Jos haluat kunnalta tietoja, pyydä viestinnästä

Kaupunkien viestinnästä vastaavilla on voimakas halu avoimuuteen. Siitä huolimatta kahdella kolmesta kunnasta on vaikeuksia vastata julkisuuslain mukaisiin tietopyyntöihin.

julkinen tieto
lomakkeen täyttämistä
Ari Vihanta / Yle

Viime vuonna julkaistun tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan kuntien vastaamisessa julkisuuslain mukaisiin tietopyyntöihin on selkeitä ongelmia. Tietopyynnön vastaanottaneista kunnista kolmannes vastasi hyvin, kolmannekselta vastaamisessa oli huomautettavaa, ja kolmannes ei vastannut tietopyyntöön lainkaan.

Uuden tutkimuksen mukaan virkamiehiä parempi kanava tietojen saamiselle voisivat olla viestinnästä vastaavat. Tutkimus kertoo, että kaupunkien viestintäyksiköt haluavat edistää hallinnon avoimuutta. Ne ovat siten mahdollinen liittolainen esimerkiksi julkista tietoa asiakirja- tai tietopyyntöjen kautta hakevalle.

Kaupunkien viestintäväen myönteisyys julkisuudelle tulee esiin heidän näkemyksissään tietopyyntöihin vastaamisessa. Kaupungin organisaatiossa tietopyynnöt käsittelee kuitenkin yleensä viranhaltija, eikä pyyntöön vastaaminen koske viestintäyksiköitä.

– Viestintäyksiköt eivät yleensä ole virallinen osoite viranomaisille suunnatuille tietopyynnöille, mutta heidän kauttaan joitakin tietoja voi saada paremmin kuin pyynnön suoraan virkamiehelle osoittamalla. Virkamies ei aina osaa, viitsi tai ehdi vastata, vaikka kyseessä on virkavelvollisuus, sanoo Jyväskylän yliopiston tutkija Aleksi Koski.

Kaupunkien viestinnästä vastaavat pitävät avoimuutta ja julkisuutta korkeassa arvossa, mutta toiminnan tavat vaihtelevat. Tutkijat Markus Mykkänen ja Aleksi Koski jakavat toimintaroolit neljään luokkaan.

  1. Käsittelevä viestintäyksikkö sekä etsii pyydetyn tiedon että toimittaa sen pyytäjälle.
  2. Huolehtiva viestintäyksikkö välittää tietopyynnön viranomaiselle, ja huolehtii, että viranomainen vastaa.
  3. Välittävä viestintäyksikkö välittää tietopyynnön viranomaiselle, mutta ei seuraa vastataanko siihen.
  4. Olettava viestintäyksikkö ei osallistu tietopyyntöjen prosesseihin, vaan olettaa virkamiesten hoitavan ne itsenäisesti.

Suomen julkisuusperiaate on kirjattu perustuslakiin. Sen mukaan kaikki viranomaisten asiakirjat ovat julkisia ja jokaisella on oikeus julkisiin viranomaistietoihin. Tarkemmin julkisuudesta on säädetty laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta.

Viranomaisen virkavelvollisuuteen kuuluu joko luovuttaa pyydetyt tiedot tai osoittaa lailliset perusteet siihen, miksi tietoja ei anneta.

Mykkäsen ja Kosken tutkimus on julkaistu vertaisarvioituna artikkelina Kunnallistieteellisessä aikakauskirjassa.