunturilla.Johanna Sarjas / Yle

Seitsemän Lapin kuntaa ottaa vastaan ensimmäistä kertaa kiintiöpakolaisia tänä vuonna. Pelkosenniemelle, Sodankylään, Kittilään, Ylitorniolle, Tervolaan ja Posiolle saapuu kesän aikana kuhunkin kuntaan 20 ja Sallaan 30 kiintiöpakolaista.

Kiintiöpakolaiset saapuvat pitkin kesää ja syksyä, yhteensä heitä tulee 150. Tulijoista suurin osa on Syyriasta ja he tulevat Turkista pakolaisleireiltä. Noin puolet on lapsia. Kiintiöpakolaisilla on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n myöntämä pakolaisstatus ja he saavat automaattisesti oleskeluluvan Suomesta. Kemijärvellä uusia kuntalaisia on saatu, kun turvapaikan saaneet ovat jääneet asumaan paikkakunnalle.

Pelkosenniemen kunnanjohtaja Pertti Severinkangas uskoo, että kiintiöpakolaisista saadaan hyviä työntekijöitä rakennus- ja palvelualoille.

– Pelkästään Pyhätunturin alueelle yritykset investoivat tänä vuonna seitsemän miljoonaa euroa, lähinnä matkailun tarpeisiin rakennetaan, sanoo Severinkangas.

Severinkangas toivoo kuntalaisten ja pakolaisten ystävystyvän pian, jotta pakolaiset tuntisivat olonsa tervetulleiksi.

Ahmed ja Fatima luottavat tulevaisuuteen

Pelkosenniemelle kesäkuussa saapuneet syyrialaiset Ahmed Deep ja vaimonsa Fatima Al-Mohammed ovat helpottuneita saatuaan turvapaikan. He pakenivat kolme vuotta sitten Syyrian Damaskoksesta taisteluita Turkkiin.

– Olimme kolme vuotta Turkissa, olimme YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n listoilla. Emme asuneet pakolaisleirllä vaan onnistuin saamaan silloin tällöin töitä ja asuimme vuokralla, kertoo Deep.

Deep rakentaa sisätiloihin kipsikoristeita. Hän uskoo löytävänsä työtä rakennusalalta.

– Haluamme kasvattaa lapset täällä. Lapsilla on varmasti hyvä tulevaisuus Lapissa, uskoo Deep.

Fatima Al-Mohammed ihastelee maisemaa Pelkosenniemen Pyhätunturin laella.

– Luonto on niin kaunis täällä, ilmakin on kaunis, hän toteaa kun porotokka juoksee pakolaisryhmän editse tunturin laella.

Huoli Damaskoksessa asuvista sukulaisista on kuitenkin suuri. He eivät ole turvassa siellä, sanoo Deep.

Kotouttamista yhteistyössä

Kiintiöpakolaisia vastaanottavat kunnat aikovat tehdä tiivistä yhteistyötä.

– Jos kunnassa on noin 20 syyrialaista, se on aika pieni yhteisö. Meidän kannattaa yhdistää heidät jo heti saavuttuaan. Ja kunnissa meidän pitää jakaa tietoa ja kokemuksia kotouttamisesta, siitä mikä toimii ja mikä ei toimi, sanoo Pelkosenniemen pakolaisohjaaja Hannaliisa Sutinen.

Sutinen kertoo, että monet pakolaiset toipuvat traumoista, mutta sitä ei aina voi nähdä ihmisestä päältä päin. Kiintiöpakolaisten joukossa on myös muutama isovanhempi sekä vammaisia.

Maanantaina järjestetty retki Pyhätunturille oli esimerkki kuntien yhteistyöstä. Syyrialaiset pääsivät näin tutustumaan toisiinsa ja myös kunnissa kotouttamistyötä tekevät pääsivät tapaamaan kasvokkain. Ohjelmassa oli myös Metsähallituksen Naava-opastuskeskuksen luento jokamiehen oikeuksista.

– Pakolaiset kotoutuvat kunhan heitä ohjataan marjastukseen ja kalastukseen ja kaikkeen siihen mikä meille lappilaisille on tärkeää. Menemme myös saunaan ja uimaan, se on hyvin tärkeä osa suomalaista elämää, kertoo Sutinen.

Valtio maksaa

Valtio maksaa yli seitsemänvuotiaan kiintiöpakolaisen kotouttamisesta 2 300 euroa vuodessa ja alle seitsemänvuotiaasta 6 800 euroa. Valtio maksaa myös kiintiöpakolaisten terveysmenot neljän vuoden ajalta sekä tulkkauspalvelut.

Pelkosenniemen kunnanjohtaja Pertti Severinkangas pitää valtion rahoitusta hyvänä. Kunnassa harkittiin jo pari vuotta sitten pakolaisten ottamista. Valtio päätti viime vuonna maksaa lisärahoitusta niille kunnille, joihin otetaan pakolaisia ensimmäistä kertaa.

– Kyseessä on 20 000 euron kertaluontoinen lisärahoitus, kertoo Severinkangas.

Kunnat luottavat siihen, että pakolaiset haluavat jäädä Lappiin.

– Jos he juurtuvat tänne, saavat työtä pian ja lapset pääsevät kouluun niin uskon, että he jäävät tänne. Lapsiperheet jäävät ennemmin kuin yksin tulleet, tietää Sutinen.