Paikallismuseot pärjäävät Suomessa hyvin – Virojoella museoitiin Venäjän keisarin kulkupeli

Suomessa kuka tahansa voi perustaa museon. Lupia ei tarvita, mutta rahoituksen saaminen on vaikeaa.

paikallismuseot
Tsaarin rillat
Virolahtelainen isäntä kyyditsi Venäjän keisari Nikolai II:ta näillä hevoskärryillä.Juulia Tillaeus / Yle

Yli satavuotiaan virojokelaisrakennuksen seinät kätkevät sisäänsä paljon historiaa. Menneiden aikojen tunnelmaa huokuvaan tilaan on koottu kärryjä ja rekiä eri aikakausilta.

Harjun oppimiskeskuksen Kiessi-hevosajoneuvomuseon kokoelmaan kuuluu yhteensä noin 80 hevosajoneuvoa ja työvälinettä, joista noin puolet on kerrallaan esillä. Suurin osa näyttelyesineistä on saatu niitä vuosikymmenien ajan keränneeltä kotiseutuneuvos Risto Rahkoselta.

Kiessi on yksi Suomen lähes tuhannesta paikallismuseosta. Suomessa kuka tahansa voi perustaa museon, sillä museotoiminta ei ole luvanvaraista. Museota ei tarvitse rekisteröidä.

Paikallismuseot ovat tavallisimmin eri aihepiirien harrastajien ylläpitämiä. Esimerkiksi paikallishistoriaa esittelevät kotiseutumuseot kuuluvat paikallismuseoihin.

Harjun oppimiskeskuksen pihapiiriä
Hevosajoneuvomuseo on yli 100-vuotiaassa varastorakennuksessa Harjun oppimiskeskuksen pihapiirissä. Juulia Tillaeus / Yle

Kiessi avattiin ensimmäistä kertaa vuonna 1999.

– Se oli sellainen varastonäyttely. Näyttelyesineet oli varastoitu todella tiiviisti, eivätkä ne olleet oikein edukseen. Päätimme uudistaa näyttelyn 100-vuotiaan Suomen kunniaksi, Harjun oppimiskeskuksen rehtori-toimitusjohtaja Mika Palosara kertoo.

Mika Palosara
Harjun oppimiskeskuksen rehtori-toimitusjohtaja Mika Palosara pitää suomalaisen hevoshistorian ylläpitoa tärkeänä.Minna Heikura / Yle

Museorakennus remontoitiin ja näyttelykokonaisuus suunniteltiin sisustussuunnittelijan avulla. Näyttelyyn tuotiin tarinallisuutta lisäämällä tilaan esineistön, lähialueen ja hevosmiestaidon historiasta kertovat kyltit.

– Museon tarkoitus on esitellä mennyttä hevosmiesaikaa ja katoavaa maaseudun kulttuuria, jota ei nykyään maaseudulla kulkiessa enää näe, projektipäällikkö Siru Ahopelto toteaa.

Siru Ahopelto
- Esineistä noin puolet on kerrallaan esillä, Siru Ahopelto sanoo.Juulia Tillaeus / Yle

Näyttelyssä on esillä lähes kaikki Suomessa käytetyt hevosajoneuvo- ja työvälinetyypit.

– Esillä on esimerkiksi ''tsaarin rillat'', eli kaksiakselinen, nelipyöräinen ajopeli, jolla Hurpun talon isäntä Otto Mantera kuskasi 1900-luvun alussa tsaari Nikolai II:ta. Toinen ääripää ovat itsetehdyt, maatilan töissä käytetyt työkalut. Esimerkiksi ihana savireki on näyttelyn pienin esine, mutta siinä näkyy hyvin itsetekemisen taito ja käyttökelpoisuus.

Tsaarin rillat
Näyttely on jaoteltu aihepiireittäin. Ensimmäisenä tutustutaan tsaarin rilloihin.Juulia Tillaeus / Yle

Mika Palosara pitää näyttelyä tärkeänä kulttuuriperinnön jakamisen kannalta.

– Hevoskäyttöiset ajoneuvot ja -työvälineet ovat olleet aikaisemmille sukupolville käsite, josta on ollut omakohtaista kokemusta. Uuset sukupolvet katselevat näitä asioita aina vain kauempaa. Näyttely auttaa ymmärtämään, mitä täällä on aikaisemmin tehty.

Savireki
Savireki oli tärkeä maatilan työväline.Juulia Tillaeus / Yle

Museota ylläpidetään Harjun oppimiskeskuksen henkilökunnan voimin. Näyttelyn rakentamisessa oli myös talkooväkeä apuna. Rahoitukseen Harju sai apua EU:lta maaseudunkehittämisrahan muodossa.

Pienet museot pärjäävät

Vaikka suurin osa Suomen paikallismuseoista ei saa julkista rahoitusta, ne pärjäävät hyvin.

– Uusia paikallismuseoita perustetaan ja vanhoja lakkautetaan, mutta kokonaismäärä on pysynyt vakaana. Suurin osa paikallismuseoista on erilaisten kerhojen, kuten esimerkiksi auto-, radio- tai televisioharrastajien ylläpitämiä. Jos harrastajayhteisö pitää museota tärkeänä, niin kyllä se pärjää, Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä toteaa.

Yksinkertaisimmillaan museon voi perustaa asettamalla pari polkupyörää johonkin tilaan

Kimmo Levä

Museotoiminta ei ole Suomessa luvanvaraista, joten kuka tahansa voi halutessaan perustaa museon.

– Yksinkertaisimmillaan museon voi perustaa asettamalla pari polkupyörää johonkin tilaan ja nimeämällä sen polkupyörämuseoksi. Toki julkista rahoitusta saadakseen museon on täytettävä museolain kriteerit.

Tiukat kriteerit

Valtionosuuden saamiseksi museolla on oltava esimerkiksi alan koulutuksen saaneita työntekijöitä ja sille on laadittava toimintaa ohjaavat säännöt. Toiminnan tulee olla ympärivuotista. Paikallismuseot ovat avoinna pääasiassa kesäkuukausien ajan.

Lisäksi museon kokoelmat on säilytettävä museokokoelmina myös silloin, jos toiminta lakkaa. Ilman valtionosuutta toimivilta paikallismuseoilta tätä ei vaadita. Asia aiheuttaa ajoittain hämmennystä.

– Museoesineet saadaan pääasiassa lahjoituksina. Lahjoittaja saattaa mieltää esineistön menevän yhteiseksi omaisuudeksi, mutta tosiasiassa siitä tuleekin museotoimintaa harjoittavan yhdistyksen omaisuutta. Joskus voi koitua erimielisyyksiä siitä, jos pienmuseo lakkautetaan ja kokoelmat myydään. Tällaiset tilanteet ovat kuitenkin harvinaisia, Levä toteaa.